Kirja on tilattu ja ihan lähiaikoina tulossa Helmet-kirjastoihin. Sen voi varata heti, kun kirjan ja kirjastojen tiedot näkyvät verkkokirjastossa:
www.helmet.fi
Deltoran vyön seuraava 6. osa näyttäisi ilmestyvän suomeksi vasta loppukesällä:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
Uskoisin tuota hankittavan, kun ilmestyy. Jos kaipaat englanninkielisiä osia 6-8 (tai muutenkin), voit jättää kirjastolle hankintapyynnön tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
”Näkökulmia koulun ja työpaikan kiusaamissuhteisiin” on itse asiassa artikkeli, joka löytyy teoksesta ”Prologi: puheviestinnän vuosikirja 2006” (Prologos, 2006). Sitä ei löydy Hyvinkäältä, mutta sitä on ainakin Helsingin yliopiston Helka-kirjastoissa. Kirja on tosin sieltä tällä hetkellä lainassa. Jos haluat sen sieltä käydä varaamassa, tarvitset ensiksi Helka-kortin. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta https://finna.fi Itse tietokanta löytyy osoitteesta https://finna.fi.
”Jännitteet lääkärin ja potilaan välisessä viestintäsuhteessa” -teosta ei sitäkään ole Hyvinkäällä, mutta sitäkin on Helka-kirjastoissa. Sieltäkin kirja on lainassa, joten sen saisi vain varaamalla. Tosin Yliopiston päärakennuksen 3. kerroksen kirjastossa osoitteessa…
Kyseessä on varmaankin Viktor E. Frankl. Frankl toimi psykiatrina Wienissä 1930-luvulla ja joutui keskitysleirille. Franklilta on suomennettu useita teoksia. Kirjassa Ihmisyyden rajalla on Franklin kokemuksia keskitysleiriltä sekä hänen luomansa psykoterapian suuntauksen, logoterapian kehittelyä. Franklista ja logoterapiasta ks. esim. http://www.logoterapia.fi/~logotera/?q=Viktor+Frankl+-artikkeli
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Löydät lasten DVD-elokuvat Helmet-verkkokirjastosta näin:
Valitse Helmetin pääsivulta Tarkennettu haku, kirjoita Hakusana-ruutuun elokuvat, valitse aineistoksi DVD-levyt ja kokoelmaksi Lasten kokoelma. Paina Hae-painiketta, ja saat tuloksen. Lasten DVD-elokuvia on yli 2000, ja tiedot niistä tulevat näkyviin ikäjärjestyksessä uusimmasta kirjastoon hankitusta alkaen.
Pekka Tarkan teos ”Suomalaisia nykykirjailijoita” (Tammi, 2000; 6. uud. laitos) antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen tähän, vaikka se ei olekaan enää aivan tuore. Toisaalta asia riippuu myös siitä, keneltä kysyy: Tarkan mielestä merkittävät kirjailijat saattavat olla jokseenkin erilaisia kuin vaikkapa fantasiakirjallisuutta tuntevan asiantuntijan. Siksi kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi.
Dekkarikirjailijoita Tarkka ei ole kelpuuttanut mukaan kuin pari, mutta esimerkiksi Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon saaneiden listaa tutkimalla saa jonkinlaista käsitystä, keitä dekkaristeja on arvostettu. Lista löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/jl_jlangat.html.
Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa Suomen…
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
Kyllä haluamasi karttoja löytyy, esim. Pohjasta, Hangosta, Ekenäsistä (jostain syystä Tammisaari on kirjattu tällä ruotsinkielisellä nimellä), Tenalasta jne., mutta maastokartat ovat mittakaavassa 1:20.000.
Voit selata niitä itsekin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta(http://www.libplussa.fi/). Valitse tarkennettu haku, asiasana ja kirjoita siihen maastokartat. Saat tulokseksi 500 karttaa, eikä niitä kaikkia kannata selata, mutta voit tarkentaa hakua paikkakuntien nimien mukaan seuraavasti: valikosta "Hae vain ensimmäisellä ehdolla" valitset julkaisun nimen ja kirjoitat siihen paikkakunnan (esim. Pohja, Hanko, Ekenäs jne.). Kerralla voit etsiä vain yhtä paikkakuntaa.
Koska haku on näinkin hankala, voin kertoa sinulle, että karttoja…
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Kysymyksesi on sangen väljästi muotoiltu. Siirtyminen korttiluetteloista atk-pohjaisiin on merkittävästi helpottanut mm. tiedonhakua. Asiakkaan kannalta vieläkin mullistavampaa lienee se, että kirjaston tarjontaan voi tutustua ja sen palveluja käyttää internetin kautta, vaivautumatta itse paikan päälle. Ehkä Sinäkin haluat päästä tutkimaan netissä olevia kirjastojen aineistorekistereitä?
Yleisten kirjastojen kokoelmatietokantoja on koottu Kirjastot.fi-sivuston Kirjastot-osioon, http://www.kirjastot.fi/kirjastot .
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla laskettelu tai alppilajit löydät aiheeseen
liittyvää kirjallisuutta.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi otsakkeen vapáa-aika alta voit klikata urheilun ja edelleen talviurheilun ja sitten laskettelu.Tästä voit selata aiheeseen liittyviä linkkejä.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös
artikkelien viitetietokannat Aleksi ja Arto, joista hakemalla asiasanoilla laskettelu tai alppilajit pääset aiheeseen liittyvien artikkelien jäljille.
Virginia Woolfista ei juuri löydy suomenkielisiä elämäkerrallisia internetsivuja, mutta voit käydä tutustumassa esim. seuraavaan sivuun, jos siitä olisi hyötyä: http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/utopia01/tuomaala.html
Englanninkielinen Woolfin elämäkertatietoja sisältävä sivu löytyy osoiteesta http://www.kirjasto.sci.fi/vwoolf.htm
Englanninkielisiä Woolf-aiheisia linkkilistoja löytyy esim. osoitteista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Literary_Fictio…
Englannin Virginia Woolf Societyn sivut löytyvät osoitteesta http://www.virginiawoolfsociety.co.uk/index.html
Tietoa Woolfista löytyy myös suomenkielisistä kirjoista. Esim. Woolf, Virginia: Elettyjä hetkiä (Kirjayhtymä 1986), Kansojen kirjallisuus 11 (WSOY 1978…
Postmodernismiin liittyvää aineistoa löydät Kuopion kaupunginkirjaston aineistohausta (yhdistelmähaku) osoitteesta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll
Valitse hakutyypiksi asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi postmodernismi ja kirjallisuus (kirjoita vain yksi asiasana rivilleen).
Lisäksi postmodernismia on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa : Otavan kirjallisuustieto, Beesley: 1900-luvun kirjallisuus ja Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (käsittelee Suomen kirjallisuushistoriaa). Nämä kirjat ovat Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Internetistä löytyy useitakin postmodernismia käsitteleviä sivuja. Seuraavasta etälukion äidinkielen sivustosta voisi olla sinulle hyötyä http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/…
Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta.
Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus.
Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta
www.genealogia.fi
HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church…
Otavan iso musiikkitietosanakirja kertoo seuraavaa: "Popmusiikki (engl. pop music, lyhenne sanasta popular music) viittaa musiikinlajiin. Rock and roll-musiikin läpimurron jälkeen (1956) on popmusiikkia yhä yleisimmin alettu kutsua rockiksi tai rockmusiikiksi."
Yksinkertaistaen sanottuna: popmusiikki on yleisnimike ja rock on sen alalaji, mutta nykyään usein popmusiikkia kutsutaan rockiksi.
Popmusiikissa on paljon erilaisia tyylisuuntia, jos haluat saada jonkinlaisen rungon eri kehitysvaiheista, niin voit käydä kirjaston käsikirjastossa olevasta OTAVAN ISO MUSIIKKITIETOSANAKIRJASTA (Osa 4 kohdasta: popmusiikki)käydä lukemassa. Tästä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löydät itsellesi lähimmän kirjaston, jossa teosta on: http://www.…
Kiitos ystävällisestä tarjouksestanne! Valitettavasti asia on juuri niin kuin arvelittekin - kirjastot eivät voi ottaa DVD-levylahjoituksia vastaan tekijänoikeuskorvausten vuoksi. Poikkeuksena on sellainen tilanne, jossa elokuvan tekijä itse lahjoittaa oman elokuvansa.
Listaa pohjoismaisista kirjailijoista ja heidän pääteoksistaan, jota pyysit on vaikea antaa Kysy kirjastonhoitajalta -listan kautta. Tulevat oppilaasi ovat nuoria, mutta et kysymyksessäsi kertonut pitäisikö listassa olla nuortenkirjoja. Seuraavia vaihtoehtoja voisi kokeilla listan aikaan saamiseksi. Mene lähimpään kirjastoosi ja esitä tuo kysymys henkilökunnalle. Mieti kuitenkin ennen sitä: pitääkö kirjat olla suomeksi vai alkukielellä, haluatko listalle myös nuortenkirjoja jne. Ja tietenkin tuon tehtävän voi rakentaa opiskelijoille niin, että he itse etsivät pohjoismaisen kirjan, jonka haluavat lukea.
Apuna voi käyttää myös Pohjola-Nordenia ja perustietosanakirjaa. Wikipediasta ei löydy.
'Sini' ei voi olla japanilainen sana, sillä japanissa ei ole äänettä 'si'. Sen voisi korvata äänteillä 'shi' tai 'zi' eli nimen voisi kirjoittaa muodoissa 'shini' tai 'zini'. Nämä eivät ole kuitenkaan merkitse mitään. 'Shini' voisi olla keinotekoinen yhdyssana, jonka alkuosan 'shi' viittaisi esim. kuolemaan.
