Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Uni kokoelmasta Jääpeili (1928). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Hellaakoski Aaro: Runot (useita painoksia). Teokset löytyvät kirjastoverkkonne kokoelmista.
https://finna.fi/
Matkailustrategioita laaditaan Suomessa usein tietylle maantieteelliselle
alueelle, vaikkapa tietyn kaupungin näkökulmasta.
Mutta etsit kirjaa tai muuta tiedonlähdettä jossa hahmoteltaisiin / analysoitaisiin matkailualan suunnittelemisen ja kehittämisen keskeisiä käsitteitä.
Tein haun Linda- ja Manda tietokantoihin (korkekoulukirjastojen yhteisluettelo ja maakuntakirjastojen yhteisluettelo) hakusanoina matkailu ja strategi* ja tuloksena oli noin 20 viitettä, mutta lähinnä erilaisia matkailustrategioiden esittelyjä eli käytännön sovellutuksia tyyliin "Suomen matkailun gateway-strategia vuoteen 2001" tai "Matkailu 2000 tavoitteet ja strategiat". Oletettavaa on, että tällaisessa strategiaesittelyssä myös analysoidaan käytettyjä käsitteitä ja…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet aineistohausta http://www.helmet.fi luettelo saadaan esille sanahaun puolelta seuraavasti: ** and not lastenelokuvat ja aineistorajaukseksi pudotusvalikosta dvd-levyt. Näin saadaan viitetiedot 1145 dvd-levystä, joukkoon voi tosin kuulua jonkin verran muitakin kuin elokuvia, lähinnä musiikki dvd-levyjä.
Olisiko kysymys B2B-markkinoinnista eli business to business -markkinoinnista? Business to business –markkinoinnilla tarkoitetaan yritysmarkkinointia, joka on organisaatioasiakkaille suunnattua markkinointia eli yritykseltä yritykselle.
Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy markkinointia käsittelevistä teoksista, mm. seuraavista:
Rope, Timo. Suuri markkinointikirja. 2000.
Rope, Timo. Business to business –markkinointi. 1998. (vuonna 2004 julkaistu on myös sähköisenä kirjana).
Talvitie, Jyrki. Englanti-Suomi: Tekniikan ja kaupan sanakirja. 2000.
Kysymäsi teos löytyy Helmetistä ainoastaan ruotsiksi nimellä Djungeln är neutral (kääntänyt Torsten Blomkvist), mutta se on tällä hetkellä korjattavana.
HELKA-tietokannan mukaan teos löytyy englanniksi Museoviraston kirjastosta, mutta sitä ei anneta kotilainaan. Kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät internetistä osoitteesta:
http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Väinö Linnan teoksen "Täällä Pohjantähden alla" ensimmäinen osa löytyy englanninkielisenä käännöksenä HelMet-kirjastoista nimekkeellä "Under the North Star". (Jatko-osat ovat vastaavasti nimeltään Under the North Star 2: The uprising ja 3: Reconciliation.)
Nimekettä näyttäisi tällä hetkellä olevan hyllyssä luokassa 4.4 ainakin esimerkiksi Rikhardinkadun, Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa sekä Pasilan pääkirjastossa. Sen voi toki tilata mihin tahansa itselle sopivaan HelMet-kirjastoon.
Kauppalehti Optio säilytetään meillä paperimuodossa mikrofilmaukseen asti eli muutamia kuukausia. Vuoden 2005 numerot ovat siis jo mikrofilmeinä eivätkä enää lehtinä.
Mikrofilmeistä on kyllä mahdollista ottaa paperitulosteita hintaan 1 euro / sivu.
Mikrofilmit ovat luettavissa ja kopioitavissa Pasilan kirjaston lehtialueella.
Kirjassa Eurooppa: Karnevaalit ja ilonpito on kerrottu mm. rituaalinaamioista- ja puvuista sekä karnevaaleista. Kirjassa on runsas kuvitus.
Naamiaisjuhlia kutsutaan yleisesti myös karnevaaleiksi. Etenkin Venetsia on tullut tunnetuksi karnevaaleistaan. Netistä löytyy tietoa esim. Venetsian karnevaaleista ei tosin juuri suomeksi, mutta esim. google-haulla: carnival history venice saadaan tietoa englanniksi ja kuvia aiheesta. Ohessa kaksi sivustoa.
http://www.delpiano.com/carnival/html/masks.html
http://www.carnivalofvenice.com/argomento.asp?cat=2
Kirja on tilattu ja ihan lähiaikoina tulossa Helmet-kirjastoihin. Sen voi varata heti, kun kirjan ja kirjastojen tiedot näkyvät verkkokirjastossa:
www.helmet.fi
Kirjaa ei tosiaan ole pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Kansalliskirjastossa on vain kirjastossa luettava kappale. Ota yhteyttä Kansalliskirjastoon, jos menet lukemaan heidän kirjaansa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Koska pääkaupunkiseudulta ei löydy lainakappaleita, voit pyytää kirjan kaukolainaksi muualta maasta. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukolainauksesta ja kaukolainalomake löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Antti Heikkilän kirjoja on hankittu Kirjasto Omenaan, mutta suurin osa on tällä hetkellä lainassa. Kirjoja voi varata muista kirjastoista nettisivulta www.helmet.fi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä paikan päällä kirjastossa varauksen, jolloin kirjan voi saada Omenaan jostakin toisesta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Omenan tilanteen voi nähdä netissä, kun menee osoitteeseen www.helmet.fi, kirjoittaa tekijän nimeksi Heikkilä Antti ja rajaa haun Kirjasto Omenaan.
Muitakin diabetesta käsitteleviä suomenkielisiä teoksia löytyy Omenasta 37 kappaletta. Ne voi löytää laittamalla helmet-sivulla hakusanaksi diabetes ja rajaamalla haun Omenaan tai pyytämällä henkilökunnan apua paikan päällä.
Jos sinulla on maksuja alle 10 euroa, voit maksaa maksut milloin haluat. Maksuista lähetetään maksumuistutus kerran vuodessa, mutta se ei ole lasku vaan ainoastaan muistutus. Jos maksusi ovat vähintään 10 euroa, menetät lainausoikeutesi. Eli siinäkin tapauksessa voit maksaa myöhemmin, mutta et voi käyttää kirjastokorttiasi.
Jos maksuihin liittyy palauttamatonta aineistoa tai muuta perintäasiaa, ne siirtyvät perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Lisää tietoa löydät Helmet-kirjastojen käyttösäännöistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Viisikko elokuvia löytyy Helmet-kirjastoista.
Kirjoita hakukentään Viisikko ja rajaamalla saadusta tuloksesta aineistolajiksi dvd, saat yhteensä 9 Viisikko dvd-levyä.
Uppo-Nallesta ei löydy kuin yksi dvd-levy.
Ostettavia dvd-levyjä voit etsiä vaikkapa googlettamalla Viisikko elokuva. Tätä kautta löytyy ainakin Cdon.comista myytäviä levyjä.
Mietiskelin vinkkejä ja kysyin niitä myös kollegoilta. Tätä ei kannata ottaa miellään muotoa kattavana, mutta tässä on meidän vinkkejämme. Aina on tietysti vaikea sanoa, miellyttävätkö nämä juuri sinua ja lapsiasi, mutta ainahan niitä voi kokeilla.
Klassikkopuolelta ehdottaisimme seuraavia teoksia:
Andersen, H. C.: Andersenin satuja (tai lukuisia muita kirjoja)
Barrie, J. M.: Peter Pan
Dahl, Roald: Iso kiltti jätti (+ muutkin kirjat)
Finne, Jalmari: Kiljusen herrasväki (+ muut sarjan kirjat)
Karjalainen, Elina: Uppo-Nalle (+ muut sarjan kirjat)
Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä (+ muut sarjan kirjat)
Kurenniemi, Marjatta: Onneli ja Anneli
Milne, A. A.: Nalle Puh
Potter, Beatrix: Petteri Kaniinin satumaailma
Preussler, Otfried: Pieni…
Pääkaupunkiseudun yhteiseen aineistotietokantaan Plussaan (http://www.libplussa.fi ) tekemäni haku tuotti noin 80 atk-julkaisemista käsittelevää teosta. Teosjoukko koostuu sekä yleisistä julkaisemisoppaista että tiettyjen julkaisuohjelmien oppaista (esimerkiksi Adoben PageMaker ja InDesign). Kirjoja on suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi, vuosilta 1988-2000. Löysin vain kaksi Ventura-opasta (Kathy Lang: Ventura käytännössä, 1990 ja Dawn Erdos: Teach yourself... CorelDRAW! 5.0, 1994).
Neuvoisin sinua hakemaan Plussa-tietokannasta käyttäen asiasanaa desktop publishing, jolloin saat nuo 80 kirjaa tulokseksi ja voit valita. Voit myös kokeilla asiasanana ohjelman nimeä (käytä sanan lopussa katkaisumerkkiä #). Plussasta näet myös, mihin…
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa kerrotaan näin: "Vierasta tai ulkomaalaista merkitsevällä 'muukalainen'-sanalla on vastineita eräissä lähisukukielissä, esim. karjalan 'muukalaine' ja lyydin 'muugalaine'. Sana on moninkertainen johdos, jonka kantavartalo on ikivanha indefiniittipronomini - > 'muu'. Tästä muodostettu muuta tai toista paikkaa merkitsevä 'muuka' ei esiinny itsenäisenä sanana, mutta kylläkin eräisiin taivutusmuotoihin kiteytyneiden adverbien vartalona, esim. 'muualla' ja 'muualle'. Muukalainen on johdos tästä 'muuka'-vartalosta. -- Suomen kirjakielessä 'muukalainen' on esiintynyt Agricolasta alkaen."
Lähde:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja ( WSOY, 2004)
mustekala tarvitsee vettä hengittäkseen kiduksillaan. Ne voivat kuitenkin siirtyä jonkinlaisia matkoja maata pitkin. Nahan pysyessä kosteana mustekala voi ottaa jonkin verran happea ihonsa kautta (passiivinen diffuusio). Tämä lienee tehokkaampaa pienemmillä mustekaloilla, joilla ihon pinta-ala suhteessa massaan on suurempi. yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka kauan mustekala voi olla kuivalla maalla ei voida antaa.
https://biology.stackexchange.com/questions/43456/how-long-can-an-octopus-survive-out-of-the-water
Tavallisia maalla esiintyviä kasveja ei juurikaan voi kastella merivedellä. Itämeren veden suolaisuus on pieni etenkin rannikoilla ja vettä voi käyttää silloin tällöin tilapäiseen kasteluun. Suomenlahdella ja Pohjanlahdella veden suolapitoisuus alle 0,5 %. Välimeren vesi taas on hyvin suolaista. Suolapitoisuus meren länsiosissa on n. 3,6 % ja itäosissa 3,9 %.
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_a…
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4limeri
Merenrannikoiden ja suistojen mangrovekasvit kykenevät poistamaan rannikkovesien sisältämää suolaa ”hikoilemalla” sitä lehdissä olevien rauhasien kautta tai varastoimaan sitä osin kuoreensa ja tilapäisesti lehtiin. Mangrovea ei esiinny Välimeren…
