Autonomian aikaan Siperiaan karkotetuista suomalaisista löytyy edelleen pdf-muotoinen lista netistä. Linkki Listaan
Nettiarkistosta löytyy myös Alpo Juntusen tutkimus SUOMALAISTEN KARKOTTAMINEN SIPERIAAN AUTONOMIAN AIKANA JA KARKOTETUT SIPERIASSA 1983. Linkki tutkimukseen
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia…
Psykiatrisista sairaaloista löytyy todella runsaasti aineistoa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmatietokantaa pääset selaamaan osoitteesta: http://www.libplussa.fi . Jos käytät asiasanaa "psykiatriset sairaalat" löydät useita teoksia, joista tässä muutama esimerkki:
1)"Arki mielisairaalassa : selvitys psykiatrisen potilaan arjesta" / toim. Jussi Särkelä. 1995. ISBN 951-96932-1-1
2) Salo, Markku: "Sietämisestä solidaarisuuteen--mielisairaalareformit Italiassa ja Suomessa", 1996. ISBN 951-768-008-2
3) "Psykoosi--uuteen hoitokäytäntöön" / toim. Kauko Haarakangas ja Jaakko Seikkula. 1999. ISBN 951-26-4409-6
4)Alan klassikkohan on alunperin 1969 suomeksi ilmestynyt Goffman, Erving:"Minuuden riistäjät--tutkielma totaalisista…
Turun kaupunginkirjastosta löytyvät Laivastolehden vuosikerrat 1939-1949. Turun yliopiston kirjastosta löytyy vanhempia vuosikertoja. Niiden saatavuuden voi tarkistaa yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta: http://finna.fi
Yhtä köyttä -opetusohjelmaa voitte tilata osoitteesta
http://www.terveysry.fi/
Valitettavasti en löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta (osoite http://fennica.csc.fi/ ) Ulla Rantalan kuvittamia teoksia lainkaan. Mikäli olette kiinnostunut samantyyppisistä teoksista, voitte hakea niitä Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivuilta http://www.jkl.fi/kirjasto linkki Aineistohaku) esimerkiksi asiasanalla tapakasvatus.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistohausta http://www.helmet.fi luettelo saadaan esille sanahaun puolelta seuraavasti: ** and not lastenelokuvat ja aineistorajaukseksi pudotusvalikosta dvd-levyt. Näin saadaan viitetiedot 1145 dvd-levystä, joukkoon voi tosin kuulua jonkin verran muitakin kuin elokuvia, lähinnä musiikki dvd-levyjä.
Eeva Norénin dekkareiden sekä Teuvo Masalinin teosten tapahtumapaikkana pidetään Kangasniemeä, vaikka sitä ei suoraan teoksissa mainita. Kangasniemeläiset lukijat kuitenkin tunnistavat kuntansa teksteistä.
Arto Paasilinnan teoksista ei löytynyt Kangasniemeä, vaikka Mikkelin ohi joissakin matkattiinkin, mutta esim. toinen savolainen kunta Kerimäki on tärkeä paikkakunta hänen teoksessaan Auta armias.
Markku Ropposen uudessa dekkarissa Kuhala ja viimeinen kesävieras (Tammi, 2004)tapahtuu murha Puulaveden rannalla, mutta varsinaisesti Kangasniemeksi paikkaa ei mainita.
Elämäkertojen ja muistelmien tapahtumapaikkana Kangasniemi on esillä mm. lukuisissa Otto Mannista ja hänen sukuaan käsittelevissä kirjoissa.
Jussi-Pekka Toivosesta löydät tietoa ainakin Turun kaupuninginkirjaston ylläpitämästä Vaski-tietokannasta osoitteesta
http://www05.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/jussipekkato…
Hänestä löytyy tietoa myös kirjasta Heitä luetaan: suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kustannus-Mäkelä 1990.
Namibialaisesta ruokakulttuurista on kirjoissa Maistiaisia maailmalta : ruokaohjeita yhdeksästä maasta (1984) ja Makuja paluupostissa : ruokaohjeita 12 maasta (1993). Lisäksi löytyy lehtiartikkelit :
· Kuusipalo, Heli : Makuja Aasiasta Afrikkaan. Lehdessä : Et-lehti 2005, nro 14, sivu 51-61
· Kuusipalo, Heli : Ateria maistuu iltanuotiolla : makumatka Namibiaan. Lehdessä : Matkaopas 2005, nro 4, sivu 50-53
· Löyttyniemi, Leena : Tapa- ja ruokakulttuuria Amerikasta ja Aasiasta. Lehdessä : Kotitalous 1998, nro 7-8, sivu 46-53
· Janhonen, Hilkka : Tervetuloa namibialaiselle ilta-aterialle. Lehdessä : Teho 1991, nro 11-12, sivu 28-30
Suomi-Namibia-seura on julkaissut vuonna 2004 Namibialaisen keittokirjan, joka löytyy verkkoversiona sivulta…
Ikuisuuskalentereista, joita löytyy Internetistäkin, katso http://www.kellomuseo.fi/Ikuisuuskalenteri.htm, ja kirjastoista allakkakirjoista, voit tarkistaa viikonpäivät.
29.7.1946 oli maanantai.
Levikintarkastus Oy julkaisee sanomalehtien levikkitilastoa sivulla http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/tilastot.php
Kuntalevikkitilastoja emme löytäneet sivuilta, mutta kuntalevikkiohjeet löytyvät sivulta http://www.levikintarkastus.fi/levikintarkastus/kuntalevikkiohjeet.php
Ohjeiden mukaan kuntalevikkitiedot kyllä pyydetään ilmoittamaan Levikintarkastus Oy:lle. Kannattaa ottaa yhteyttä Levikintarkastus Oy:n tai suoraan lehtiin.
Kärsämäellä luettavista lehdistä saa kuvan Kärsämäen kirjastoon tilatuista lehdistä sivulla http://www.karsamaki.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=43
Lisäksi Kärsämäen kunnan sivuilta http://www.karsamaki.fi kohdasta Yrityksiä Kärsämäellä löytyy yritysluettelo, jossa sanomalehtien…
Heikki Ojan Aikakirja-teoksessa kerrotaan, että Keski-Euroopassa otettiin kesäaika käyttöön energiansäästön vuoksi. Sähkön käyttö saadaan vähenemään kun pimeä iltatunti vaihtuu valoisaan aamutuntiin. Suomi liittyi mukaan lähinnä siksi, että aikaero tärkeisiin kauppakumppaneihin pysyisi samana.
Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo 1942, mutta se otettiin uudelleen käyttöön v. 1981. Katso tarkemmin kesäaika
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7c1805a7-8bd7-4ea3…
HelMet -kirjastoissa ei enää ole vuoden 2000 numeroita. Kansalliskirjastosta pitäisi löytyä, oheisesta linkistä saa lehden tietoja lisää
https://finna.fi
ja tämän linkin kautta saa Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Luovan kirjoittamisen saloihin opastavia kirjoja ovat mm. seuraavat.
Doubtfire, Dianne: Aiotko kirjoittaa romaanin? (Kirjayhtymä, 1987)
Goldberg, Natalie: Luihin ja ytimiin : kirja kirjoittajalle (Kansanvalistusseura, 2004)
Lehtinen, Torsti: Sanojen avaruus (Kirjapaja, 2003)
Manninen, Kirsti: Kirjoittajan opas (Otava, 1987)
Oriveden opit (WSOY, 1984)
Seppälä, Arto: Sanasi sun (Maahenki, 2006)
Lisäksi löytyy eri kirjallisuudenlajeja käsitteleviä opaskirjoja.
Kyseessä voisi olla Andrew Klavan: Pedon hetki (WSOY, 1993).
Alkuteos nimeltään "Animal Hour". Esim. Amazon-verkkokirjakauppa kertoo juonen olevan pitkälti juuri tuollainen:
http://www.amazon.com/gp/product/product-description/0671740113/ref=dp_…
Meillä on valitettavasti käytössämme vain suomennokset kysymästäsi kirjasta. Käsite "rivolta dei forni" viitannee kirjassa kuvattuihin levottomuuksiin, joita syntyi Milanossa vuonna 1628. Heikko viljasato ja sodankäynti olivat aiheuttaneet elintarvikkeiden, erityisesti leivän hinnan nousua. Kohonneet kustannukset koettiin saada aisoihin määräämällä leivälle hintakatto, joka oli niin alhainen, että hetki sitten menestyneet leipurit joutuivat tekemään työtä alle kustannushintojen. Rahvas vaati ostettavakseen suuria määriä halpaa leipää, mutta leipurit kieltäytyivä kannattamattomasta työstä.
Selailemalla en valitettavasti kuitenkaan löytänyt mitään tiettyä termiä, joka saattaisi olla tarkka vastine kysymällesi. Tekstissä puhutaan rahvaan…
