Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Kuvataiteilijamatrikkeli löytyy nykyään verkosta. En kuitenkaan onnistunut löytämään suoralta kädeltä taiteilijaa, joka voisi signeerata taulunsa kyseisellä kirjainyhdistelmällä. Matrikkeli on linkitetty vastauksen loppuun.
Verkkotiedonhakukaan ei tuottanut erityisen hyviä tuloksia. Lähimmäksi osuu newyorkilainen nykytaiteilija Able Parris, joka yhdistelee taideteoksissaan muun muassa digitaalisia elementtejä.
Suosittelen kääntymään asiassa taiteeseen erikoistuneen tahon puoleen esimerkiksi taideliikkeessä. Vastauksen lopussa on esimerkki taidearviointia tarjoavasta yrityksestä.
Toivottavasti taiteilija selviää!
Lähteet:
Kuvataiteilijamatrikkeli: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/taiteilijahaku.html?sear…
Able Parris:
http://…
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon…
Tunnukset Celian palveluun voitte saada omasta kirjastosta. Mukaan tarvitaan henkilötodistus ja alaikäisellä vanhemman allekirjoittama lupa, joka löytyy vaikka www.Celia.fi sivustolta: https://www.celia.fi/palvelut/tietoa-huoltajille/
Celian verkkosivuilta löytyy lisätietoa palvelusta sekä Oppari-verkkokauppa, josta voi hankkia kirjat oppilaalle. Ammattikoulun kirjat ovat maksullisia.
http://oppari.fi/sis/oppari/
Suvusta Holst / Holsti ei löydy kattavaa teosta. Yksittäisistä suvun jäsenistä löytyy useita teoksia eri kirjastoista eri kielillä, enimmäkseen juuri ruotsinkielisiä. Teoksessa Mether, Leif: Sukuhakemisto--Släktregister--Family index (on useissa kirjastoissa) mainitaan 9 viitettä nimelle Holst, Holsti, Holstius.
Tämän lisäksi on olemassa Brages Pressarkiv (Kaserngatan 28 a 5, 00130 H:fors), mainio lehtileikearkisto (Suomen ruotsinkielinen lehdistö ).
Nykysarjakuvassa on vahvasti esillä seksuaalisuus ja sen eri muodot, joskus myös sadomasokismi. Jos sadomasokismia sisältäviä sarjakuvia kirjastoon hankitaan, ovat ne aina aikuisten aineistoa, eikä niitä kukaan kirjastoihminen tahallaan laita lasten hyllyyn. Niitä ei myöskään lainata lapsille. Jos lastenhyllystä kuitenkin löytää lapsille sopimatonta aineistoa, siitä voi ilmoittaa virkailijalle.
Oskar Merikannon laulu Kun päivä paistaa on sävelletty Hilja Haahden runoon. Runo on luettavissa mm. seuraavista teoksista.
Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta (toim. Hannu Sarrala, 1981)
Suuri runokirja : suomalaisen lyriikan rakastetuimmat säkeet (toim. Hannu Sarrala, 2007)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000)
Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, useita painoksia)
Laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Salaatti ei viittaa antiikin Rooman keisariin Caesariin, jonka nimi lausutaan Suomessa kovalla k:lla. Salatti sai nimensä kehittäjältään, Yhdysvaltoihin emigroituneelta italialaissyntyseltä ravintoloitsija Caesare Cardinilta.
Salaatin kirjoitusasu vaihtelee eri kielissä kuten myös lausuminen. Suomessa caesarsalaatin alkuosa lausutaan tavallisesti "seesar" tai "seessar" (esim. tässä YT-klipissä). Se on lähellä ruotsin kielen caesarsalladin lausumista - esimerkki tämän YT-klipin alussa.
Hakusana Webster-sanakirjassa
Ceasar(e) Cardini Wikpediassa
Kokemäensaaresta (nyk. Kyläsaari) löytyy tietoa teoksista Ruuth, J.W.: Porin kaupungin historia (Porin kaupunki 1899) sekä Kyläsaaren vaiheita: Kokemäensaaren vapaaehtoinen palokunta 100 vuotta (1994). Kirjat ovat lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.
Hawai`i tai Hawaii, suomalaisittain Havaiji, on Yhdysvaltojen osavaltio. Englanninkielisiä sivuja netissä esim. http://www.hawaii.net/ tai http://www.ehawaiigov.org/ tai http://www.hcc.hawaii.edu/ ja
http://www.gohawaii.com/.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kaksi suomenkielistä kirjaa wiccalaisuudesta: Cunningham, Scott: Wicca: opas wiccan harjoittajalle ja
West, Kate: Wiccan käsikirja.
Ruotsalaisen oopperan katsotaan syntyneen 18.1.1773, tuolloin esitettiin Tukholman Bollhusetissa ooppera Thetis ja Pelée.
Kungliga Operan, Ruotsin kansallisnäyttämön ensimmäinen esitys uudessa oopperatalossa oli 30.9.1782.
http://www.operan.se
Confidence, Ulriksdalin linnan teatteri Solnassa, on Ruotsin vanhin teatteri (vuodesta 1753). Ruotsi. Kulttuurimatkailijan opas. Helsinki 1992.
http://www.confidencen.se
Drottningholmin linnanteatterin, Slottsteatern, (vuodesta 1766) sanotaan olevan maailman vanhin edelleen aktiivikäytössä oleva teatteri. Tukholma. Kaupunkikirjat. Helsinki 2003.
http://www.drottningholmsslottsteater.dtm.se/
Syytös kirjallisesta varkaudesta, plagioinnista, on hyvin raskas, ja sen esittämiseen täytyy olla erittäin painavat syyt. Kirjailijat lainaavat ideoita toisiltaan, ja kehittävät tarinoita edelleen - maailmankirjallisuus on täynnä näitä intertekstuaalisia viittauksia. Esim. Margaret Atwood on kirjoittanut Penelopeia-teoksessaan eri näkökulmasta Homeroksen Odysseuksen ja Tournier on jatkanut Robinson Crusoen tarinaa teoksessaan Perjantai.
Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
Valitettavasti tuhansille opiskelijoille ei pääkaupunkiseudun kirjastosta löydy samaa teosta yhtäaikaa. Kurssikirjojen kohdalla tämä ongelma on tuttu varmasti jokaiselle opiskelijalle.
Neuvoksi en kirjapulaan osaa sanoa kuin, että kannattaa verkostoitua - eli opiskelijakavereiden kanssa kannattaa vaihtaa kirjoja, toinen lukee yöllä toinen aamulla...
Kirjassa The Times history of Europe esitellään Euroopan historiaa pääasiassa karttojen kautta. Kirja alkaa vuodesta 900 eKr. ja päättyy vuoteen 2001. Myös verkosta löytyy karttoja Euroopan historiasta:
http://www.euratlas.com/time2.htm
http://www.zum.de/whkmla/histatlas/europe/haxeurope.html
Tämänhetkinen tilanne selviää esim. vuonna 2008 julkaistusta karttakirjasta Maailmalla, Eurooppa. Netitse Nyky-Euroopan kartta on vaikkapa näillä sivuilla:
http://www.maailmankartta.fi/eurooppa.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppa
Kirjat ovat lainattavissa monista Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kymenlaakson kirjastojen yhteisestä KYYTI-tietokannasta löytyy seuraavat neljä suomenkielistä kirjaa, jotka sisältävät tietoa Kaliforniasta ja Los Angelesista:
- Heiskanen, Sakari: Kalifornia.2000.(Suomalainen matkaopas-sarja)
- Sinclair, Mick: Kalifornia. 2000.(Matkaopas-sarja)-sisältää myös kartan
- Yhdysvallat/teksti Jack Altman. 1988. (Berlitz)
- Yhdysvallat-opas. Suomi-seura: Suomi-Amerikka-yhdistysten liitto. 2002.
Pelkästään Los Angelesista kertovaa suomenkielistä teosta ei kirjastojen kokoelmista löydy.
Murretaitaja Hannu Hyttisen laatima pipavala kuuluu seuraavasti: "Mää vannon käsi syrämmellä, että kum mittari huitelee miinuksilla, nim mää veräm pipam päähä. Näino!"
http://www.aamulehti.fi/moro/matkatjajuhlat/johanneksen-koululla-pipava…
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY. Kustantamon sivuilta ei löydy tietoa American Wife -kirjan käännöksestä. Myöskään Kirjavälityksen tietokannasta ei löydy tätä kirjaa. Täytyy vain odotella käännöstä edelleen...
Helsingin kaupunginkirjastoissa voit tuoda omat DVD-levysi tai ostaa 2 euroa kappaleelta maksavia DVD-levyjä. Myllypuron kirjastossa on VHS-DVD -digitointilaite.
