Suuressa osassa kirjoja, jotka käsittelevät markkinointia tai myyntiä yleensä, on luku myös aiheesta myynninedistäminen, menekinedistäminen tai sales promotion. Jos teet pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Plussa-aineistotietokantaan http://www.libplussa.fi haun asiasanalla myynninedistäminen löydät yli kuusikymmentä tällaista kirjaa.
Lehteilin kirjoja, joita oli paikalla täällä Helsingin pääkirjastosssa. Kotimaiset kirjat näyttävät omistavan aiheelle keskimäärin kymmenkunta sivua. Joitakin esimerkkejä: Rope, Nykyaikainen markkinointi; Anttila, Markkinointi; Siukosaari, Markkinointiviestinnän johtaminen; Nykyaikainen markkinointiviestintä (Idman et al); Vuokko, Markkinointiviestintä.
Ulkomaalaiset kirjat ovat usein laajempia, joten…
Kokemäensaaresta (nyk. Kyläsaari) löytyy tietoa teoksista Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia (Porin kaupunki 1899) sekä Kyläsaaren vaiheita: Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994). Kirjat ovat lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Tekijänoikeuslaki on Suomen laki -teoksen I-osassa, kohdassa Yr 401. Kirjaa ei tosin voi kauhean selkeäksi väittää, mutta kyllä sieltä löytyvät pykälät Valokopiointi, Kappaleiden valmistaminen opetustoiminnassa , Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevia erityissäännöksiä jne. Itselleen asiaa voi ehkä selkiyttää teoksen: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja avulla.
Se on tosin vain hakusanaluettelo, mutta kunkin hakusanan, esim. valokuva, kohdalla annetaan viitteitä teoksiin tai toisiin hakusanoihin; kirja on vuodelta 1998. Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, joten varminta lienee seurata tilannetta internetin välityksellä, sieltä löytyy sivuto osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Verkkosivuja suomeksi Mati Untista onkin vaikea löytää, siksi suosittelenkin perinteisiä kirjoja. Kysy lähimmästä kirjastostasi esim. seuraavia teoksia :
1.ITÄ ja länsi : Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä
2.NIRK, Endel : Viron kirjallisuus
3. KULDSEPP, Toivo : Suomen siltaa rakentamassa : Viron kirjallisuuden esittely ja vastaanotto Suomessa
Jos olet tamperelainen opiskelija, saat pääkirjasto Metsosta lainaksi myös kirjailijasta kootun lehtileikepussin, jossa on sanomalehdistä kerättyjä kirja-arvioita.
Yllämainittujen teosten sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/
kirjoittamalla vasemmanpuoleisista pudotusvalikoista löytyvään…
Kovin monta ei löytynyt, mutta tässä muutama teos, jotka kuvaavat työtä puuvillatehtaassa, osa on muistelmatyyppisiä, Mikkolan kirja perustuu haastatteluihin.
Katajisto, Juhani, Muistaks sää Vinlaunssonnilla ennen... : kyllä mää viälä vähäm muistan..., Pilot-Kustannus, 2003. (Muistelma)
Miettinen, Seija, Me finlaysonilaiset, Tampereen kaupunki, 1990. (Muistelma)
Mikkola, Marja-Leena, Raskas puuvilla, raportti puuvillatehtaan naistyöntekijöistä, Otava 1971.
Parkkinen, Tapio, Pumpulitehtaan Ulla, kertomus tytöstä joka tulee pohjoisesta. (Näytelmä)
Toijala, Anneli, Kukkiva kaakinpuu, Tammi, 1975.
Valitettavasti Ari Paulowin tarkkaa syntymävuotta ei ole tiedossamme. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannan mukaan hän on syntynyt 1950-luvulla Kajaanissa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro . Muita tietoja löytyy esimerkiksi Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/paulow.htm .
Valitettavasti aineistohankinnasta vastaaville ei ole yleisesti käytössä olevaa titteliä. Pienissä kirjastoissa hankinnoista vastaa kirjastotoimen johtaja, suuremmissa titteli voi olla osastonjohtaja, toimistopäällikkö, palvelupäällikkö. Posti menee varmaankin oikeaan osoitteeseen, jos sen osoittaa "hankintavastaavalle".
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Claes Andersson ei muista julkaistun runoa nimellä ”Etikettejä vammaisille”. Voisiko kyseessä olla runo ”Kraepelinin muistolle” kokoelmassa Runoja meren pohjalta (s. 67)?
Tarvitsetko tekstin alkukielellä vai suomeksi?
Internetin sivustolta http://www.bibliomania.com/0/0/36/2004/frameset.html löytyy sisällysluettelo Moby Dickin kappaleista. Klikkaamalla saa esiin koko tekstin, tosin englanninkielisenä. Vertailin päällisin puolin lukua 42 (The Whiteness of the Whale)suomennettuun tekstiin ja se näytti identtiseltä.
Toinen vaihtoehto on tietenkin tulla kirjastoon ja skannata teksti itselleen. Pääkirjastossa on mahdollisuus skannerin käyttöön. Tietokonetilan työasemassa nro neljä on skanneri. Ajan voit varata kirjastossa tai internetin kautta.
Lohjalla on Moby Dick suomen- ja ruotsinkielisenä.
Josiel on suomalaisena nimenä harvinainen, en löytänyt siitä mainintaa nimikirjoista ja internetistä nimestä löytyi tietoa vain englanniksi:
http://www.hebrewbabynames.com/item.cfm?itemid=1882
Josiel on siis englantilaistettu muoto alunperin heprealaisesta nimestä Yosiel. Josiel muodostuu kahdesta osasta Josi (Yosef) ja El (Jumala). Nimeä on vaikea suomentaa, mutta se tarkoittaa jotakuinkin "Jumala lisää (God will add) tai Jumala korottaa (God will increase)".
Ei ole tietenkään varmaa, onko tuo lausahdus ensimmäiseksi Buddhaksi sanotun Siddhārtha Gautaman lausuma. Ja käännös englanninkielinen lausahduskin tietysti on. Joitakin tämäntapaisia ajatuksia kuitenkin löytyi hänen sanomanaan myös suomeksi, suoraa käännöstä ei löytynyt.
H. S. Olcottin kirjassa Näin puhui Buddha (2006, suomentaja Pekka Ervasti, uudistettu laitos vuonna 1949 ilmestyneestä painoksesta)sanotaan näin:
"Arvokkainta on tietää ihmisen olemassaolon ja päämäärän koko salaisuus, niin ettemme pane liian suurta arvoa tälle elämälle ja sen olosuhteille, vaan että elämme tavalla, josta koituu suurin onni ja vähin kärsimys sekä kanssaihmisille että itsellemme." (s. 31)
Nirodha ry -yhdistyksen sivuilla (http://www.nirodha.fi/) kerrotaan…
Kody Scottin kirjaa Monster on Turussa Ilpoisten kirjastossa ja myös esim. Raision ja Liedon kirjastoissa. Voitte tarkistaa teoksen saatavuuden ja halutessanne tehdä myös varauksen Vaski-kirjastojen aineistotietokannassa.
Vaski-kirjastojen aineistotietokanta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Ainakin aikataulujen
http://jizdnirady.idnes.cz/vlakyautobusy/spojeni/
mukaan linja-autoja kulkee lyhyin välein. Matkalippujen hinnat vaihtelevat reitistä riippuen 25-35 korunan välillä (yhteen suuntaan). Bussit näyttävät lähtevän metroasemilta Dejvická (luoteessa) tai Zličín (lounaassa).
J. Lind -nimistä taiteilijaa ei löytynyt taiteilijamatrikkeleista. Jos sinulla on taulu, jossa on tämä signeeraus, voit yrittää saada taulusi arvioitavaksi. On kuitenkin mahdollista, että taulu ei ole kovinkaan arvokas, koska taitelijasta ei löydy tietoja. Alla joitakin taidearviontia järjestäviä tahoja:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
http://www.bukowskismarket.com/
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
http://www.gloria.fi/artikkeli/lehdet/glorian_antiikki/glorian_antiikin…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Kielitoimiston sanakirjan mukaan "pahus" on lievä kirosana. Sellaisena sen esittelee myös Jari Tammen Suuri kirosanakirja. Nykysuomen sanakirja määrittelee pahuksen lieväksi voimasanaksi; sitä vastaavia ilmauksia ovat esimerkiksi helkkari, hiisi, hitto ja lempo.
Kyseessä taitaa olla Felix Körlingin laulu "Det var en gång", joka Immi Hellénin sanoittamana tunnetaan meillä nimellä "Oli kerran" tai "Oli kerran vanha peikko".
Tämä suomenkielinen versio löytyy seuraavista:
ÄÄNITTEET
Satu Sopanen: Tuttirallaa (EMI 2008)
Åttopojat: Isin kanssa (2004)
Mukaralla: Humppeli romppeli (1997)
NUOTTIKOKOELMAT
Lauluaarteiden kirja (F-musiikki 2012)
Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi 2009)
Jos sull' lysti on (Lasten keskus 2008)
109 kitaralaulua (Fazer)
Suuri toimelaulukirja 9 (1991)
Lasten kultainen laulukirja. 1 (Fazer 1992)
Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer 1979)
Heikki Poroila
Laulukirjoissa Matalan torpan balladissa on useimmiten 13 säkeistöä, joista viides kuuluu näin: Hevonen on musta kuin tiikerikissa / ja aisat on katajasta. / Ei mistään saa niin nättiä heilaa / kuin majasta matalasta.
On aivan mahdollista, että levytyksissä säkeistöistä on valittu mukaan vain osa, jolloin sanoituksia on voitu muuttaa ja säkeistöjä ikään kuin yhdistää.
Juhannustaioista ja muustakin juhannuksen viettoon liittyvästä löytyy tietoa mm. teoksissa Karjalainen: Uusi ajantieto (1989), Koskinen: Suomalaiset juhlat (1989), Karjalainen: Juhlan aika - suomalaisia vuotuisperinteitä (1994) ja Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (1994).
