Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Verkkolehdissä aiheesta löytyy ainakin täältä:
http://www.tosimies-lehti.fi/juttu408_1.html
Tomi Laineesta ei löytynyt artikkeleita. Wikipediasta löytyi kuitenkin jonkin verran: http://fi.wikipedia.org/wiki/Autourheilu
Usein alan yhdistyksistä löytyy oman alansa artikkelikokoelmia. Lisätietoja artikkeleista voisikin saada Finnish Hot Rod Associationista seuraavan linkin kautta http://www.fhra.fi/
Yhteystiedot: FHRA ry, Tiilenvalajantie 6, 02330 Espoo. Avoinna arkisin klo 10 - 17. Puhelin: 09-2515 250. fax: 09-2515 2515. sähköposti: fhra@fhra.fi
Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole tarjolla varsinaisia kesätyöpaikkoja. Lähikirjastot palkkaavat muutamia setelinuoria 2 viikoksi. Kesätyöseteleistä löytyy tietoa kaupungin sivuilta osoitteesta www.kajaani.fi -> Ajankohtaista -> Tiedote 15.2.2010 "Kesätyösetelin haku alkaa". Kesätyösetelit on tarkoitettu vv. 1991-1993 syntyneille kajaanilaisille opiskelijoille.
Tampereen kaupunginkirjaston lehtilukusalin sivujen (http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusal…) oikeasta reunasta löytyvät linkit lehtiluetteloihin sekä aakkosjärjestyksessä että järjestettyinä aiheen tai kielen mukaan. Lehden nimen perässä on lueteltu ne kirjastot tai osastot, joille lehti on tilattu.
Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori , filosofian tohtori Jaakko Hämeen-Anttila on Suomen johtava islamintuntija, jolla on syvällinen arabikulttuurien tuntemus. Hän on julkaissut useita tietokirjoja Lähi-Idän kultuureista ja niiden historiasta. Professori Hämeen-Anttila on käsitellyt alla olevissa teoksissaan mm. seuraavia teemoja: uskontoa, kirjallisuutta ja runoutta sekä rakkauttaja erotiikkaa.
Uskonto:
Islamin käsikirja, Otava, 2004.
Johdatus Koraaniin, Gaudeamus, 1997.
Konfliktien historia:
Islamin miekka, Otava, 2012. Teoksessa kuvataan Mekan valloitusta, profeetta Muhammadin kuolemaa v. 632 ja Arabian niemimaan yhdistymistä löyhäksi valtioliitoksi. Teos yltää arabimaiden kevääseen asti.…
Hakaniemen torikatu oli 1950-luvun puhelinluetteloiden mukaan alkuosaltaan nykyisen niminen, mutta Hakaniemenrannan puoleisen osan kohdalla tiet kulkivat silloin niin, että loppupätkä oli nimeltään Viherniemenkatu.
Helsingin vanhoja puhelinluetteloita on Helmet-kirjastojen kirjavarastossa, Pasilan kirjastossa. Niitä voi tutkiskella Pasilan kirjastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
TV:stä todella tuntuu tulevan paljon uusintoja samoista ohjelmista. Toisia ei taas uusita koskaan...
Miksi näin on? Asiaa voisi tiedustella suoraan TV-yhtiöiltä.
Silloin vastaukset olisivat varmasti paikkansapitäviä.
Yle.fi palaute sivustolta löytyy yhteystietoja kysymykselle:
https://palaute.yle.fi/
YLE kertoo ohjelmapolitiikastaan myös sivulla http://yle.fi/aihe/termi/finto/httpwwwysofiontokokop34827/ohjelmapoliti…
MTV3 palaute löytyy http://www.mtv.fi/yritys-linkin alaosasta kuhdasta Ohjelmat ja nettisivut.
Jesse Jussila on MTV3 Kanavapäällikkö ja Jyrki Huotari Ohjelmapäällikkö,MTV3 Uutiset. He voisivat varmaan vastata parhaiten kysymykseesi.
Nelosen ohjelmavastuulliset löytyvät sivulta http://www.nelonen.fi/yleiset-yhteystiedot
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
FAO:n koko maailman ravintotilannetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin raportti
Final report of the Conference / International Conference on Nutrition, Rome, December 1992
on Terveystieteiden keskuskirjastossa, http://www.terkko.helsinki.fi/ . Saman konferenssin raportti on myös netissä osoitteessa http://www.fao.org/docrep/U5900t/u5900t01.htm . FAO:n netissä olevia raportteja voi hakea osoitteesta http://www.fao.org/docrep/ . Viikin tiedekirjastossa, http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ , on FAO:n julkaisu World food survey, osa 6, 1996.
FAO: yllämainitulta sivulta voi hakea esim. vapaatekstihakuna seuravilla sanoilla: world food survey.
Näin haettuna tuli tulokseksi mm. The state of food and agriculture 2000 . Tietueessa…
Osoitit kysymyksesi Helsingille, joten suosittelen Plussa-aineistohaun käyttöä. Osoite on http://www.libplussa.fi/ Asiasanana kannattaa käyttää logistiikkaa. Myös tuoteet ja tuotanto tuovat tuloksia, mutta logistiikka tuo viitteitä, jotka näyttävät selvimmin liittyvän aiheeseesi.
Tässä muutama esimerkki viitteistä, joita asiasanahaku logistiikalla antoi:
Sakki: Logistinen prosessi - tilaus-toimitusketjun hallinta (1999), Karrus: Logistiikka (1998), Huolinta-alan käsikirja/toim. Koskinen (1997), Pouri: Businesslogistiikka (1997), Reinikainen: Logistiikan perusteet (1997).
Tästä ei löytynyt tietoa. Vuoden 2018 Duodecim-lehden artikkelin (Tyypin 1 diabeteksen ennuste on parantunut) mukaan keskimääräinen eliniän menetys tyypin 1 diabeetikoilla on 10 - 13 vuotta:
https://www.duodecimlehti.fi/duo14465
Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa useampaan eri tyyppiin, mikä vaikuttaa myös eliniän ennusteeseen. Alla linkki Duodecimin Käypä hoito -sivustolla:
https://www.kaypahoito.fi/nix00773
Näistä kahdesta kirjahyllymallista Lundia on vanhempi tuote. Hyllymallin kehitti ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist 1940-luvun alussa. Hän patentoi keksintönsä, ja pian sitä valmistettiin lisenssillä monissa maissa. Suomessa tuotannon aloitti Lundia Oy vuonna 1948. Nykyään Lundia Oy on osa Sini-konsernia. Lundia-tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.
IVAR-hylly tuli IKEA:n valikoimiin vuonna 1968. Sitä on myyty myös nimillä BOSSE, INGO ja UFFE. IVAR-nimen se sai vuonna 1984.
Lähteet:
Lundian verkkosivut: https://lundia.fi/fi/tietoa-meista
IKEA:n verkkosivut: https://www.ikea.com/gb/en/ideas/ivar-the-rebel-that-became-a-hero-pub2…
Sinituotteen verkkosivut: https://sinituote.fi/tietoa-meista/sini-konserni/
Kysyin asiaa Porin jäteneuvonnasta, josta sain seuraavan vastauksen:
Maatuminen on maan eloperäisessä kerrostumassa kasvimassaa muuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä. Hajoamisen aiheuttavat mikrobit, homeet ja sienet, jotka hajottavat aineen rakenteen ja synnyttävät siitä humusta. Maatumista käytetään hyväksi esimerkiksi kompostoreissa, johon luodaan maatumista edistävät olosuhteet, eli tarjotaan tarpeeksi lämpöä, happea ja kosteutta.
Kirjan maatumiseen liittyy tietysti muitakin erilaisia muuttuvia tekijöitä, kuin maatumiseen liittyvät olosuhteet. Näitä ovat esimerkiksi: Onko kirja kovakantinen ja muovitettu? Tällöin tietysti maatuminen kestää kauemmin. Paperi kyllä hajoaa, mutta kannet voivat jäädä…
Tarkkaa tietoa riemuylioppilasperinteen historiasta ei löytynyt. Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello on kirjoittanut artikkelin riemuylioppilaista ja riemujuhla-ilmaisusta.
Riemuylioppilaita ja riemujuhlia - Kielikello
Riemu-etuliitettä käytetään myös, kun puhutaan riemumaisterin ja -tohtorin titteleistä. Heidän tutkintonsa suorittamisesta on niin ikään kulunut 50 vuotta.
Kirjastojen välisiin yhteyksiin perehtyminen kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.kirjastot.fi ! Kirjastot.fi:n kirjastot-osuudesta löytyy eri kirjastosektorien (julkiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, erikoiskirjastot) toimintatietoja ja erikoissivustojen osoitteita. Kirjastot.fi:n kirjastoala-kanava kertoo kirjastoalan toimintatavoista, yhteistyöstä sekä toimii myös kirjastojen välisen tiedottamisen ja keskustelun välineenä.
Eri kirjastoilla on erilaisia yhteydenpitojärjestelmiä. Pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot toimivat yhteisessä aineistotietojärjestelmässä nimeltä Millennium, jota käyttävät siis Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin kaupungilla ja kaupunginkirjastolla on omat sisäiset tiedotusverkkonsa.…
Suomeksi teoksia ei löydy kovinkaan monta. Jo lukemasi teoksen Johan von Bondsdorff, Pohjois-Irlanti lisäksi pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä löytyvät mm. seuraavat suomenkieliset Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset:
Kriisikattilat ja uskonnot maailmanpolitiikassa / [toimittanut Päivi Heino, Harri Westermarck]
Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, 2001 sekä Nortamo, Simopekka; Leppymättömät Otava, 1991.(Pohjois-irlanti molemmissa vain yksi käsiteltävä alue)
Pohjois-Irlantia käsittelevät teokset saat esille HelMetistä, kun valitset sanahaun ja kirjoitat hakulaatikkoon sanat: pohjois-irlanti and not kaunokirjallisuus. Valitse aineisto-pudotusvalikosta vaihtoehto kirjat ja hae.
Seuraavassa teoksessa…
Olaus Magnus Gothus: Pohjoisten kansojen historia: Suomea koskevat kuvaukset löytyy Espoossa Leppävaaran, Kirjasto Omenan, Haukilahden ja Viherlaakson kirjastoissa.
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus löytyy Espoossa Kirjasto Omenan ja Kivenlahden kirjastoissa sekä Tapiolan kirjaston keskusvarastossa.
Tarkistakaa ajantasaiset saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä osoitteesta http://www.helmet.fi
Sideerisestä astrologiasta löytyy tietoa esim kirjasta Myllyniemi, Panu: Astrologia uusiksi (2002). Google-haulla sideerinen astrologia löytyy mm. osoite http://www.siderealsigns.com/index.html , josta saa suomenkielistä valaistusta asiaan.
Grafologiaa käsitteleviä kirjoja on monia, esim. Vaarama, Pentti: Grafologian perusteet, Tamminen, Aarno: Käsiala - avain parempaan itsetuntemukseen ja Janerva, Juha :Käsiala ja luonteesi - grafologian opas luonnekuvien tulkintaan. Käsialantutkimus -asiasanalla löytyy kirjastojen tietokannoista lisää kirjaviitteitä. Mm. Suomen grafologisen yhdistyksen sivuilta pääsee asiaa tutkailemaan netin kautta.
Parapsykologiaan liittyvästä metagnomian käsitteestä sanotaan nettisivulla http://www.psychology4all.com/…
Kuvauksesi sopisi hyvin Oksana Robskin kirjaan Casual (Moskva : Rosmen, 2005). Se ei ole tosin ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi. Kirjan venäjänkielisen painoksen saatavuustiedot Helmetissä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=oksana+robski+casual&m=&l=&Da=…
Casual kertoo vaurasta elämää viettävistä venäläisistä naisista, jotka asuvat Moskovan lähistöllä Rubljovkan hienostoalueella, samoin kuin Robski itsekin.
Robski on noin 38-vuotias, mutta ikää kysyttäessä: "Luultavasti 28, kuuluu vastaus. Mitä sitä hyvää lukua joka vuosi vaihtamaan."
Oksana Robskista on Susanna Niinivaaran artikkeli "Ihanan rikasta elämää" Helsingin Sanomissa 19.2.2006.
Kuvauksesi voisi myös sopia Darja Dontsovan dekkareihin, esimerkiksi näihin…
