Kyseessä on Erno Paasilinnan novelli: Pitkänmatkanhiihtäjät. Se löytyy ainakin Paasilinnan teoksista: Alamaisten elämää (v. 2011)ja Tosikertomuksia (v.1993).
Nimilaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694) todetaan seuraavaa
"Nimilaki
4 LUKU
Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
12 §
Suojatut nimet ja tunnukset
Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. (21.8.1998/617)"
Käytössä olevia sukunimiä voit tarkistaa nimipalvelun sivuilta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Vapaana olevia suomenkielisiä sukunimiä voit tiedustella Suomalaisuuden liitosta ( http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 )
Maistraateista saat selville onko nimi jo jonkun käytössä…
Anne Frankin päiväkirjoista on tulossa laajempi, Frankin isän sensuroimia jaksoja sisältävä laitos. Saksalaisten tutkijoiden on tarkoitus saada uusi päiväkirjaeditio ja siihen liittyvä tutkimus julkaistua vuoteen 2017 mennessä.
Oletettavasti uusi, laajennettu teos kiinnostaa suomalaisia kustantajia ja lukijoita, mutta mitään tarkempia tietoja suomentamisesta tai julkaisuajankohdasta ei vielä tässä vaiheessa löytynyt.
Päiväkirjoista on jo ilmestynyt Annen isän Otto Frankin toimittaman teoksen lisäksi vuonna 2002 suomeksikin ilmestynyt Mirjam Presslerin toimittama kattavampi editio, joka sisältää noin neljänneksen enemmän Annen aiemmin julkaisematonta aineistoa, mm. eroottisiin tunteisiin liittyviä merkintöjä, kriittisiä kommentteja…
Ilse Erkkilän elokuvaura näyttäisi jääneen vain yhteen sivurooliin tuossa Asessorin naishuolet -elokuvassa, sillä Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi ei listaa muita.
Elokuva-aitta-lehden numerossa 13–14/1940 on juttu lapsinäyttelijöistä. Siinä on myös pieni pätkä Ilse Erkkilästä. Jutussa kerrotaan, että Erkkilä päätyi elokuvaan, koska hänen isänsä harrasti keilausta, kuten myös SF:n johtaja TJ Särkkä. TJ Särkkä törmäsi siellä Ilse Erkkilään ja pyysi hänet koekuvaukseen, joka lehden mukaan ”onnistui melkeinpä yli odotusten”. Ilse Erkkilän mainitaan olevan tavallinen koulutyttö, joka ei haaveile elokuvaurasta, vaan aikoo käydä koulun loppuun ja valita ”aivan tavallisen käytännön alan”.
Löysin Ilsen ja hänen sisarensa Iriksen vanhasta…
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Porin ruotsinkieliselle nimelle Björneborg on annettu useampia selityksiä. Kaupungin perustamisasiakirjassa kaupungin sanotaan sijaitsevan "vid Björneborg". Tämän merkinnän on arveltu viittaavan samannimiseen varhaiskeskiaikaiseen linnaan.
Toisaalta kaupunki on perustettu paikkaan nimeltä Bärnäs, alkuaan ehkä *Björnnäs. Kylännimi on säilynyt Porin kaupunginosan nimessä Päärnäinen, ja nimen Bärnäs on katsottu viittaavan varhaiseen vartio-, veronkanto- ja tulliasemaan (< ruotsin bära 'kantaa' tai björna 'karhuta'.), joka tällä niemellä olisi ollut. Tästä kruunun vartioasemasta olisi kehittynyt linna, jonka vakiintunut nimi olisi siirtynyt kaupungille.
Nimen alkuperäksi on…
Oletettavasti susiruma viittaa susien selviytymismekanismiin. Jos susi jää ansaan, se puree itse oman raajansa poikki, jotta pääsee karkuun. Suomessa se on levinnyt käyttöön pariutumismorkkistarinoiden kautta. Kun herää sellaisen ihmisen vierestä, joka on humalassa näyttänyt hyvältä mutta aamulla enää ei, tilanne on kuvainnollisesti kuin sudella ansassa: mieluummin puree kätensä irti kuin jää sen ihmisen viereen, joka käden päällä nukkuu.
https://keskustelu.kaksplus.fi/threads/mistae-tulee-sanonta-susiruma-susi-kun-on-kaunis-elaein.2082153/
https://www.stara.fi/2012/09/23/muistatko-mita-susiruma-tarkoittaa/
Kai Laitinen on tehnyt tutkimuksen Aino Kallaksen tuotannosta, se on julkaistu kahtena kirjana:
Aino Kallas 1897-1921 : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustasta (2.p. Otava, 1995) ja Aino Kallaksen mestarivuodet : tutkimus hänen tuotantonsa päälinjoista ja taustoista 1922-1956 (Otava, 1995), jälkimmäisessä kirjassa Sudenmorsian -teosta käsitellään melko perusteellisesti, joten siitä löydät varmasti tietoa tutkielmaasi.
Nettisivulla http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kallas.html
on lyhyesti Kallaksen henkilötiedot ja tuotanto, mutta ei tarkempia tietoja teoksista. Aino Kallasta koskeviin kysymyksiin löytyy muita vastauksia Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp hakusanalla…
Fado-nuotteja ei kirjastoista näytä löytyvän - etsin sekä pääkaupunkiseudun että muun Suomen kirjastoista. Netistä löytyi muutaman fadon sanat portugaliksi osoitteesta http://lisboa.KPNQwest.pt/p/ouvir/fado/letras.html .
Maiju Lassilasta (oik. Algot tai Algoth Tietäväinen, sittemmin Untola, käytti mm. salanimiä Irmari Rantamala ja J. I. Vatanen) löydät tietoa lähimmästä kirjastostasi. Esim. Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset sisältää hänestä laajan artikkelin. Samoin Suomen kirjallisuushistoria 2 käsittelee myös Lassilaa. Lassilasta löytyy monia elämäkerrallisia teoksia, kaikkia niitä et löydä omasta (Aura?) kirjastostasi, mutta apua niiden etsimiseen saat kaikista kirjastoista, samoin näytelmien etsimiseen.
Maiju Lassilan kotisivut eivät toimi, Tohmajärven kunta osaa ehkä kertoa niistä enemmän.
Osoitteesta http://kirjasto.sci.fi/lassila.htm löydät tietoa kirjailijasta englanniksi.
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia…
Psykiatrisista sairaaloista löytyy todella runsaasti aineistoa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmatietokantaa pääset selaamaan osoitteesta: http://www.libplussa.fi . Jos käytät asiasanaa "psykiatriset sairaalat" löydät useita teoksia, joista tässä muutama esimerkki:
1)"Arki mielisairaalassa : selvitys psykiatrisen potilaan arjesta" / toim. Jussi Särkelä. 1995. ISBN 951-96932-1-1
2) Salo, Markku: "Sietämisestä solidaarisuuteen--mielisairaalareformit Italiassa ja Suomessa", 1996. ISBN 951-768-008-2
3) "Psykoosi--uuteen hoitokäytäntöön" / toim. Kauko Haarakangas ja Jaakko Seikkula. 1999. ISBN 951-26-4409-6
4)Alan klassikkohan on alunperin 1969 suomeksi ilmestynyt Goffman, Erving:"Minuuden riistäjät--tutkielma totaalisista…
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa kirjailijasta ja hänen tuotannostaan.
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
Valokuvaa en löytänyt netistä, mutta kysele lähimmästä kirjastosta löytyisikö kuvaa esimerkiksi hakuteoksista.
Kappale Jumalan kämmenellä löytyy lukuisista nuottikirjoista, esimerkiksi Suuri toivelaulukirja 13. Veikkaisin, että löydät kappaleen lähimmästä kirjastostasi.
Tämäntyyppisissä kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan Helsingin kaupunginarkiston puoleen. Sieltä löytyvät mm. kaikkien Helsingin koulujen vuosikertomukset. Meillä täällä kaupunginkirjastossa niitä ei ole kattavasti, eikä myöskään kaikkien koulujen matrikkeleita.
Helsingin kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Jussi-Pekka Toivosesta löydät tietoa ainakin Turun kaupuninginkirjaston ylläpitämästä Vaski-tietokannasta osoitteesta
http://www05.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/jussipekkato…
Hänestä löytyy tietoa myös kirjasta Heitä luetaan: suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. Kustannus-Mäkelä 1990.
Paul Ranson (1864-1909) oli ranskalainen symbolistista suuntausta edustava taidemaalari, muotoilija ja koristetaiteilija. Ranson oli yksi kokeilevan Les Nabis -ryhmän perustajista. Kyseisestä ryhmästä ja sen taiteellisista tavoitteista voi lukea esim. teoksesta Näkyjä ja haaveita : ranskalainen symbolismi 1886-1908 Ateneum 1994) s. 31-41. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi
Internetistä löytyy myös tietoa Paul Ransonista, esim.
http://www.renoirinc.com/biography/artists/ranson.htm
http://www.answers.com/topic/paul-ranson
http://www.kilidavid.com/Art/Pages/Artists/ranson.htm
