Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita.
Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radion_valiaikamerkki_32015.html#…
Espanjan matkaoppaiden lisäksi - niitä ei tässä yhteydessä kannata ruveta luettelemaan - suosittelisin teosta Maailman nähtävyydet, osa 1, s. 189-220 (WSOY 1979). Hyödyllinen olisi varmaan myös amerikkalaisen kirjailijan Washington Irvingin jo v. 1832 julkaisema matkakirja Alhambra, joka on viimeksi ilmestynyt suomeksi v. 1990.
Internetistä löydät kaksi esseetä Kreetta Onkelin Ilosesta talosta osoitteista http://staff.oamk.fi/~pesillan/kirjavihje.html#esim sekä http://staff.oamk.fi/~pesillan/alkoholismi.html#kreetta .
Kreetta Onkelista on kirjoitettu myös seuraavissa lehdissä: Image 1999:4,5, 1998:7, 1997:8, Kirjastolehti 1997:1, Sosiaaliturva 1997:15, Kotilääkäri 1996:8, Suomen kuvalehti 1996:18, Anna 1996:27, Alkoholipolitiikka 1997:1, Uusi nainen 1996:10, Helsingin Sanomat 3.5.1996 (kuva). Lehtiä voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Kirjoista ei löydy vielä tietoa Kreetta Onkelista.
Suuri käsityölehti 1/1997 sisältää kaavat kahteen luistelupukuun, koot: 128/134, 140/146, 152/158 cm, S=36. Toinen on esiintymisasu ja toinen treenipuku, lisäksi damaskit ja tikkiliivi sekä luistinpussi. Lehteä voitte kysyä lähimmästä kirjastosta. Yleisten kirjastojen verkkopalveluista http://www.kirjastot.fi löytyvät linkit kirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin.
Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá.
Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana.
Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä…
1) There was 4569900 people in Finland in the end of the year 1965, of which males 2207300. 2016000 of the population lived in urban communities and 2553900 in rural communes. (Suomen taloushistoria 3.1983)
2)The median income in the year 1965 in all industries was 4700 mk. Agriculture and related activities 2860 mk, industry and handicraft 6280 mk, commerce 4190 mk, transport and communication 7460 mk, services 6020 mk, industry unknown, no profession 1730 mk. (Suomen tilastollinen vuosikirja 1968)
3)There was 30000 unemployed persons in 1965. The unemployment rate was 1,4 %. (Suomen taloushistoria 3. 1983)
Lapin maakuntakirjastosta löytyy aiheeseesi liittyen mm. seuraavaa:
Suomen EU-kansanäänestys 1994: raportti äänestäjien kannanotoista. 1994
Suomalaisten EU-kannanotot (vuodesta 1995-)
Suomen tilastollinen vuosikirja 1995 s. 512 (EU-jäsenyyden kannatus vaalipiireittäin)
EU-kansanäänestys 1994 (SVT Vaalit 1995:2)
Aikakauslehdistä vuodelta 1994 löytyy myös aiheestasi, esim Suomen kuvalehti
numeroista: 41, 42, 43 sekä Politiikka-lehdestä numeroista 2 ja 3, samoin Politiikka-lehdestä v, 1995, no. 2.
Varsinaista tietoa lappilaisten kannanotoista löydät 1994 Lapin kansoista, jos voit tulla selaamaan niitä Lappiosastolle.
Kehotan sinua myös kääntymään Lapin yliopiston Eurotietokeskuksen puoleen.
Voit myös vilkaista internet-osoitetta: http://…
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Netissä on vapaasti käytettävissä Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta, josta löydät tiedot Suomessa kautta aikain julkaistuista kirjoista http://finna.fi . Myös verkkokirjoja on jonkin verran saatavilla suomeksikin, mutta ennen kaikkea englanniksi, sekä ilmaiseksi että maksullisesti. Saat luetteloita niistä esiin esim. tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ )käyttämällä hakusanana jotain seuraavista: ekirjat, elektroniset kirjat, sähköiset kirjat, ebooks. Ohessa linkkejä joihinkin luetteloihin: http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ekirjat/ekirjat.jsp?conte…
http://www.uudetkirjat.fi/uk/index.jsp?c=page&id=207&navig=true&hidetit…
http://www.celialib.fi/ellink1.html
http://www.gutenberg.net/…
Kirjastoalan koulutuksesta löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497 .
Erityisesti kannattaa tutustua Opetusministeriön informaatiopakettiin kirjastoalan koulutuksesta ja koulutusvaatimuksista, http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html .
Samasta aiheesta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin, joten sinun kannattaa tutkia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Etsi esimerkiksi hakusanoilla kirjastoala ja kirjastovirkailijat sekä kirjastoala ja koulutus. Tietoa löytyy myös oppisopimusopiskelusta kirjastoissa, etsi hakusanoilla kirjastovirkailijat ja oppisopimuskoulutus.
Vuonna 2002 on ilmestynyt kylähistoriikki
Kotalahti ajan virrassa, jonka on toimittanut Jouko Kokkonen ja julkaissut Kotalahden kylähistoriatoimikunta. Teoksessa on sivuja 672.
Kirjaa ei ole Varkauden kaupunginkirjastossa. Sen sijaan se on Leppävirran kunnankirjaston ja Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten sen saa lainaan niistä tai asiakas voi pyytää sitä kaukolainaan Varkauden kaupunginkirjastosta.
Pamela L. Travers kirjoitti ensimmäisen Maija Poppanen -kirjan vuoona 1934. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Jatko-osat: Mary Poppins Comes Back ja Mary Poppins in the Park ilmestyivät vuosina 1935 ja 1952 ja ne suomennettiin vasta 1980-luvulla.
Tarkoittanet Michela Wrongin teosta In the Footsteps of Mr. Kurtz (2000). Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan Wrongin opusta ei ole käännetty suomeksi.
Suomeksi löytyy sen sijaan toinen Kongon historiaa käsittelevä teos, Adam Hochschildin Kuningas Leopoldin haamu (2004).
Todennäköisesti kyse on lehdestä nimeltä Film quarterly. Se tuli tosiaan Pasilaan ennen remonttia. Pasilassa on säilytyksessä vuoden -06 lehdet. Viimeinen näistä on talvinumero 2006-07. Valitettavasti tätä lehteä ei tule enää pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Kirjaston lehtivalikoimaa voit halutessasi tarkastella esim osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse kohdassa Sanahaku kohdan Aineisto pudotusvalikosta Lehdet. Hakukenttään voit kirjoittaa esim aiheen, josta haluat tietoa. Lisäksi mainitsen, että elokuva-alan lehdet Hohto ja Episodi ovat yhdistyneet ja uusi nimi on Episodi.
William Butler Yeatsilta on käännetty suomeksi ainoastaan yksi teos Runoja (Wsoy, 1966; suomentanut Aale Tynni) ja siitä ei kysymääsi runoa löydy. Yeatsin runoja löytyy käännettynä myös esimerkiksi seuraavista antologioista Maailman runosydän (Wsoy, 1998) ja Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa (Wsoy, useita eri painoksia). Näistäkään kysymääsi runoa ei löytynyt.
Kotimaisista dekkaristeistamme Harri Nykänen työskenteli Helsingin Sanomien rikostoimittajana aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. (Ari Haasio, Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ Kirjastopalvelu, 2001)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=140
Tarkoitat varmaan yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastoja).
Nordic statistical year bookista (2009) löytyy kaksi pohjoismaisiin kirjastoihin liittyvää tilastoa, kokoelmien koko ja lainaus.
Yleisten kirjastojen kokoelmat vuonna 2008:
Suomi 40 508 000
Ruotsi 39 520 000
Norja 21 788 000
Tanska 25 993 000
ja lainausluvut:
Suomi 99 777 000
Ruotsi 58 263 000
Norja 23 977 000
Tanska 71 640 000
Islannin tilastot puuttuvat. Nuo kaksi tilastoa lienevät yksiselitteisimpiä. Jo kirjastojen määrää koskevat luvut ovat tulkinnanvaraisempia, sillä keruuperiaatteet tuntuvat pohjoismaissakin eroavan jonkin verran toisistaan, ks. oheinen linkki koskien pohjoismaisten kirjastojen määrää
http://iflastat.wordpress.com/2010/08/15/how-many-nordic-…
Kirjastokortti on henkilökohtainen. Tästä seuraa, että varatun aineiston noutamiseen ja lainaamiseen on kaksi tapaa. Voit tehdä lyhyen valtakirjan, josta ilmenee kyseisen teoksen noutaminen määrättynä päivänä sinun kirjastokorttiasi käyttäen. Helpompi tapa on antaa poikasi lainata varaamasi kirja omalle kortilleen, edellyttäen siis että pojalla on oma kirjastokortti.
Tee näin:
Mene netissä helmet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa linkkiä vasemmassa ylälaidassa: perinteinen aineistohaku. Sivun hakusana(t) pitäisi avautua. Laita hakusanaksi "". Valitse aineiston valikosta bd-levy ja valitse kirjastoksi Sello. Saat listan Sellon kirjaston blu-ray -elokuvista. Jos valitset kirjastoksi kaikki, saat listan koko pääkaupunkiseudun blu-ray -kokoelmasta.
Laitan tähän valmiiksi linkin, josta näet Sellon kirjaston blu-ray -levyt:
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin/X?SEARCH=(%22%22)&searchscope=…
