Tässä muutamia vinkkejä:
-Polva, Anni : Tiinan uusi ystävä
-Levola, Kari : Dumdum
-Kallioniemi, Tuula : Salainen koiranpentu
-Kallioniemi, Tuula : Kuka rakastaa Ruusua?
-Mikkanen, Raili : Kalpeat naamat
-Gripe, Maria : Aika erikoinen Elvis
Valitettavasti Virginia Vailista ei löydy mitään laajempaa tietoa kirjoista eikä myöskään internetistä. Internetistä löytyy kyllä joitain lähinnä koululaisten tekemiä kirja-arvosteluja, mutta niistäkin monet ovat ruotsinkielisiä tai norjankielisiä. Tässä kuitenkin muutama linkki näihin:
http://w1.312.telia.com/~u31213059/sandra.html
http://frdbib.of.fylkesbibl.no/lesenett/372.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/arvost.htm
Virginia Vaililta on suomennettu seuraavat teokset, jotka kaikki (ensimmäistä lukuunottamatta) kuuluvat sarjaan "Eläinlääkärin talossa":
-Ihan oikea hevonen (1996)
-Lemmikki hyvään kotiin (1995)
-Lemmikkikissa (1994)
-Vintiöt valloillaan (1993)
-Aika parantaa haavat (1992)
-Koti täynnä eläimiä (1990)
Risto Nyqvistin säveltämä Sieluni soitto on julkaistu nuottikokoelmassa Vuokon helpot nuotit 3 (2020, ISMN 979-0-9001743-2-1).
Nuotti löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Nuotin tiedot Kansalliskirjaston Finna-haussa
Saatavuustiedot
Orava käyttää häntäänsä paitsi tasapainoiluun ja lämmittämiseen myös elehtimiseen. Hännän nopeatahtinen heiluttaminen viestii tutkijoiden mukaan kiihtymyksestä tai jopa vihaisuudesta. Myös muista hännän liikkeistä voi lukea esimerkiksi teoksesta Orava: Metsien tuttu tuntematon (Tammi, 2022).
Myös näätä käyttää häntäänsä tasapainon säätelemiseen esimerkiksi kiipeillessä ja hypellessä puusta puuhun. Verkkolähteistä ei löytynyt mainintoja muista erityisistä hännänkäytön ilmenemismuodoista näätäeläimillä.
Lähteitä:
Yle.fi
Maaseudun tulevaisuus
Woodland Trust
Luontoportti
Hellstedt, P., Laaksonen, J. & Pyykkö, M. 2022. Orava: Metsien tuttu tuntematon. Helsinki: Tammi.
Peru.info-sivuston mukaan http://www.peru.info/e_ftociudadeseng.asp?ids=1305&ic=2&pdr=658&jrq=3.14
Liman asukasluku on yli 8 miljoonaa yllämainitun (v. 2008). 1999 The Statesman's Yearbook 1998-1999 antaa luvun 5 706 127 asukasta. Kirjamuodossa lyhyttä tietoa siis parhaiten mainitusta teoksesta.
Mogulivaltakunta on Intiaa hallinnut muslimidynastia (1526-1857)
Tietoa Mogulivaltakunnasta löytyy esim. teoksesta
Tammita-Delgoda, SinhaRaja. Matkaopas historiaan:Intia
ja nettisivuilta
http://www.sscnet.ucla.edu/southasia/History/Mughals/mughals.html
http://www.wsu.edu:8080/~dee/MUGHAL/MUGHAL.HTM
http://www.islamicart.com/library/empires/india/
http://www.smcm.edu/academics/aldiv/art/webcourses/arth100/empire/Mugha…
http://www.historyofindia.com/mughal.html
http://sunsite.ust.hk/edweb/india/mughals.html
http://www.umdnj.edu/~humayun/mughals.html
Maiju Lassilasta (oik. Algot tai Algoth Tietäväinen, sittemmin Untola, käytti mm. salanimiä Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen) löydät tietoa lähimmästä kirjastostasi. Esim. Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset sisältää hänestä laajan artikkelin. Samoin Suomen kirjallisuushistoria 2 käsittelee myös Lassilaa. Lassilasta löytyy monia elämäkerrallisia teoksia, kaikkia niitä et löydä omasta (Aura?) kirjastostasi, mutta apua niiden etsimiseen saat kaikista kirjastoista, samoin näytelmien etsimiseen.
Maiju Lassilan kotisivut eivät toimi, Tohmajärven kunta osaa ehkä kertoa niistä enemmän.
Osoitteesta http://kirjasto.sci.fi/lassila.htm löydät tietoa kirjailijasta englanniksi.
Kannattaa tutkia seuraavia Päätalo-sivuja, jotka löytyivät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/ :
http://www.tampere.fi/kirjasto/paatalo.htm
http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/
http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
Eva Maria Lesznerin vuonna 1982 suomeksi ilmestyneen kirjan Kirjokintaita ja -myssyjä alussa kerrotaan kirjoneuleista kahdella tai useammalla värillä. Töihin ei sen mukaan ole kirjallisia neuleohjeita vaan mallipiirrokset. Piirroksen tumma ruutu tarkoittaa, että silmukka neulotaan kirjovärillä, vaalea ruutu sitä, että se neulotaan pohjavärillä. Muut värit on merkitty pisteillä, risteillä ja vinoviivoilla. Kirja on täynnä mitä upeimpia värikuvia, mallipiirroksia ja ohjeita eri puolilta Pohjois-Eurooppaa peräisin olevista kintaista, käsineistä ja myssyistä: myös silloisen Neuvostoliiton alueelta löytyy useita malleja. - Suosittelen. Saatavuuden näkee HelMet - aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Green Building lehteä ei näytä olevan saatavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei löydy yleisten eikä yliopistokirjastojen yhteistietokannoista eikä myöskään elektronisena Nelli-portaalista. Yhteistietokannat ja Nelli-portaali ovat käytetttävissä kirjastoissa. Tietoa niistä on Kansaliskirjaston sivuilla http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html sekä http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/nelli.html .
Aiheeltaan lähin Nellin kautta löytyvä elektroninen lehti on Building and environment, joka on luettavissa yliopistokirjastoissa.
Tietoa lehdestä saa julkaisijan sivuilta www.elsevier.com .
Yliopistokirjastojen Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/yliopistokirjastot/ .
Toistaiseksi tämä ei onnistu. HelMet-verkkokirjaston kautta on lainattavissa Ellibs Libraryn e-kirjoja, jotka on mahdollista ladata yhdelle tietokoneelle kerrallaan, eikä siirtäminen koneelta esim. kämmentietokoneelle onnistu. Järjestelmävaatimukset löytyvät HelMetin kohdasta Ohjeita -> E-kirjojen lainaus.
Ellibs tekee kuitenkin kehitystyötä e-kirjapalvelujensa parantamiseksi ja hyvin todennäköisesti joskus tulevaisuudessa myös lataaminen elektroniseen "kirjaan" onnistuu. Toteutusaikataulusta en valitettavasti pysty sanomaan mitään, mutta voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan Ellibsiltä osoitteella support@ellibs.com
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Hei!
Aleksi-tietokannasta, joka on myös internetissä vapasti käytettävissä osoitteessa http://aleksi.btj.fi/index.asp?, löytyy asiasanalla "aarniala timo" 20 artikkeliviitettä. Joukossa on myös Aarianlan omia kirjoituksia. Tässä viiteluettelo:
Timonen, Lauri Muistoja Timo Aarnialasta julkaisussa: Filmihullu 2010: 2, 34-36 2010
Hänninen, Ville Vallankumous kulttuuriin : puupiirrossarjakuvat puhuivat jo 1920-30-luvuilla pasifismin ja poliittisten muutosten puolesta julkaisussa: Kulttuurivihkot 37(2009): 3, 40-41 2009
Hänninen, Ville Laitakaupungin valot julkaisussa: Parnasso 59(2009): 3, 18-20 2009
Kataisto, Vesa Kuolemantanssin elävöittäjä : Timo Aarniala 1945-2010
julkaisussa: Sarjainfo 2009: 4, 49 2009
Timonen, Lauri "Go to work, boys…
Voit lainata kaikista Helmet-kirjastoista, eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista. Tarvitset Helmet-kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa näistä kirjastoista. Ota mukaan voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Helmet-verkkokirjaston sivuilta löytyvät mm. kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/
Voit tuoda kirjat Pasilan kirjastoon nähtäväksi tai toimittaa ne Pasilaan oman lähikirjastosi kautta. Venäjänkielisestä kokoelmasta vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Kirjat, joita ei oteta kokoelmiin, laitetaan kierrätykseen. Linkki kirjaston yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Arto Kivimäki suomentaa Seneca-sitaatin "Et sceleratis sol oritur" kirjassaan Verba volant : sanat lentävät (Karisto, 2001) kirjaimellisesti näin: "Aurinko nousee myös rikollisille." Sitaatin taustaa selvittäessään Kivimäki tarjoaa myös vapaamman tulkinnan: "Paistaa aurinko pahoillekin." Teksti on peräisin Senecan hyväntekeväisyyttä käsittelevästä tutkielmasta De beneficiis, neljännen kirjan 26. jaksosta. Kokonaisuudessaan tätä teosta ei ole suomennettu.
Kivimäki huomauttaa myös, että ajatus kaikille paistavasta auringosta tuntuu ensimmäisellä vuosisadalla olleen suosittu, sillä Senecan lisäksi se esiintyy myös Jeesuksen vuorisaarnassa ("Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille." - Matt. 5:45) ja Petroniuksen romaanissa…
Kysymykseen ei liene olemassa täsmällistä vastausta, mutta hyvin yleisellä tasolla kysymys on epäilemättä moralistisesta näkemyksestä, ettei tule synnyttää mielikuvaa alastomana uimisesta. Molemmissa esimerkeissä asia on jokseenkin koominen, koska hahmoilla ei normaalisti ole "housuja" ja minkäänlaisia sukupuolituntomerkkejä ei ole piirretty. Todennäköisesti kyseisten jaksojen piirtäjä on varautunut siihen, että joku närkästyy hahmojen "alastomuudesta". Vaikka meillä Suomessa on totuttu saunan ansiosta alastomuuteen, monissa muissa kulttuureissa ajatus on vaivaannuttava.
Voi tietenkin myös tulkita asiaa niin, että uimapukuun pukeutuminen vain heijastaa yleistä tapakoodia. Vaikka normaalisti housuttomien eläinhahmojen ei tarvitse käyttää…
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
