Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin…
Rafael Koskimiehen teoksessa Suomen Kansallisteatteri 1902/1917 (Helsinki: Otava, 1957) kerrotaan, että Kaarlo Bergbomin väistyttyä Armas Järnefeltiä oli kysytty Kansallisteatterin johtajaksi. "Neuvottelut raukesivat kuitenkin pian Järnefeltin ilmoitettua valinneensa Tukholmassa tarjotun toimen. Kun tästä helmikuun alussa tuli tieto, johtokunta päätyi kahteen uuteen ehdokkaaseen: tohtori Jalmari Hahliin ja näyttelijä Adolf Lindforsiin. --- Jalmari Hahl nimitettiin johtajaksi helmi-maaliskuun [1905] vaihteessa." Seuraavan luvun otsikko on Jalmari Hahl johtajana 1905-07, ja Hahlin johtajakautta käsitellään melko pitkästikin (ss. 113-149).
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden on mahdollista lainata pdf-muotoisia e-kirjoja osoitteesta https://www2.helmet.fi/ebook/. Kyseessä on kirjaston hankkima Ellibs-palvelu, jossa on tarjolla lähinnä suomen- ja englanninkielistä tieto- ja kaunokirjallisuutta. Palveluun kirjaudutaan HelMet-kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä nelinumeroisella pin-koodilla.
E-kirjojen lainaaminen vaatii Adobe Digital Editions -ohjelman asentamista. Kirjat ovat suojattuja, joten niitä pystyy käyttämään vain laina-ajan verran. Sen jälkeen kirjat poistuvat automaattisesti tietokoneelta. Ellibsistä löytyy tarkempia ohjeita siitä, kuinka kirjoja lainataan järjestelmässä.
Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
Mikäli aiot lainata e-kirjoja HelMet-verkkokirjaston kautta, tapahtuu lainaaminen samoin kuin kotimaassa. E-kirjojen lukemiseen käytetään Adoben Digital Elements –ohjelmaa. Voit tarkistaa Adoben sivuilta, mille lukulaitteille löytyy ohjelman virallinen tuki:
http://blogs.adobe.com/digitalpublishing/supported-devices
Ohjeita Ellibsin e-kirjapalvelussa:
http://www.ellibs.com/fi/ohjeet
Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen liittyen.
Kinos, Jarmo & Laakkonen, Eero: Mieslastentarhanopettajien työ- ja koulutusura sekä harrastustoiminta.
Sisältyy julkaisuun: Opettajuuden jäljillä : varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen (2005), s. 141-165
Lammi-Taskula, Johanna: Päiväkotien moninaiset miehet: onko miehelle paikkaa varhaiskasvatuksessa?
Sisältyy julkaisuun: Miestä rakennetaan, maskuliinisuuksia puretaan (1994), s. 119-130
Kauppinen-Toropainen, Kaisa
Ainokaiset työyhteisössä : Haastattelututkimus työn sukupuolenmukaisen eriytymisen vaikutuksista työtyytyväisyyteen, psyykkiseen uupumukseen ja stressiin, 1987.
Lastentarha –lehdestä löytyy tällaisia artikkeleita:
Kinos, Jarmo: Mieslastentarhanopettajat opetus- ja kasvatusalan…
Tässä vastaus Keski-Suomen liitosta:
"Näyttää siltä että osa lippufirmoista valmistaa ainakin netissä olevien kuvien perusteella puna-valko-mustia tai musta-puna-valkoisia isännänviirejä, mutta liiton sivuilla olevan ”maakuntatunnukset” alasivuston mukaan ”maakunnan isännänviiri on musta-valko-punainen pystysuunnassa alaspäin kapeneva viiri, jonka yläosassa on metsotunnus”."
Kuva sivulla: http://www.keskisuomi.fi/keski-suomi/keski-suomen_maakuntatunnukset
Lähinnä tuli mieleen Disneyn prinsessoista viimeisin eli Merida. Merida seikkailee animaatioelokuvassa "Urhea" ja samasta elokuvasta on tehty myös samanniminen kuvakirja. Merida on selvästi toisenlainen kuin aikaisemmat prinsessat Tuhkimo, Lumikki tai Ruusunen. Merida on skotlantilainen prinsessa, jonka pitäisi valita itselleen prinssipuoliso, mutta asia ei kiinnosta häntä ollenkaan. Hän haluaa mieluummin säilyttää vapautensa. Sadussa on myös muita "moderneja" piirteitä kuten tyttären ja äidin kimurantti suhde. Tarina ei myöskään lopu siihen, että prinsessa löytää prinssinsä, vaan Merida jää itsenäiseksi.
Yritin etsiä myös muita vastaavia, mutta en löytänyt. Valtaosa prinsessatarinoista noudattaa perinteistä kaavaa prinsseineen ja…
Nimilaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694) todetaan seuraavaa
"Nimilaki
4 LUKU
Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
12 §
Suojatut nimet ja tunnukset
Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. (21.8.1998/617)"
Käytössä olevia sukunimiä voit tarkistaa nimipalvelun sivuilta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Vapaana olevia suomenkielisiä sukunimiä voit tiedustella Suomalaisuuden liitosta ( http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 )
Maistraateista saat selville onko nimi jo jonkun käytössä…
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Anne Frankin päiväkirjoista on tulossa laajempi, Frankin isän sensuroimia jaksoja sisältävä laitos. Saksalaisten tutkijoiden on tarkoitus saada uusi päiväkirjaeditio ja siihen liittyvä tutkimus julkaistua vuoteen 2017 mennessä.
Oletettavasti uusi, laajennettu teos kiinnostaa suomalaisia kustantajia ja lukijoita, mutta mitään tarkempia tietoja suomentamisesta tai julkaisuajankohdasta ei vielä tässä vaiheessa löytynyt.
Päiväkirjoista on jo ilmestynyt Annen isän Otto Frankin toimittaman teoksen lisäksi vuonna 2002 suomeksikin ilmestynyt Mirjam Presslerin toimittama kattavampi editio, joka sisältää noin neljänneksen enemmän Annen aiemmin julkaisematonta aineistoa, mm. eroottisiin tunteisiin liittyviä merkintöjä, kriittisiä kommentteja…
Saa myydä.
Kirjastojen tekijänoikeuskysymyksiin perehtynyt Heikki Poroila linjasi Kirjastot.fi:n Tekijänoikeus-keskustelupalstalla v. 2008 näin:
"Tekijänoikeuslaki (19§) ei aseta estettä laillisesti hankitun teoskappaleen levittämiselle edelleen, kunhan kyseessä ei ole vuokraaminen. Kirjastoon laillisesti hankitun elokuvatallenteen voi siis myydä asiakkaalle ns. poistomyynnin yhteydessä."
[...]
"Kirjaston maksamaa korvausta lainausoikeudesta ei myynnin yhteydessä kuitenkaan saa periä asiakkaalta edes osittain, koska tämä lainausoikeus ei sisälly kappaleen myymisen oikeuteen."
Täydellinen sitaatti löytyy oheisen keskusteluketjun alimmasta puheenvuorosta:
http://www.kirjastot.fi/fi/forum/lainausoikeusmaksut-aineistoa-korvatta……
Kuvataiteilijamatrikkeli löytyy nykyään verkosta. En kuitenkaan onnistunut löytämään suoralta kädeltä taiteilijaa, joka voisi signeerata taulunsa kyseisellä kirjainyhdistelmällä. Matrikkeli on linkitetty vastauksen loppuun.
Verkkotiedonhakukaan ei tuottanut erityisen hyviä tuloksia. Lähimmäksi osuu newyorkilainen nykytaiteilija Able Parris, joka yhdistelee taideteoksissaan muun muassa digitaalisia elementtejä.
Suosittelen kääntymään asiassa taiteeseen erikoistuneen tahon puoleen esimerkiksi taideliikkeessä. Vastauksen lopussa on esimerkki taidearviointia tarjoavasta yrityksestä.
Toivottavasti taiteilija selviää!
Lähteet:
Kuvataiteilijamatrikkeli: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/haku/taiteilijahaku.html?sear…
Able Parris:
http://…
Kysymyksesi on hieman epäselvä, mutta jos tarkoitat kirjaston syntyä yleensä, niin vanhimmista kirjastoista löytyy mainintoja 2000-luvulta eKr. Suomen kielellä tietoa kirjaston historiasta yleensä löydät esim. tietosanakirjoista.
Jos haluat tietoa Suomen yleisistä kirjastoista ja Helsingin kaupungin kirjastosta, kannattaa tutustua teoksiin Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (toim. Ilkka Mäkinen); Hirn, Sven, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940; ja Mäkinen, Ilkka, "Nödvändighet af Lainakirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot. Näitä kaikkia löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voit tarkistaa plussasta (www.libplussa.fi).…
Kyseessä on 1950-luvun alussa valtion kirjapainotaloksi valmistunut rakennus, jossa sijaitsivat myös Virallisen lehden, Valtion julkaisutoimiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Tilastollisen päätoimiston tilat. Eteläisen Rautatiekadun ja Antinkadun kulmassa sijaitseva rakennus otettiin käyttöön vuonna 1952 ja sen pääsuunnittelija oli Antero Pernaja. Sittemmin tontin toiselle laidalle rakennettiin ns. Graniittitalo ja se peittää nykyisin seinän, jolla kuvan Partekin mainos on.
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000ng5e
https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3180-2014_Okulus_Hki_Antinkatu_1_RHS.pdf
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:
Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuulla
Suomen murteiden sanakirja: kuulua
Kotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä?
Kaipaamasi kirja on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot myöhemmin aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Varauksen kirjaan voi käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa.
Helpoiten saat tietoja Remeksestä DekkariNetti -sivulta, http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=RemesIlkka
ja Kirjasammosta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175901005244
Kirjailijoista löytyy artikkeleita lehdissä ja uutisissa. Jos käyt kirjastossa, voit tehdä hakuja lehtien digiarkistoista. Lehtien arkistoja on yleensä ainakin kirjaston koneilla käytössä aika laajasti. Esimerkiksi Ylen sivuila on monenlaisia kirjoituksia https://yle.fi/aihe/t/18-185913 ja laajempi artikkeli taustatyöstä kirjoittaessa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/26/ilkka-remes-avaa-kirjojensa-ta… Kotimaisia nykykertojia 3 kertoo myös Remeksestä. Kirja löytyy kaikista yleisistä kirjastoista.
Virginia Woolfista ei juuri löydy suomenkielisiä elämäkerrallisia internetsivuja, mutta voit käydä tutustumassa esim. seuraavaan sivuun, jos siitä olisi hyötyä: http://www.helsinki.fi/hum/hist/yhd/julk/utopia01/tuomaala.html
Englanninkielinen Woolfin elämäkertatietoja sisältävä sivu löytyy osoiteesta http://www.kirjasto.sci.fi/vwoolf.htm
Englanninkielisiä Woolf-aiheisia linkkilistoja löytyy esim. osoitteista http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Literary_Fictio…
Englannin Virginia Woolf Societyn sivut löytyvät osoitteesta http://www.virginiawoolfsociety.co.uk/index.html
Tietoa Woolfista löytyy myös suomenkielisistä kirjoista. Esim. Woolf, Virginia: Elettyjä hetkiä (Kirjayhtymä 1986), Kansojen kirjallisuus 11 (WSOY 1978…
