Osoitteessa http://finlex.edita.fi on Valtion säädöstietopankki, joka on ilmainen palvelu. Se sisältää lait (pääsääntöisesti vuodesta 1987), mutta hieman hankalassa muodossa.
Yritän selittää asian esimerkin avulla. Oletetaan, että tarvitset kirjanpitolain. Avaa Säädöstietopankki ja edelleen linkki "Lainsäädäntö". Ruudulle tulee sivu, jolla on hakulomake. Kirjoita hakulomakkeeseen "kirjanpitolaki" ja käynnistä haku. (Tietopankin opasteista saat lisää ohjeita haun tekemiseen.)
Saat tulokseksi listan, jossa on lueteltu nykyinen kirjanpitolaki ja sen edeltäjät. Jokaisen lain nimen edessä on pieni kortiston kuva. Näpäytä uusimman eli voimassa olevan kirjanpitolain kohdalla olevaa kortiston kuvaa. Saat ruudulle lain VIITEKORTIN. Kortissa on…
Olisiko kyseessä professori Aulis Aarnion v. 1998 kirjoittama historiallinen romaani Johannes Richterin erehdys? Voit tarkistaa saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla Plussa-aineistohausta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Kirjastoalan koulutuksesta löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuston Kirjastoala-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=497 .
Erityisesti kannattaa tutustua Opetusministeriön informaatiopakettiin kirjastoalan koulutuksesta ja koulutusvaatimuksista, http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html .
Samasta aiheesta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin, joten sinun kannattaa tutkia Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Etsi esimerkiksi hakusanoilla kirjastoala ja kirjastovirkailijat sekä kirjastoala ja koulutus. Tietoa löytyy myös oppisopimusopiskelusta kirjastoissa, etsi hakusanoilla kirjastovirkailijat ja oppisopimuskoulutus.
Aleksi artikkeliviitetietokannasta löytyy artikkeleita, joissa käsitellään aihetta sananvapaus ja kirjastot.
Baer, Titta: Oliko Orwell optimisti? : kansalaisoikeudet tietoyhteiskunnassa ja kirjastossa.Kirjastolehti 2005;6; 10-11.
Haasio, Ari: Sensuurin kourissa. Kirjastolehti 2000; 7; 6-7. Elektronisena aineistona löytyy Haavisto, Tuula: Sananvapaus asuu myös kirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0198/vierask.html
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva…
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Näyttäisi siltä, ettei suomeksi ole julkaistu oikein mitään kunnollista kokonaisesitystä länsimaisten kirjastojen historiasta vaan ainoastaan suomalaisesta kirjastosta tai alueellisista kirjastoista. Jotakin aivan karkeita yleislinjoja löytyy esimerkiksi Internetixin informaatiotutkimuksen osoitteesta http://internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotutkimu….
Sen sijaan englanniksi löytyy useitakin länsimaisen kirjaston historiasta kertovia teoksia. Valitettavasti tällaisia kirjoja näyttää olevan saatavilla lähinnä tieteellisistä kirjastoista, mutta niistä kirjoja on mahdollista kaukolainata mihin tahansa Suomeen tai jopa ulkomaille. Osa on saatavilla Kansalliskirjastosta Helsingistä.
Seuraavat kirjat saattaisivat olla…
Meillä on valitettavasti käytössämme vain suomennokset kysymästäsi kirjasta. Käsite "rivolta dei forni" viitannee kirjassa kuvattuihin levottomuuksiin, joita syntyi Milanossa vuonna 1628. Heikko viljasato ja sodankäynti olivat aiheuttaneet elintarvikkeiden, erityisesti leivän hinnan nousua. Kohonneet kustannukset koettiin saada aisoihin määräämällä leivälle hintakatto, joka oli niin alhainen, että hetki sitten menestyneet leipurit joutuivat tekemään työtä alle kustannushintojen. Rahvas vaati ostettavakseen suuria määriä halpaa leipää, mutta leipurit kieltäytyivä kannattamattomasta työstä.
Selailemalla en valitettavasti kuitenkaan löytänyt mitään tiettyä termiä, joka saattaisi olla tarkka vastine kysymällesi. Tekstissä puhutaan rahvaan…
Googlellakin löytyy:lLaita tarkennettuun hakuun hakusanoiksi philips ja artikel sekä valitse kieleksi hollanti. Suosittelen kuitenkin siirtymistä kirjastoon ja kokeilemaan siellä tuhtia lehtitietokantaa PressDisplay. Tein haun siellä seuraavin kriteerein: philips, hollannin kieli (Dutch) ilman aikarajoitteita ja lehtiartikkeleita löytyi 2247 kpl.
Tässä tietoa tietokannasta:
http://www.lib.hel.fi/Page/f5dc7862-aba8-4f8b-84f4-16b13a316f98.aspx
Näiden kappaleiden sanoituksia ei valitettavasti löytynyt. Voit ottaa yhteyttä artisteihin esimerkiksi Facebookin kautta ja kysyä sanoituksia tai yrittää kuuntelemalla saada sanoista selvää.
http://fi-fi.facebook.com/thecapitalbeatofficial
http://www.youtube.com/watch?v=mLF9TKRpDrE
Kirjassa Nuutti - suomalainen karnevaali (tekijät Carsten Bregenhøj ja Urpo Vento) kerrotaan kuvin ja tekstein Nuutin päivän pukkikiertueista.
Kirjassa Vanhat merkkipäivät on Nuutin päivän perinteisiin liittyviä sananparsia, kuvauksia ja kertomuksia.
Kustaa Vilkuna kirjoittaa aiheesta teoksessa Vuotuinen ajantieto.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jouluaiheisessa tietopaketissa on kirjoitus myös nuuttipukeista: http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/index.htm
Hämeenlinnan pääkirjasto järjestää vuosittain 3-4 poistomyyntiä. Seuraava poistomyynti on Hämeenlinnan taiteiden yö -tapahtuman yhteydessä 30.8. klo 12-21. Myyntiä jatketaan vielä lauantaina 31.8. kirjaston normaalina aukioloaikana (10-15).
Tätä seuraavasta myynnistä ei ole vielä päätöstä. Poistomyynneistä ja muistakin tapahtumista tiedotetaan mm. kirjaston Facebook-sivuilla ja kirjaston kotisivuilla: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/hameenlinna
Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti.
Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on elokuvia, joissa puhutaan (joko alunperin tai dubbaamisen kautta) tiettyä kieltä, ja joissa myös testitys on samalla kielellä.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löydät näitä elokuvia näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita ensimmäiseen hakusanaruutuun "ääniraita espanja" tai "ääniraita venäjä" sen mukaan kummankielisiä elokuvia haet, kirjoita toiseen ruutuun sana elokuvat ja valitse kielivalikosta espanja tai venäjä. Paina hae-painiketta. Tuloksena on suuri joukko elokuvia (tällä hetkellä espanja-haulla 1140 ja venäjä-haulla 820).
Valitettavasti läheskään kaikki eivät ole toivomuksesi mukaisia elokuvia, vaan joukossa on runsaasti myös elokuvia, joissa ainoastaan puhutaan…
Homoseksuaalisuus-sana on ollut käytössä vasta noin 150 vuoden ajan, joten "homostelusta" puhuminen 1500-luvulla ei tunnu kovin todennäköiseltä.
Kaiken kaikkiaan homoseksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä asenteista tämän ajan Suomessa ei ole paljonkaan tietoja saatavissa. Kenties perusteellisimmin suomalaisen sukupuolimoraalin historiaa tutkinut Armas Nieminenkin sivuuttaa aiheen varsin vähin äänin. Hänen huomionsa antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen asiasta: "Homoseksuaalisuus ja eläimeen sekaantuminen l. sodomia on ankarasti tuomittu kauhistuttavana aistillisuutena ja huoruutena. Raamatussa apostoli Paavali suhtautuu kammolla homoseksuaalisuuteen. Tästä tavasta meillä menneinä aikoina emme ole tavanneet paljon tietoja. -- [K]…
Ylen ja Kavin arkistoista ei löytynyt tähän kysymykseen vastausta. Maalaistalosta ja puukotuksesta tulee väistämättä mieleen Ihmiset suviyössä -elokuva, vaikka siinähän puukottaja oli nuori mies (Nokia) eikä puukotettu. Ohjelmien esitystietoja ei löydy netistä, niitä pystyy selaamaan mikrofilmatuista tai arkistoiduista lehdistä kirjastoissa paikan päällä. Esim. Kansalliskirjastossa on mikrofilmattuja lehtiä, samoin Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa.
Televisiosarjoista löytyy jonkin verran tietoa Ylen Muistikuvaputki-sivustolta, http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/index.htm
sekä Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Televisiosarjat .
Elokuvista löytyy tietoa Elonetistä
http://www.…
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
