Kyllä, joissakin Helmet-kirjastoissa on myös negatiivien digitointiin sopivia skannereita. Niistä ei näytä olevan listaa, joten saatavuuden saa selville oikeastaan vain varmistamalla kirjastosta esimerkiksi soittamalla. Kaikissa skannereissa ei ole negatiivien digitoinnin mahdollisuutta.
Digitointimahdollisuus on ainakin Pasilan kirjaston skannereilla varustetuilla tietokoneilla. Negatiivit digitoidaan samalla apuvälineellä kuin diakuvatkin eli kannessa kiinni olevalla lisävälineellä. Henkilökunta voi varmasti tarvittaessa opastaa asiassa.
Aivan oikeaan osui uumoilusi. V. A. Koskenniemen Ateenan porvarit, teoksessa Hannu; Nuori Anssi ; Sydän ja kuolema,
joka löytyy Gutenberg projektin linkistä: http://archive.org/stream/hannunuorianssis20148gut/pg20148.txt
Myös Helmetin sekä muiden kirjastojen kokoelmista löytyy Sydän ja kuolema. ATEENAN PORVARIT.
Ilmeisesti tarkoitat varhaisinta äänitettä kupletista ”Yö Kaivopuistossa”? Sillä nimellä tästä kappaleesta ei löydy levytystä, mutta kappaleella on muitakin nimiä: ”Helsingin kulkurin huolia”, ”Kulkuripoika Helsingissä” ja ”Asuntopula Helsingissä”. Kaikissa melodia on sama; joissakin versioissa sävelmä on merkitty kansanlauluksi, uudemmissa viitteissä säveltäjäksi on nimetty Saša (tai Sasha) Makarov. Sävelmän alkuperäinen nimi on "Kak tsvetok dušistyi" (tai "Kak tsvetok dushistyi"). Sävelmä tunnetaan nimellä "Kerenski".
Kupletin sanoituksen on ilmeisesti alun perin tehnyt Eino H. Ahti (1894-1955), joka käytti mm. salanimeä Ahti H. Einola. Tosin Einari Kukkonen pitää kappaletta J. Alfred Tannerin kuplettina, kun taas Reino Hirviseppä…
Suomen tekijänoikeuslaki sallii laajankin lainauksen ns. sitaattioikeuden puitteissa. Sitaatin edellytyksenä kuitenkin on, että sitaatilla havainnollistetaan jotain omassa tekstissä tms. olevaa asiaa. Kysyjän kuvaama tilanne ei lähtökohtaisesti täytä mielestäni perinteistä lainauksen ehtoa eli havainnollista omaa viestiä, vaan toimii enemmänkin oman teoksen uutena "täydennyksenä".
Sitaattioikeus on tulkintojen oikeutta, joten siihen voi vedota, jos itse pitää yhteyttä todellisena. On myös epätodennäköistä, että hyödynnettyjen tekstien tekijät nostavat asiasta meteliä, jos heidän moraalisia oikeuksiaan kuitenkin on kunnioitettu. Periaatteessa on kuitenkin mahdollista, että joku runojen tekijä syyttää runotekstien luvattomasta kytöstä.…
Sekä adjektiivina että substantiivina tunnettu 'löperö' tarkoittaa Nykysuomen sanakirjan mukaan ryhditöntä, holtitonta, saamatonta, velttoa, nahjusmaista (a.) ja nahjusta, vetelystä, vätystä (s.). Sanan alkuperää ei tutkimissani lähteissä selitetty.
Kai Laitinen on tehnyt tutkimuksen Aino Kallaksen tuotannosta, se on julkaistu kahtena kirjana:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta (2.p. Otava, 1995) ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustoista 1922-1956 (Otava, 1995), jälkimmäisessä kirjassa Sudenmorsian -teosta käsitellään melko perusteellisesti, joten siitä löydät varmasti tietoa tutkielmaasi.
Nettisivulla http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
on lyhyesti Kallaksen henkilötiedot ja tuotanto, mutta ei tarkempia tietoja teoksista. Aino Kallasta koskeviin kysymyksiin löytyy muita vastauksia Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp hakusanalla…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista voi etsiä aihetta käsittelevää kirjallisuutta HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi .
Esim. aihe-haussa voi käyttää hakusanaa naivismi, joka antaa jo 37 viitettä.
Haun joukossa ovat mm. seuraavat kirjat:
Brodskaia, Natalia: Naive art. (New York : Psrkstone, cop. 2000)
Itkonen, Satu: Sydän siveltimellä : suomalaista naivismia. (Helsinki : Taidepiste, 1998)
Bihalji-Merin, Oto: World encyclopedia of naive art : a hundred years of naive art. (London : F. Muller, 1984)
Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina : suomalaisia naivisteja. (Helsingissä [Hki] : Otava, 1983)
Haun tuloslistalla kirjan sijaintipaikat saa selville klikkaamalla sen nimeä.
Ilmari Kiannon loppuelämästä ja kuolemasta löytyy aika vähän tietoja. Jalo Heikkisen kirjasta Turjanlinna (1986) on kappale Iki mutta ei ikuinen. Uolevi Kiannon kirjassa Tervetuloa kotiin, Iki(1978) on s. 157 alkaen kappale: Kaksi aihetta melkein sekaisin: tanssiminen ja vanheneminen. Kirjassa Nälkämaan keisari(1986) on loppuosassa muutamia kuvia Ilmari Kiannon elämän loppuvaiheista.
Grease -musikaalista löytyy CD-levyjen lisäksi ainoastaan kaksi nuottikirjaa nimekkeillä "Grease" ja "Grease is still the word". Tämän lisäksi löytyy musikaali-aiheisia tietokirjoja, esim. Gänzl, Kurt: Musicals : the complete illustrated story of the world's most popular live entertainment -kirjasta löytyy vähän tietoa Grease -musikaalista (s.204-205). Listan Turun kaupunginkirjaston musikaaleja käsittelevistä kirjoista saat, kun laitat AINO-aineistotietokannassa asiasanaksi musikaalit ja aineistolajiksi kirja.
Samiran merkitystä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tässä vastaus arkistosta:
"Samira on arabialaisperäinen nimi, jonka lähtökohtana on sana samar = huvi.
Arabialaisiin nimiin keskittyneellä verkkosivustolla nimi on käännetty englanniksi näin: "entertaining female companion".
Lähteet:
http://www.sudairy.com/arabic/fem.html#S
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999"
Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston löydät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Toimi seuraavasti:
1. Mene Helmet-aineistohaun pääsivulle, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/ Klikkaa Opastettu haku -otsikon alta löytyvää Sanahaku-linkkiä.
2. Kirjoita hakukenttään seuraava rimpsu:
äänikirjat and not (lastenkirjallisuus or nuortenkirjallisuus or lastenohjelmat or sadut)
Valitse Aineisto-valikosta "cd-levyt". Jos haluat mukaan ainoastaan suomenkieliset äänikirjat, niin valitse Kieli-valikosta "suomi".
Näin saat rajattua haun ulkopuolelle lapsille ja nuorille suunnatut äänikirjat!
Tähän on mahdotonta vastata näkemättä kirjaa. On ikävää, että vahinkoja joskus sattuu.
On myöskin todella ikävää saada lainaksi likaista kirjaa, eikä haluta tarjota ikävän näköisiä kirjoja asiakkaallemme, koska se olisi todella huonoa palvelua.
Kun seuraavan kerran tulet kirjastoon palauta kirjaa virkailijalle ja näytä mitä on tapahtunut. Silloin selviää mitä pitäisi tehdä.
Eläinten pitoa säätelee moni laki. Järjestyslaista löytyy pykäliä eläinten kiinnipidosta. Järjestyslain mukaan kissan omistaja on huolehdittava, ettei kissa pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä.
Ko. lain mukaan lemmikkieläimen pitäminen vapaana aidatulla pihalla on sallittua. Valvomattomana kissa tuskin pysyy aidatulla pihalla, joten käytännössä kissa ei voi pitää vapaana. Varmaankin paras tapa ulkoiluttaa kissaa on käyttää kissalla tarkoitettuja ulkoiluvaljaita.
Järjestyslaki löytyy netistä osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Tässä joitakin nuorten kertomus- ja novellikokoelmia. Voit varmaan vielä itse katsoa, ovatko nämä kaikki sopivia 6-luokkalaisille.
Cantervillen kummitus
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta koiraa
Davidson, Margaret: Viisi unohtumatonta delfiiniä
Eläimet ja minä
Heyne, Isolde: Tsaske pilvenpoika ja muita kertomuksia
Kallioniemi, Tuula: Aleksanteri Suuri ja muita koirajuttuja
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Sisättö, Vesa: Kummitusten luokka
Toivola, Ritva: Kummitusjuna
Toivola, Ritva: Panssarimyyrä ja muita kertomuksia
Toivola, Ritva: Vampyyrimuoti : fantasiakertomuksia
Vuorio, Maria: Olen nähnyt sellaisen
Vuorio, Maria: Siitä ei kukaan tiedä
Lisää kirjoja löytyy Lastusta. Tarkennetun haun aihehaulla "novellit" (rajauksena:…
Psykiatrinen kuntoutus on käytetty asiasana Yleisessä suomalaisessa asiasanastossa. Kun etsii Fennicasta asiasanalla saa yli 70 viitettä jotka ovat ilmestyneet 2000-luvulla.
Vuonna 2009 on painettu mm. Integratiivinen hypnoterapia / toim. Martti Tenkku ja Mielenterveyskuntoutujien klubitalot /toim. Outi Hietela-Paalasmaa.
Kysymyksessä ei ole tarkennettu painovuotta minkä asiakas katsoo uutuudeksi
Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
Hyviä tiedonlähteitä maahanmuutosta löytyy eri virastojen internet-sivuilta. EU:n kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa, mutta hänen täytyy kuitenkin rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta.
Yleistä tietoa maahanmuutosta, Suomi.fi -portaali: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/palvelut_aiheittain/maahan-_ja_maasta…
Tietoa maahanmuuton periaatteista ja käytännöistä Suomessa, Maahanmuuttovirasto: http://www.migri.fi/netcomm/?language=FI
Tietoa työskentelystä Suomessa (eri kielillä), Työ- ja elinkeinotoimisto: http://www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/index…
Sosiaaliturva, Kela: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/291007105418HS?OpenDocument
Oleskeluoikeuden rekisteröiminen,…
Omia tietoja ei ole varsinaisesti uusittu, vaikka verkkopalvelu uudistuikin, joten tiedot näkyvät HelMetin omissa tiedoissa entiseen tapaan. Tietokoneelta tarkistettaessa eräpäivä näkyy vihreällä ja maksut (tähän asti) punaisella. Samoin varauksissa näkyy noutopäivä (haettava viimeistään) sekä hakupaikka. Jos taas olet käyttänyt mobiiliversiota, tekstit näkyvät siinä harmaana, mutta muuten siitäkin löytyvät samat tiedot.
