Linnoista ja niiden asukkaista on kirjoitettu kohtuullinen määrä kirjoja lapsillekin. Esimerkiksi seuraavista tietokirjoista voisi löytyä kiinnostavaa tietoa:
Clare, John D.: Ritarit (Kolibri, 1992 )
Dixon, Philip: Ritarit ja linnat (Tammi, 2008)
Gravett, Christopher: Keskiajan ritarit (Otava, 1996)
Gravett, Christopher: Ritarit (Helsinki Media, 2001)
Gravett, Christopher: Ritarit : sotia ja seikkailuja (Gummerus, 2006)
Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto, 2003)
Langh, Tea: Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle (Turun kulttuurikeskus, 2000)
Lidbeck, Lena: Tietoa ritareista (Turun maakuntamuseo, 1995)
Macaulay, David: Linna (WSOY, 1979)
Macdonald, Fiona: Sinustako keskiaikainen ritari? : haarniska, jota mieluummin et kantaisi (Sley…
Regle on huomattavasti yleisempi sukunimenä kuin etunimenä. Sukunimenä sitä tavataan Ranskassa, Yhdysvalloissa, Brasialiassa, Chilessä ja Australiassa.
Etunimenä sitä tavataan lähinnä Yhdysvalloissa. Sen merkitystä ei tunneta.
Variaatioita nimestä ovat: Regla, Regley, Reglo, Regli, Regl, Reglio, Reglai, Reglia, Reglie, Regly.
Etelä-Carolinessa on eniten Regle-etunimen omaavia eli kaksi jokaista kymmentämiljoonaa ihmistä kohden. (Whitepages names & namespedia.com)
Suomalaiset nimikirjat eivät nimeä tunne.
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Keskisuomalaisessa 23.5.1991 alleen artikkelin mukaan Harjun ajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna1952 ja ne lopetettiin 20 vuotta myöhemmin, v.1972.
Ksml on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä.
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) on mahdollisuus hakea teoksia
alkukielen (tässä tapauksessa italia) mukaan. Turun kaupunginkirjastossa
Fennica CD-ROM on asiakaskäytössä käsikirjastossa (2. krs.), ja siitä
voi myös tulostaa viitteitä.
Kaupunginkirjaston omasta rekisteristä voi myös hakea alkukielen mukaan, mutta haku rajoittuu vain 1990-luvulla luetteloituihin teoksiin. Asiaa voi kysyä neuvonnasta. Lisäksi neuvonnasta löytyy italiankielestä suomennettujen romaanien valikoimaluettelo, joka on tehty 1980-luvun alussa.
Internetistä löytyy asiasta monia sivuja. Esim. hakemalla Google-hakupalvelusta, http://www.google.com yhdistämällä hakutermit ”ranska” ja ”aurinkokuningas”, löydät useita hyödylliseltä vaikuttavia sivuja Ludwig XIV:stä, eli aurinkokuninkaasta, mm. www.edu.vaasa.fi/ranska-saksa/aurinkokuningas.htm
Google-hakupalvelun avulla löytyy myös useita englanninkielisiä sivuja. Esim. yhdistämällä hakutermit ”france” ja ”history ” löytyy useita sivuja, esim. http://www.france.com/culture/history/
Yhdistämällä hakutermit ”france” ja ”Ludwig XIV” löytyy myös useita linkkejä, kuten http://history.hanover.edu/early/louisxiv.htm
Tämän lisäksi Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita teoksia kyseisestä aiheesta. Esim. Bainville: Ranskan historia…
Helpoiten saat tietoja Remeksestä DekkariNetti -sivulta, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=RemesIlkka
ja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Kirjailijoista löytyy artikkeleita lehdissä ja uutisissa. Jos käyt kirjastossa, voit tehdä hakuja lehtien digiarkistoista. Lehtien arkistoja on yleensä ainakin kirjaston koneilla käytössä aika laajasti. Esimerkiksi Ylen sivuila on monenlaisia kirjoituksia https://yle.fi/aihe/t/18-185913 ja laajempi artikkeli taustatyöstä kirjoittaessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/ilkka-remes-avaa-kirjojensa-ta… Kotimaisia nykykertojia 3 kertoo myös Remeksestä. Kirja löytyy kaikista yleisistä kirjastoista.
Suomalaisia ja suomennettuja juomalauluja löytyy ainakin seuraavista teoksista:
1) Kippis! : Lauluja iloiseen seuraan (2002)
2) Laula ja juo / Toimittaja: Ari Nieminen (1994)
3) Laulu kiertää pöytää : Satasen maljalaulua / Sepitellyt, sovitellut ja mukaellen suomentanut Palle (1943)
4) Otetaan pienet : small talk - coctailohjeita, uus-sanoitetut laulut,juomahistoriaa, lauluohjeita, ruokaohjeita, juoma- ja yhteilaulut, tarinaa ja vitsiherjaa (1995)
5) Putelille puhelen : viinavirsiä / toim. Jarkko Laine (1978)
6) Rapujuhlat / Matti J. Särömaa (2002)
7) Suomalainen ryyppylaulukirja (1995)
8) Äänioikeus / toimittaneet Valtteri Niiranen, Pekka Tarkela (1999)
9) Fredmanin Epistoloita : (Fredmans Epistlar) / Carl Michael Bellman
Erityistä artikkelia tai kirjaa, joka käsitteli Tv-tasojen historiaa ei löytynyt, mutta kannattaa tutkia kuitenkin seuraavia teoksia:
Helsti: Kulttuurin muutos ja televisio. Television ensimmäiset vuosikymmenet suomalaisen kokemina, 1988.
Miestamo: Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö,1981.
Sarantola-Weiss: Kalusteita kaikille: suomalaisen puusepänteollisuuden historia, 1995.
Sarantola-Weiss: Sohvaryhmän läpimurto: kulutuskulttuurin tulo suomalaisiin olohuoneisiin 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa, 2003.
Yhteiset olohuoneet: näkökulmia suomalaiseen sisustuskulttuuriin 1949-1999 /toim: Minna Sarantola-Weiss, 1999.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/search*fin
Virallista merkintätapaa ei liene päätetty, mutta arvelisin, että perustelluin ja käytännön yhtenäistämistä palvelisi, jos noudattasimme v. 1992 Kirkkoraamatun ristikkäisviitteiden mallia , siis 1. Moos. 1:1.
Valitettavasti ei löytynyt ketään farsin eli persian kielen taitajaa vastaamaan kysymykseesi, mutta arvelen, että oheisella internet-sivulla saattaisi olla etsimäsi laulun sanat:
http://baghebahar.blogspot.com/2005_09_01_archive.html .
Kun rullaa sivua jonkin verran alaspäin, niin siellä on laulun nimi Gracias a la vida ja ainakin espanjankieliset sanat, toivottavasti persiankielisetkin.
Lisäksi internetistä löytyi muutama muukin sivu, jotka ovat persiankielisiä ja niillä esiintyy etsimäsi kappaleen nimi ainakin jossakin yhteydessä:
http://www.google.fi/search?as_q=&hl=fi&num=10&btnG=Google-haku&as_epq=…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on yksi persiankielisiä lauluja sisältävä nuottivihko, mutta siinä lienee vain…
Varsinaisia suomennoksia ei juurikaan liene, sen sijaan yhteistä aineistoa suomalaisissa luterilaisissa jumalanpalveluskäsikirjoissa ja anglikaanisessa Book of Common Prayerissa on runsaasti. Sekä Englannin anglikaaninen kirkko että täkäläinen luterilainen kirkko noudattivat roomalaiskatolisesta kirkosta irtautumisen jälkeen samoja periaatteita jumalanpalveluselämänsä uudistamisessa: oli käytettävä latinan asemesta kansankieltä, mutta vanha käytäntö haluttiin säilyttää jos se ei sisältänyt opillisesti epäilyttäviä korostuksia. Tästä seurasi, että sunnuntaisin ja juhlapyhinä luettavat raamatuntekstit ja kollehtarukoukset jäivät katolisesta messukirjasta käännettyinä ja muokattuina käyttöön molemmissa kirkoissa. Anglikaanisen kirjan…
Ainakin aikataulujen
http://jizdnirady.idnes.cz/vlakyautobusy/spojeni/
mukaan linja-autoja kulkee lyhyin välein. Matkalippujen hinnat vaihtelevat reitistä riippuen 25-35 korunan välillä (yhteen suuntaan). Bussit näyttävät lähtevän metroasemilta Dejvická (luoteessa) tai Zličín (lounaassa).
Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita.
Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radion_valiaikamerkki_32015.html#…
Ainoa pisaran putoamisesta kertova runo, joka löytyi, on Eino Leinon runo Hiljaa- pisara putoaa.
Ei siis naisrunoilijan runo, ei susia eikä kuutamoa.
Runoa haettiin paisti googlesta niin Lahden kaupungnkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ohje/ .
Eino Leinon runo kuuluu:
Hiljaa - pisara putoaa.
Kuuletko kaislan taipuvan...
Ja kaislojen vieno kahahdus,
kuin kuiskaus, kuin rakkaus...
Runo löytyy ainakin seuraavista teoksista:
Lukukirja kansan lasten alkeisopetuksen tarpeeksi (Herman Niemi) sekä
Lausuntarunoja nuorelle väelle (toim. Eero Salola ja Eino Keskinen).
Runo löytyy myös netistä https://fi.wikisource.org/wiki/Isois%C3%A4n_neuvo (tällä sivulla runon tekijäksi on mainittu Herman Niemi, mutta tuossa ylempänä mainitun Niemen lukukirjassa tekijää ei mainita, vaan kirjaan runo on otettu Lasten kuvalehdestä).
Leikkimökkiaiheista materiaalia löytyy yleisistä kirjastoista jonkin verran. Yksi on Kero, Esa, Leikkimökki (Gummerus, 1997). Se on teos, jossa on kertomuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät leikkimökkiin, mutta erityisesti on mainittava, että siinä on paljon hyviä kuvia leikkimökeistä.
Leikkimökkien rakennusohjeita löytyy yleisistä kirjastoista useammasta teoksesta: esim. Jani Johannes, Snickra till dig själv eller som gåva--Tee itselle tai lahjaksi (RJS 1995); Reija Johanna, Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan--Bygg själv för gårdsplan och trädgård (1994); Riikonen, Antti, Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri (WSOY 1996).
Helsingin sanomien uutisarkistosta löytyy artikkeli leikkimökeistä ja…
