Vantaan kaupungin sivulta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;14800;39247 löydät tiedot kesätyöpaikan hakemisesta. Tämän vuoden osalta hakuaika kirjastojen kesätyöhön on ollut 25.1.-28.2.2011 eli se on ikävä kyllä jo ohi.
HelMet-sivustoa on viime aikoina uudistettu. Muutosten jälkeen on havaittu, että joitakin nimekkeitä ei voi varata Firefox-selaimella uudessa HelMet-haussa, vaan HelMet antaa virheilmoituksen. Muilla selaimilla varaaminen toimii normaalisti, ja Firefoxissakin ongelma esiintyy satunnaisesti. Olemme saaneet sellaista asiakaspalautetta, että varaaminen onnistuu, kun kirjautuu ensin sisään omiin tietoihin.
Varausongelman esiintyessä voi siis:
- kirjautua ensin omiin tietoihin TAI
- käyttää muuta selainohjelmaa
Ikävä kyllä ei ole olemassa mitään sivustoa josta näkisi avoimet oppisopimuspaikat. Parhaiten asia selviää käymällä kirjastoissa asiasta juttelemassa.
Samasta aiheesta kyseltiin elokuussa, tässä vastaus:
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä. Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua. Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja…
Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten…
Jean Sibelius teki vuoden 1909 syksyllä matkan Kolille lankonsa Eero Järnefeltin kanssa. Matkasta on kerrottu mm. Karl Ekmanin Sibelius-elämäkerrassa, ja kirjaa on siteerattu myös Suomen matkailu -lehdessä 1955:5, jossa on pitkä artikkeli aiheesta Sibelius ja Koli. Matkareitistä on sen verran kerrottu, että Sibelius tuli Kolille vesiteitse: "Koko matka kesti viikon, oleskelu Kolilla, jonne saavuttiin vesitse iltamyöhällä, hieman toista vuorokautta, ja itse vuorella oltiin vain muutama tunti. Mutta tämä elämys oli unohtumaton."
Myös Kolin luonnonmaisemien vaikutusta Sibeliuksen neljänteen sinfoniaan on käsitelty hänen elämäkerroissaan.
Sanomalehti Karjalaisessa on ollut artikkelisarja Taiteilijoita Kolilla. Osassa 6: Sibelius ja Kolin…
Kirjoittamisoppaita on julkaistu monia. Tässä jonkinlaista listaa tuoreista, erityisesti nuorille suunnatuista tai tiettyjä kirjallisuuslajeja käsittelevistä kirjoittamisoppaista:
Kirjoita kosmos : opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat : Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti, 2012)
Kirjoita nuorille / Terhi Rannela (BTJ, 2010)
Kirjoita runo! : opas aloittelevalle runoilijalle / Tommi Parkko (Avain, 2011)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson, Katarina Kuick ja Sara Lundberg (Karisto, 2010)
Kummallisen kirjoittajat : opas fiktiivisen maailman luomiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2014)
Minusta tulee kirjailija / Taija Tuominen (Kansanvalistusseura…
Kyseinen sitaatti Emily Brontën teoksesta Wuthering Heights löytyy suomennoksen toisen osan toisesta luvusta.
Teoksesta on useita suomennoksia. Tuorein, Juhani Lindholmin suomennos, on vuodelta 2001.
http://www.gutenberg.org/files/768/768.txt
https://finna.fi
Brontë, Emily: Humiseva harju (suom. Juhani Lindholm, Otava, 2008)
Kalliokosken lasitehtaasta löytyy tietoa mm. näistä julkaisuista:
-Ankkapurha. Kymenlaakson osakunnan kotiseutujulkaisu 4 (1957). Julkaisua on lainattavissa useista Kymenlaakson kirjastoista.
-Tiilikka, Lasse Erik: Lassen lastuja. Teos on lainattavissa Virolahden ja Miehikkälän kirjastoista.
Yleisesti Miehikkälän historiaa käsitellään esim. näissä teoksissa:
Yrjö Varpio: vanhaa Miehikkälää (1974). Teos on lainattavissa useista kymenlaakson kirjastoista.
Tuovi Husu ja työryhmä: Muistojen Miehikkälää (2014. Teos on lainattavissa Miehikkälän ja Virolahden kirjastoista.
Kaikki em. julkaisut ovat myös luettavissa paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa maakuntakokoelmassa.
Jos asut Kymenlaakson ulkopuolella, voit tilata julkaisut…
Vaikka ekoteologia ei ole mikään aivan uusi käsite, se on silti sen verran vieras, että sitä hakusanana käytettäessä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta, lehtiartikkeleita kyllä.
Useimmissa yleisissä kirjastoissa on Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannat, joihin luetteloidaan kotimaisia sanoma- ja aikakausilehtiartikkeleita. Sanalla ekoteologia tietokannoista löytyy muutama viite, esim. Seppo Kjellberg "Ekologisen kaupungin ristiriitaiset päämäärät" (Yhteiskuntasuunnittelu 1997/3); Veikkola Juhani "Mitä on ekoteologia" (Diakonia 1991/3)ja Teuvo Laitalan arvostelu kirjasta "Ecotheology" (Teologinen aikakauskirja 1997/ 5-6).
Jos jonkin tietyn hakusanan käyttö tuottaa kovin pienen hakutuloksen, kannattaa käyttää laajempia käsitteitä,…
Teoksen Släktbok osassa II:2 (ilmestynyt sarjassa Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland) on sukututkimus Palmgrenin suvusta. Se on laajuudeltaan n. 20 sivua. Tutkimus on saattanut ilmestyä myös eripainoksena. Porin kaupunginkirjaston kokoelmassa olevaa kirjaa ei saa lainaksi, mutta voitte ottaa siitä
täällä kopioita tai pyytää oman paikkakuntanne kirjaston kaukopalvelua tilaamaan kopiot. Porin kaupunginkirjastosta löytyy muutakin aineistoa Selim Palmgrenista ja Palmgren-suvusta. Kaikki materiaali ei näy aineistotietokannassa, joten kannattaa kääntyä Satakunta-osaston puoleen.
Tietyissä yhteyksissä henkilöllisyyden todentaminen on välttämätöntä. Esimerkiksi finanssipalveluilla, kuten pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa asiakkaansa. Tietosuojalaissa ja EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa on mainittu ehtoja henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudelle. Henkilötietojen käsittelyssä Suomessa toimitaan nykyään Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen mukaisesti ja tietosuojalaki toimii asetusta täydentävänä lakina. Suomessa on myös paljon erilaisia kansallisia erityislakeja, joilla säännellään henkilötietojen käsittelyä eri toimialoilla, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Euroopan unionin tietosuoja-asetuksessa mainitaan kuusi erilaista perustetta, joilla…
Maksusitoumus voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, siis Suomen kansalaiselle tai maahanmuuttajalle, joka on perustoimeentulotuen piirissä. Toimeentulotukisäännöstön mukaan maksusitoumus voi koskea henkilöasiakirjoja, joita ovat "passi, henkilökortti tai muu välttämätön asiakirja". Ajokortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus, joten sitä tuskin luetaan välttämättömäksi asiakirjaksi.
Julkisissa Kelan tilastoissa ei ole sen tason tietoa, kuinka usein, mille asiaksaryhmille tai mihin tarkoitukseen toimeentulotukea myönnetään. Lisää Kelan tilastoja aiheittain: https://www.kela.fi/tilastot-aiheittain
Lisätietoja kannattaa kysyä Migriltä, Kelalta tai poliisilta.
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 3: R - Ö, 2000) -teoksen mukaan sana tuuli voidaan palauttaa jopa uralilaiseen kantakieleen. Uralilainen kantakieli on kantakieli, josta katsotaan kaikkien uralilaisten kielten kehittyneen. Suomen sanojen alkuperä -kirjasta löytyy tietoa sanan käytöstä ja lähteitä lisätietoon (s. 340-341). Suomalaisen filologian apulaisprofessori Veikko Ruoppila on kirjoittanut artikkelissaan Karjalaisia lainoja varjagiajalta mm. aalto-sanasta. Artikkelin mukaan aalto-sanaa voidaan pitää kantasuomalaisena.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kalevala-sivustolla on mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan. Tekstiin voi tehdä hakuja. Sanat…
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica) on mahdollisuus hakea teoksia
alkukielen (tässä tapauksessa italia) mukaan. Turun kaupunginkirjastossa
Fennica CD-ROM on asiakaskäytössä käsikirjastossa (2. krs.), ja siitä
voi myös tulostaa viitteitä.
Kaupunginkirjaston omasta rekisteristä voi myös hakea alkukielen mukaan, mutta haku rajoittuu vain 1990-luvulla luetteloituihin teoksiin. Asiaa voi kysyä neuvonnasta. Lisäksi neuvonnasta löytyy italiankielestä suomennettujen romaanien valikoimaluettelo, joka on tehty 1980-luvun alussa.
hei,
Hyvä perusteos on Uskonnot maailmassa; Katja Hyry, Juha Pentikäinen (toim.), WSOY, Helsinki 1999 (tai vanhempi). Siinä käsitellään buddhalaisuuden sosiokulttuurista taustaa, historiaa, levinneisyyttä, koulukuntia, oppia ja rituaaleja.
lisäksi:
Sogyal, Rinpoche; Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, Otava, Helsinki 2001. Teos käsittelee kuolemaa, jälleensyntymistä ja karmaa buddhalaisuudessa.
Sangharakshita, sthavira; Opas Buddhan polulle. Like, Helsinki, 2000.
Dalai Lama XIV; Onnellisuuden taito--elämän opaskirja. Tammi, Helsinki, 2000.
zenbuddhalaisuudesta:
Niinimäki, Mikael; Suomalainen zen-opas. Basam Books, Helsinki, 2001. Kirjassa käsitellään buddhalaisuutta mietiskelyn kannalta.
internetissä:
http://www.oph.fi/etalukio/…
Totta onkin, että Fennicasta löytyy aiheesta yllättävän vähän tietoa, eikä suomenkielistä painettua aineistoa löydy kovin paljon muistakaan lähteistä, esim. lehtiartikkelitietokannoista. Ruotsiksi sen sijaan alkaa löytyä enemmän.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy asiasanalla 'Ostindiska kompaniet' mm. seuraavat teokset:
-Ostindiska Compagniet : affärer och föremål / [redaktör: Kristina Söderpalm]. Göteborg : Göteborgs stadsmuseum, 2000
-Ostindiska kompaniet : människorna, äventyret och den ekonomisk drömmen / Tore Frängsmyr. Stockhom : Wahlström & Widstrand, 1976
-Svensén, Magnus: Ostindienfarare : en berättelse om ostindiska kompaniet / av Magnus Svensén. Stockholm : Svensk läraretidning, 1945
-Olán, Eskil:…
Kirjastojen välisiin yhteyksiin perehtyminen kannattaa aloittaa osoitteesta http://www.kirjastot.fi ! Kirjastot.fi:n kirjastot-osuudesta löytyy eri kirjastosektorien (julkiset kirjastot, tieteelliset kirjastot, erikoiskirjastot) toimintatietoja ja erikoissivustojen osoitteita. Kirjastot.fi:n kirjastoala-kanava kertoo kirjastoalan toimintatavoista, yhteistyöstä sekä toimii myös kirjastojen välisen tiedottamisen ja keskustelun välineenä.
Eri kirjastoilla on erilaisia yhteydenpitojärjestelmiä. Pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot toimivat yhteisessä aineistotietojärjestelmässä nimeltä Millennium, jota käyttävät siis Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin kaupungilla ja kaupunginkirjastolla on omat sisäiset tiedotusverkkonsa.…
Valitettavasti DVD-levyä Blues Masters - The Essential History of the Blues ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Meiltä löytyy kuitenkin kaksi muuta DVD-levyä, jotka käsittelevät bluesin historiaa:
Waking up in Memphis / Andria Lisle and Mike Evans ; [photographs: Yancey Allison ... et al.] 2003
Bill Wyman's blues odyssey : a journey to music's heart & soul. 2002
Löydät ne haulla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi . Valitse Sanahaku -vaihtoehtoa, kirjoita ruutuun blues historia ja rajaa haku DVD -levyihin.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat kirjat suomeksi Microsoft Outlook 2003:sta: Outlook 2003 / Pekka Malmirae. - Jyväskylä : Docendo, 2004 ja Tietokoneen käyttötaito : Office 2003 -ohjelmille / Arja Sipola. - Jyväskylä : Docendo, 2004. Jos Sinulla on kirjastokortissasi nelinumeroinen tunnusluku, voit tehdä varauksen osoitteessa: www.helmet.fi.
Perustiedot Hans Christian Andersenista suomen kielellä löydät osoitteesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Christian_Andersen
Sivuston lopussa on linkkejä myös muille Andersen-sivuille, jotka ovat kuitenkin lähinnä englanninkielisiä.
Kirjastosta kannattaa kysyä seuraavia teoksia, joista löydät lisää tietoa H. C. Andersenista:
Koski, Mervi: Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita, eli, kuka loi Lorinalätyn, 1998.
Ylimartimo, Sisko: Satujen elämää, elämän satuja : näkökulmia H. C. Andersenin elämään, tuotantoon ja perintöön, 2005.
Andersen, H. C.: Elämäni tositarina, 1995.
Hans Christian : Kertomus satukuninkaan nuoruusvuosista, 1979.
Toksvig, Signe: Satukuningas Andersen, 1939.
Historian suurmiehiä, 1972.
Roos, Vappu: Dantesta Dickensiin…
