Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei tuota elokuvaa suomenkieliseltä nimeltään ”Vapauden hinta” ole ainakaan toistaiseksi julkaistu lainkaan suomalaisena julkaisuna. Siksi Suomen kirjastoista sitä ei ole saatavilla. Sopii toivoa, että elokuva tulisi jossakin vaiheessa myös suomalaisena DVD-julkaisuna.
Jos haluat tilata ulkomailta englanninkielisen version, ostopaikkoja löytää esimerkiksi Googlella käyttämällä hakusanoja ”Wind That Shakes the Barley” ja ”DVD”. Suomenkielisiä tekstejä ei tosin silloin saa.
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Kirjalija on Arto Juurakko. Hänen uusimmat runoteoksensa ovat "Rakkahan kans : lemmenhippuja pohojalaasittain" (2012), "Eläämellistä rakkautta" (2011) ja "Lemmenleimahruksia" (2010).
Kokeile kirjaa Elä ilman laseja / Science of Life ; [käännös: Anna-Liisa Kuusela] ISBN 951-9413-33-2 . Kirjassa on kuulemma hyvät silmien rentoutus- ja voimisteluohjeet (Bates Method).
Myös Kaisu Viikarin teos Opi ymmärtämään ja ehkäisemään myopiaa saattaa sisältää harjoituksia.
Hämeenlinnan pääkirjasto järjestää vuosittain 3-4 poistomyyntiä. Seuraava poistomyynti on Hämeenlinnan taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä 30.8. klo 12-21. Myyntiä jatketaan vielä lauantaina 31.8. kirjaston normaalina aukioloaikana (10-15).
Tätä seuraavasta myynnistä ei ole vielä päätöstä. Poistomyynneistä ja muistakin tapahtumista tiedotetaan mm. kirjaston Facebook-sivuilla ja kirjaston kotisivuilla: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hameenlinna
Ei voi. Jokunen-kortilla voi lainata mistä tahansa Joensuun seutukirjastoon kuuluvasta kirjastosta, mutta ei Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Itä-Suomen yliopiston kirjastokortin lisäksi Joensuun kampuskirjastossa korttina voi käyttää myös SYL:n opiskelijakorttia tai toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kirjastokorttia. Ks. http://www.uef.fi/fi/kirjasto/lainauspalvelu .
Kivoja kirjoja ovat esimerkiksi:
Kerstin Gier: Rubiininpuna ja sen jatko-osa Safiirinsini
Tuija Lehtinen: Rebekka-sarja
Salla Simukka: Punainen kuin veri sekä Valkea kuin lumi
Marja-Leena Tiainen: Khao Lakin sydämet
Maria Turtschaninoff: Anaché sekä Helsingin alla
Lisää lukuvinkkejä löydät myös esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston
kotisivuilta http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/nuoret1 sekä Sivupiiri-nuorten kirjallisuussivuilta http://www.sivupiiri.fi/
Suomalaisten naisrunoilijoiden kokoelmia on julkaistu aikaisemminkin Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Eeva-Liisa Mannerin, Märta Tikkasen ja Edith Södergranin runoja on julkaistu englanninkielisinä käännöksinä Yhdysvalloissa. Antologioissakin suomalaisia naisrunoilijoita on ollut mukana. Esimerkiksi kokoelmassa ”Salt of Pleasure” (New Rivers Pr., 1983) on Katri Valan, Eeva-Liisa Mannerin, Anja Vammelvuon, Aila Meriluodon, Helena Anhavan, Eeva Kilven, Mirkka Rekolan ja Sirkka Turkan runoja.
Muitakin kuin suomalaisia runoilijoita on taas mukana esimerkiksi antologiassa ”The other side of landscape : an anthology of contemporary Nordic poetry” (Slope, 2006); suomalaisista siellä on mukana Helena Sinervo. Vielä kansainvälisempi on sarjan ”…
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en…
Valitettavasti vastaus kysymykseesi on viipynyt, enkä minäkään pysty vastaamaan siihen kovin tyhjentävästi. Käytettävissä olevista tietokannoista ei löydy materiaalia kun yhdistää asiasanoiksi itseohjautuvuus/sosiaalinen käyttätytyminen ja bändit, bänditoiminta tai musiikki. Itseohjautuvuudesta ja ryhmässä toimimisesta kyllä löytyy teoksia, joita voit todennäköisesti soveltaa tutkimuksessasi. Voit hakea em. kirjoja esim. pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (www.lib.hel.fi) tai maakuntakirjastojen monihausta http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm asiasanoilla itseohjautuvuus tai sosiaalinen käyttäytyminen. Ainoat löytämäni kirjat, jotka littyvät jollain tavoin kysymykseesi ovat Risto Heikkisen "Ruma bändinpoikanen", Päivi…
Aiheestasi löytyy runsaasti kirjaviitteitä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisestä Plussa-tiedonhausta. Projektijohtamisesta manittakoon tässä seuraavat viitteet: Jalava, Urpo: Innovatiiviseen projektijohtamiseen, Tammi, 2000; Välimäki, Tomi: Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, Työministeriö,2000; Pelin, Risto: Projektihallinnan käsikirja, Projektijohtaminen, 1999; Ruuska, Kai: Projekti hallintaan, Suomen atk-kustannus, Helsinki 1999; Immonen, Stina: Osaamis- ja innovointirakenteiden kehittäminen, Työministeriö, 1998; Jalava,Urpo: Tietoa luova projekti--polku oppivaan organisaatioon, Kirjayhtymä, 1998; Bennis, Warren: Managing people is like herding cats, Kogan Page, 1998.
Voit tulla itse kirjastoon…
Löysin Aapelin hauskan pakinan Liisan ensimmäisestä kirkkomatkasta, nimeltään Liisan adventti.
Se on ainakin Aapelin teoksessa: Meidän herramme muurahaisia ; Pikku Pietarin piha; Valitut pakinat
WS 1979, kirjan viimeisessä osiossa.
Laulunäytelmä Sysmäläisen ensi-ilta Kansan näyttämöllä oli 27. joulukuuta 1926. Sankarina nähtiin Kalle Rouni (olkoonkin, että yleisön suosikiksi ja lähes päähenkilöksi nousi haavurin roolissa Joel Rinne), "Brita Ekestubbea hameessa ja housuissa esitti Eine Laine reippaasti ja sytyttävästi".
Aarne Leppänen esiintyi Kansan näyttämöllä vain lyhyen ajan vuosina 1915-16 ennen siirtymistään Kansallisteatteriin.
Pirkko Koski, Kansan teatteri. 1, Kansan näyttämö, Koiton näyttämö
Emme ole juridiikan asiantuntijoita, joten emme pysty antamaan päteviä lausuntoja yhdistyslain tulkitsemisesta. Tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella, joten tätä ei kannata pitää mitenkään varmana laintulkintana.
Yhdistyslain 26 §:ssä sanotaan näin: ”Hallituksen jäsen tai muu, jolle on uskottu yhdistyksen hallintoon kuuluva tehtävä, ei saa äänestää päätettäessä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta taikka vastuuvapauden myöntämisestä, kun asia koskee hallintoa, josta hän on vastuussa.” Minun nähdäkseni laissa ei rajoiteta toiminnantarkastajan ehdottamista, eikä osoitteesta https://issuu.com/soste/docs/hh-opas_nettiin Yhdistysten hyvä hallintotapa…
Tarkoittanet Sveriges Radion ja Ylen yhdessä tuottamaa animaatiosarjaa nimeltä Satuja vallasta. Se on alun perin tullut televisiosta jo vuonna 1973, mutta lähetetty myös välillä 17.1.-11.4.1990 Lasten tv puoli kuudessa. Yhden jakson nimi on Metsästäjä, ja vuonna 1990 tämän jakson lähetyspäivä oli 14. helmikuuta.
Yhdysvalloissa toimivia hyväntekeväisyysjärjestöjä arvioiva Charity Navigator -palvelu antaa Unicefille täydet neljä tähteä, joten ainakin sen perusteella sitä voi pitää luotettavana. Tuoreimman tiedon (2019) mukaan 88,9% Unicef USA:n keräämistä varoista menee perille järjestön määrittämiin kohteisiin. Suomessa Seura-lehti toteutti muutama vuosi sitten pienimuotoisen avustusjärjestöjen vertailun. Siinäkin Unicef menestyi mukavanlaisesti: kohteiden osuus lahjoituksin hankituista varoista oli 82,8% (2016). Suomen Unicefin oman ilmoituksen mukaan vuonna 2020 kerätyistä varoista 78% käytettiin järjestön työhön (72% maailmalla, 6% Suomessa) ja 22% keräysten toteuttamiseen ja hallintoon.
Charity Navigator - Rating for UNICEF…
Kun esimerkiksi planeetta syntyy, on todennäköistä, että siihen kohdistuu voimia, jotka saavat siinä aikaan pyörimisliikettä — samoin jalkapallon potkaisemisen yhteydessä on todennäköistä, että potkaistu pallo pyörii ainakin hieman akselinsa ympäri, sillä potku kohdistuu vain harvoin kohtaan, joka ei saa aikaan minkäänlaista pyörimistä. Tällaisten voimien johdosta planeetta alkaa pyörimään akselinsa ympäri, ja kuten kysymyksessä mainitaankin, niin kappaleet jatkavat alkaneessa liikkeessä niin kauan, että jokin voima vaikuttaa niihin, eikä avaruudessa ole planeetan alkaneen pyörimisliikkeen pysäyttäviä voimia.Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että olisi hyvin epätodennäköistä, että planeettaan ei olisi sen syntyessä kohdistunut voimia,…
1960-luvulla vaippa koostui kosteutta imevästä ja kosteuden pitävästä osasta kuten nykyään. Vaipat valmistettiin pääosin itse, joten imevänä osana käytettiin yleensä froteeta tai sideharsoa ja kuoriosana muovihousuja. Muovihousujen sisään oli saatavilla myös puuvillavanusta valmistettuja vaippoja, mutta ne olivat kalliita. Niitä tuli kuitenkin jo 1960-luvun loppupuolella äitiyspakkauksesta. Esimerkiksi Pampers valmisti jo 1960-luvulla vaippoja, jotka olivat ainakin mainostekstien mukaan "aikaansa edellä". Öisin saatettiin vaipan lisäksi pitää sängyssä suojusta, joka imi kosteuden sisäänsä.
Lähteet:
Marjo Malm: Lasten vaipat: Ympäristöllisistä, terveydellisistä ja taloudellisista näkökohdista https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-…
Syy siihen, että Ähtäri päätyi esimerkkipaikkakunnaksi Juicen kulttuuripoliittiseen kannanottoon, lienee Juicen Grand Slam -yhtyeeseen 80-luvun alussa liittyneessä ähtäriläissyntyisessä basistissa Antti Tammilehdossa. "Hän -- esittää myöskin kitarasuorituksia. Totta kai Ähtärin pojalle pitää antaa tilaisuus loistaa." (Juice Leskinen kappaleesta Kulttuuri saapui Ähtäriin kirjassa Juice puhuu : kootut muistelmat. Vol II)
"Kulttuuri saapui Ähtäriin lähti siitä, että mä tulin Rällämiin helsinkiläisenä muusikkona ja puolihuolimattomasti havaitsin, että nää Tampereen miehet ei ihan diggaa stadimeiningistä. Sillonhan sitä piti saatana pistää puheeseen vielä ylimääräistäkin murrelisää, ja siihen aikaan tiiviisti meidän kuvioissa pyöriny…
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
