Ryvässipulia myydään hyvinvarustetuissa puutarhaliikkeissä. Kannattaa tiedustella Suomen hyötykasviyhdistyksestä tarkempia kasvatusohjeita. Ryvässipuli muistuttaa salottisipulia , kotimainen muunnos( pyöreä muodoltaan) . Salottisipulia on ollut myynnissä mm. Stockmann Helsingin keskustan puutarhaosastolla.
Timo on varhaisperunalajike. Sitä myydään esimerkiksi toreilla ( mm. Hakaniemen-tori Helsinki) ja puutarhamyymälöissä. Sitä voi ostaa kapoittain torilta. Puutarhamyymälöissä valmiiksi pakatuissa verkkopusseissa.
Amerikkaan voi reissata esim. rahtilaivalla. Kannattaisi ottaa yhteyttä esim. Suomen Merimies-Unioniin.
Tutuilta ja vähän tuntemattomiltakin rekkakuskeilta kannattaisi tiedustella mahdollisuutta reissata maailmalle rekan kyydissä http://www.pallontallaajat.net/pt3/keskustelu/index.php?topic=21843.0
KILROYn kokeneet matkamyyjät ovat kiertäneet maapalloa niin monella tavalla, että osaavat suunnitella juuri Sinulle sopivan matkan.
http://travels.kilroy.fi/reissuinfo/matkan-aikana/liikkuminen-maitse-me…
Immi Hellénin Äidin huolia -runoa löytyy ainakin Aukusti Salon Uudesta aapisesta (Otava), josta julkaistiin 16 painosta vuosina 1919-55.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6da89afe-0e1…
Internetin sivuilta ei näytä löytyvän suomenkielistä nimeä kyseiselle hahmolle. Myöskään Kotkan pääkirjastossa paikalla olleissa DC Comicsin suomenkielisistä teoksissa ei ainakaan nopealla silmäyksellä esiintynyt Shrapnelia tai sen näköistä hahmoa. Hakemalla sanalla dc comics suomenkielisiä teoksia Kymenlaakson kirjastojen tietokannasta sekä yliopistokirjastojen tietokannasta saa kyllä listan suomenkielisistä dc comicsin sarjakuvista, mutta listan tietojen perusteella ei voi sanoa, esiintyykö Shrapnel tai sen näköinen suomenkielinen hahmo teoksissa. Sen kuitenkin voi sanoa, että listan teosten nimissä ei ole sellaista nimeä, joka voisi olla suora käännös shrapnel-sanasta.
Anni Swanin suomennos (1906) sivuuttaa purpose/porpoise-kohdan kokonaan. Kysymyksen sitaatista Swanin käännökseen sisältyy vain loppu:
"[Tietysti nahkiaisista", vastasi aarnikotka jotenkin kärsimättömästi, "tuon mikä voisi mikä rapu tahansa sinulle kertoa.] Mutta kerropas sinä nyt meille jotain omista seikkailuistasi."
"Minä voin kertoa teille seikkailuja tästä aamusta alkaen", lausui Liisa hiukan arasti, "mutta eilisestä päivästä en viitsi kertoa, sillä silloin olin aivan eri henkilö."
Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (1972):
- Mutta kukaan viisas kala ei lähde mihinkään ilman merisikaa. Jos joku kertoo minulle, että hän on lähdössä tai tulossa, minä kysyn heti millä sialla?
- Etkö tarkoita sijalla? korjasi Liisa.
- Tarkoitan mitä sanon…
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Löysin kaksi mielenkiintoista nettisivua aiheesta. Toisessa esitetään taulukkomuodossa, miten eri EU-maissa käytetään hevosenlihaa
(http://www.mhr-viandes.com/en/docu/docu/d0000698.htm) ja toisilla sivuilla on monenlaista mielenkiintoista hevosenlihaa ravintona käsittelevää infoa sekä tuotteita ja reseptejä: http://members.aol.com/pferdeflsh/index.htm
Mary Shelleystä löytyy kyllä runsaasti tietoa, mutta ei valitettavasti suomeksi. Internet on tässä tapauksessa käyttökelponen. Kirjoittamalla hakutermiksi Shelley Mary saat linkkejä liiankin kanssa. Ohessa pari hyvää sivua, joilta löydät vastauksia kysymyksiisi:
http://www.desert-fairy.com/maryshel.shtml
ja http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Genres/Literary_Fiction….
Shelleyn englanninkielisen elämäkerran on kirjoittanut Muriel Spark. Jos sitä ei löydy kotikirjastostasi, voit tarvittaessa kaukolainata sen.
Aikakauslehtiartikkeleita löytyy suomeksikin, lähinnä Frankenstein -elokuvasta. Esimerkiksi: Peltonen: Mary Shelleyn Frankenstein - Aikakone : Ursan Science Fiction-klubin julkaisu. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa. ISSN 0358…
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä…
Friedrich Nietzschen teosta Menschliches, Allzumenschliches – Ein Buch für freie Geiste (1878, 1886) ei ole suomennettu. Kysymyksessä mainitsemanne suomennos on jäänyt julkaisematta. Myöskään osia teoksesta ei löydy suomeksi. Teoksen nimestä käytetään tosiaankin usein esimerkiksi opinnäytetöissä suomennettua muotoa.
Fennica https://finna.fi
Nietzsche Source http://www.nietzschesource.org/
Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
"Kuusen luona" -laulun nuotit löytyvät mm. Lasten joululaulukirjasta
(ISBN 951-757-344-8). Kyseinen kirja löytyy useimmista kirjastoista, myöskin
oman kotikuntasi kirjastosta.
Esimerkiksi Seinäjoen kirjastoon lehdet hankitaan kaupungin hankintatoimiston kautta. Eli kun olemme päättäneet seuraavan vuoden lehtitilaukset, lähetämme listan niin aikuisten kuin lasten ja nuortenkin lehdistä hankintatoimistoon, joka taas käyttää kanavana lehtiagentuureja, kuten Lehtimarketia tai Suomalaista kirjakauppaa. Lehtiagentuuri taas vuorostaan tilaa lehdet kustantajilta. Hankintatavat saattavat toki vaihdella kirjastoissa.
Lasten- ja nuortenlehdillä on monia kustantajia ja mainitsen tässä nyt muutamia esimerkkejä. Nimien perässä on internet-osoitteet joista löydät kustantajista tietoa.
Aku Ankkaa, Lemmikit ja eläinmaailmaa ja Nalle Puhia kustantaa Helsinki Media Oy http://www.helsinkimedia.fi/helsinkimedia/
Hevoshullua Egmont…
Monte-Criston kreivi on Alexandre Dumas vanhemman teoksissa kirjoitettu ceellä (Le comte de Monte-Cristo). Samoin suomennoksissa, tosin jotkut käyttävät mieluummin koolla kirjoitettua muotoa.
Vakiintunut tapa on kuitenkin kirjoittaa nimi siinä muodossa kuin se on edellisen kappaleen alussa. Ja kuten tekstistä jo ilmenee kirjoitetaan kreivi pienellä alkukirjaimella.
Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Samiran merkitystä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tässä vastaus arkistosta:
"Samira on arabialaisperäinen nimi, jonka lähtökohtana on sana samar = huvi.
Arabialaisiin nimiin keskittyneellä verkkosivustolla nimi on käännetty englanniksi näin: "entertaining female companion".
Lähteet:
http://www.sudairy.com/arabic/fem.html#S
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999"
Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston löydät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Tästä seuraa, että varatun aineiston noutamiseen ja lainaamiseen on kaksi tapaa. Voit tehdä lyhyen valtakirjan, josta ilmenee kyseisen teoksen noutaminen määrättynä päivänä sinun kirjastokorttiasi käyttäen. Helpompi tapa on antaa poikasi lainata varaamasi kirja omalle kortilleen, edellyttäen siis että pojalla on oma kirjastokortti.
