Antti Halmeen Tulileikit -kirjassa luuseriksi leimatut rastafarimies Ville Koskinen ja myöhempien aikojen Elvis Harri Keinänen löytävät noitarummun lomamatkallaan Ylläksellä ja joutuvat seikkailuihin. Tulikettua he kutsuvat avuksi loitsulla: Tule tuli, tule kettu, lyö lapsesi liekkihin. Vala voima väkehesi, vedä varjo vainiolta, poista pimeä polulta.
Saa myydä.
Kirjastojen tekijänoikeuskysymyksiin perehtynyt Heikki Poroila linjasi Kirjastot.fi:n Tekijänoikeus-keskustelupalstalla v. 2008 näin:
"Tekijänoikeuslaki (19§) ei aseta estettä laillisesti hankitun teoskappaleen levittämiselle edelleen, kunhan kyseessä ei ole vuokraaminen. Kirjastoon laillisesti hankitun elokuvatallenteen voi siis myydä asiakkaalle ns. poistomyynnin yhteydessä."
[...]
"Kirjaston maksamaa korvausta lainausoikeudesta ei myynnin yhteydessä kuitenkaan saa periä asiakkaalta edes osittain, koska tämä lainausoikeus ei sisälly kappaleen myymisen oikeuteen."
Täydellinen sitaatti löytyy oheisen keskusteluketjun alimmasta puheenvuorosta:
http://www.kirjastot.fi/fi/forum/lainausoikeusmaksut-aineistoa-korvatta……
Muoto ”pidgeon” on tosiaan sanan vanha muoto. Asian mainitsee esimerkiksi Wiktionary osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pidgeon. Vanha muoto on jäänyt käyttöön ainakin sukunimissä, kuten Wikipediasta osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Pidgeon löytyvästä henkilölistasta voi todeta. Kirjastossa käytössä oleva MOT Englanti -sanakirja antaa sanan ääntämisohjeeksi /'pɪdʒən/. Siinä tosiaan siis tuon vanhan muodon d-äänne tuntuisi kuuluvan, mutta ääntämisessä on vaihtelua, kuten Wiktionaryn ääntämisohjeet osoitteessa https://en.wiktionary.org/wiki/pigeon#English kertovat.
Sanan etymologisesta taustasta löytyy selostusta esimerkiksi Dictonary.com-sivustolta osoitteesta http://www.dictionary.com/browse/pigeon?s=t. Siellä tosin vanhaa…
Laulu on suomennettu. Sen suomenkielinen nimi on "Puutarhassa" ja
se alkaa: "Käyn yksinäin puutarhahan...". Suomentajaksi on
Yleisradion Fono-tietokannassa merkitty Tytti Träff tai Tytti Vanhala.
Nuotissa Vaeltajan lauluja 1 (toim. Paavo Virtanen) suomentajaksi
on merkitty Tytti Vanhala. Suomeksi laulun ovat levyttäneet
Jorma Elorinne ja gospelyhtye Via.
Pinserit ry:llä on omat kotisivut osoitteessa: http://www.pinserit.fi/ . Kotisivuilta on myös linkkejä useisiin koti- ja ulkomaisiin pinseri- ja koira-aiheisiin www-sivuihin.
Kyseessä on varmaankin Arvo Turtiaisen runo Kaunein, joka alkaa riveillä Kaunein runo syntyy / kun ihminen on lähellä ihmistä...
Löydät koko runon Turtiaisen runokokoelmista Laulu ajasta ja rakkaudesta (1954) ja Runoja : 1934-1964 (1964).
Teokset kuuluvat kirjastoalueesi kokoelmiin:
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1144197
https://kyyti.finna.fi/Record/kyyti.1144299
Christine Nöstlinger on itävaltalainen kirjailijatar.
Löydät hänestä suomeksi tietoa seuraavista kirjoista:
* Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1997.
* Koski: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, Kuka loi Lorinalätyn. 1998.
Kirjastosta voit tiedustella Kirjastolehden numeroa 7-8 vuodelta 1996. Lehdessä on Christine Nöstlingerin haastattelu.
Internetin kautta voisit kokeilla vaikkapa seuraavaa osoitetta:
https://www.kirjasampo.fi
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen…
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Perustiedot Hans Christian Andersenista suomen kielellä löydät osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on linkkejä myös muille Andersen-sivuille, jotka ovat kuitenkin lähinnä englanninkielisiä.
Kirjastosta kannattaa kysyä seuraavia teoksia, joista löydät lisää tietoa H. C. Andersenista:
Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Ylimartimo, Sisko: Satujen elämää, elämän satuja : näkökulmia H. C. Andersenin elämään, tuotantoon ja perintöön, 2005.
Andersen, H. C.: Elämäni tositarina, 1995.
Hans Christian : Kertomus satukuninkaan nuoruusvuosista, 1979.
Toksvig, Signe: Satukuningas Andersen, 1939.
Historian suurmiehiä, 1972.
Roos, Vappu: Dantesta Dickensiin…
Siimeksen teos Politiikan julkisivu on jo varattavissa pääkaupunkiseudulla. Oman tunnusluvun avulla varauksen voi tehdä itse osoitteessa www.helmet.fi. Jos tunnuslukua ei ole kannattaa käydä kirjastokortin kanssa lähimmässä kirjastossa. Tällä hetkellä kirjaa on Vantaalla ja varauksia on kertynyt jo 28 kpl. Espoon ja Helsingin kappaleet tulevat kirjastoihin lähiaikoina.
Elektroniikka-alan oppikirjoista löytyy jonkin verran perustietoa elektroniikkakomponenttien jäähdytyksestä. Tässä muutama esimerkki:
Elektroniikan perusteet (Aaltonen, Kousa, Stor-Pellinen 2002)
s. 83 käsitellään jäähdytyselementtien mitoittamista
Analogiasuunnittelu (Koskinen, SanomaMagazines 2002)
Luvun "Audio-pääteasteet" yhteydessä s. 137 alkaen käsitellään hieman laajemmin jäähdytyksen mitoitusta.
Analogiaelektroniikka (sarja Elektroniikka 2000, Johnsson, IS-VET 1999)
s. 142 alkaen käsitellään puolijohteiden jäähdytystä
Internetistä löytyy lisäksi hieman käytännön läheisempää tietoa mm. jäähdytyssiilien toiminnasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Heatsink#Heat_sinks
Tämä Wikipedian englanninkielinen artikkeli elektronisten laitteiden…
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Konneveden kirjaston haun mukaan heillä ei ole 1970-luvun Tekniikan maailmoja. Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy 1970-luvun Tekniikan maailmat sidottuina, mutta vain kirjastokäyttöön (ei lainattavaksi).
Varastokirjasto säilyttää vanhoja lehtiä. Voit pyytää Konneveden kirjastoa tilaamaan sieltä kaukolainana itsellesi joko koko lehden tai tietyn artikkelin valokopion lehdestä.
Tekniikan maailman vanhoja artikkeleita voi tilata myös Tekniikan maailman lehtiarkistosta:
http://tekniikanmaailma.fi/arkisto/lehtiarkisto
Lappeenrannan tai Luumäen kirjastossa ei ole Nathanel Hawthornen kirjaa Tulipunainen kirjain, joten en kirjasta päässyt tarkistamaan, mainitaanko siinä punaisen linnun laji. Internetistä löytyi Washington Post -lehden artikkeli vuodelta 1995, jossa kerrotaan, että elokuvassa on käytetty punaiseksi värjättyä kanarialintua. http://www.washingtonpost.com/wp-srv/style/longterm/movies/videos/thesc…
Jos haluat tutustua kirjaan tarkemmin, voit pyytää sen kaukolainaksi olemalla yhteydessä omaan kirjastoosi.
Kaivattu kirja saattaisi olla Jorma Nenosen Sakke-sarjan avaus Sakke pääsee joukkueeseen (Gummerus Carlsen, 1990). Kirjan päähenkilön nimi on Sakke (Sakari), mutta siinä on myös Petteri-niminen henkilö. Sakke on kiinnostunut jääkiekosta ja haluaisi mukaan joukkueeseen, mutta hänellä ei ole pelivarusteita, eikä joukkueeseen pääse ilman. Poikaa tämän harrastuksessa auttava hyvä haltija on Saken isän vanha koulukaveri Siekkisen Pena, joka on Ruotsista tullut käväisemään entisessä kotikaupungissaan. Pena kustantaa oitis Sakelle varusteet kuultuaan, ettei pojalla sellaisia ole, ja Saken pitkäaikainen unelma joukkueeseen pääsemisestä täyttyy.
Voisiko kyseessä olla runo tai laulu joka alkaa sanoilla: ”Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei”? Siitä on eri versioita. Ainakin CD-levyllä ”Anni Tannin muskarilaulut” on jokin versio, sekä nuottikirjassa ”Kultaiset koululaulut 70-luvulta”. Kollega muisteli, että sävel on sama kuin ”Tyttö nuori matkalla”.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,basicSearchDirectLinkComponen…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista aiheesta löytyvät seuraavat teokset:
Kaukoidän telemarkkinoiden kehitysanalyysi/toim. Kaila (1999), Kurki: Sisältötuotantoa tukevat verkkopalvelut, tarpeet ja mahdollisuudet (1999), Telemarkkinoiden lakikirja/toim. Kukkula (1997), Burns: Telemarketing in practise (1989) ja Cohen: Telemarketing (1988)
Saatavuustietoja voit kysellä kirjastosta tai katsella aineistotietokannasta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Eri korkeakoulukirjastoista löytyvät teokset:
Suomen tekstiviestimarkkinat - Liikenneministeriön julkaisuja (1999), Peltola: Matkapuhelinkaupan valvonnan tehostamistarpeet (1999), Kekki: Oikeus televerkon käyttöön elinkeinotoiminnassa erityisesti yleispalveluperiaatteen kannalta (1999), Kurki:…
