Anja Saastamoisen Ihmeelliset kirjaimet (joka tosin on 1950-luvulta) on hieman etsitynkaltainen satu. Siinä kirjaimia ja kirjoittamista opetteleva Ritva nukahtaa ja alkaa uneksia piirileikkiä käyvistä kirjaimista, jotka aapiskukko komentaa asettumaan kauniisti jonoon.
Unikukko opastaa Ritvaa: "Jos opettelet lukemaan, ymmärrät, miksi nuo kirjaimet juoksevat jonossa. Jokaisella on oma paikkansa. Jokainen polku muodostaa sadun, kertomuksen tai kokonaisen kirjan. -- Ajattelehan eikö olisi hauskaa osata lukea! Silloin voisit tulla tänne uudelleen. Kirjaimet leikkisivät kanssasi ja osaisit kulkea joka polulla ilman vanhempien apua."
Kun Ritva herättyään ymmärtää, että opettelemalla lukemaan voisi kulkea kirjainten muodostamia jonoja pitkin…
Kyseessä on Erno Paasilinnan novelli: Pitkänmatkanhiihtäjät. Se löytyy ainakin Paasilinnan teoksista: Alamaisten elämää (v. 2011)ja Tosikertomuksia (v.1993).
Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi.
Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Kalliokosken lasitehtaasta löytyy tietoa mm. näistä julkaisuista:
-Ankkapurha. Kymenlaakson osakunnan kotiseutujulkaisu 4 (1957). Julkaisua on lainattavissa useista Kymenlaakson kirjastoista.
-Tiilikka, Lasse Erik: Lassen lastuja. Teos on lainattavissa Virolahden ja Miehikkälän kirjastoista.
Yleisesti Miehikkälän historiaa käsitellään esim. näissä teoksissa:
Yrjö Varpio: vanhaa Miehikkälää (1974). Teos on lainattavissa useista kymenlaakson kirjastoista.
Tuovi Husu ja työryhmä: Muistojen Miehikkälää (2014. Teos on lainattavissa Miehikkälän ja Virolahden kirjastoista.
Kaikki em. julkaisut ovat myös luettavissa paikan päällä Kouvolan pääkirjastossa maakuntakokoelmassa.
Jos asut Kymenlaakson ulkopuolella, voit tilata julkaisut…
Yhtä ainoaa opusta aiheesta Sveitsi ja sen yrityskulttuuri ei näytä käytettävissämme olevista tietokannoista löytyvän, joten joudut kokoamaan tietoa eri lähteistä.
Seuraavista kirjoista voisi olla sinulle apua: Suomi, Reima: Työpaikka Sveitsi, 1994// Hall, Christine: How to get a job in Germany 1995// Eu-Wong, Shirley: Culture Chock! Switzerland, 1996// Maailma nyt osa 1//Världen i dag 12 (Maailma tänään osa 12)// Simon, Harald: Eurooppalainen johtaja; johtamiskulttuuri ja menestystekijät, 1996// Managing People Across Europe (ed. Terry Garrison), 1994 ja The Europa World Year Book 1999. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Lisäksi Sveitsistä löytyy tietoa esim. seuraavista linkeistä: http://www.…
Katariina Suuresta löytyy tietoa mm. teoksissa Troyat, Henri, Katariina Suuri; Oldenburg, Zoe, Katariina Suuri; Katariina II Aleksejevna (Suuri), Katariina Suuren muistelmat.
Voit etsiä lisää materiaalia pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohausta Plussasta (http://www.libplussa.fi/) asiasanalla Katariina Suuri, samalla voit tarkistaa aineiston saatavuuden. Tietoa löytyy myös hakuteoksista, esim. Facta tai Otavan suuri ensyklopedia sekä historian yleisteoksista ja hakuteoksista, esim. Neville, Peter, Matkaopas historiaan: Venäjä ja Grimberg, Carl, Kansojen historia, osa 17.
Kiinan mytologiaa koskevaa kirjallisuutta löytyy melko runsaasti, pääosin englanniksi. Esimerkiksi seuraavat: Birrell, Anne: Chinese mythology -- an introduction, 1999; Christie, Anthony: Chinese mythology, 1997; Bellingham, David: Myths and legends, 1996; Palmer, Martin: Essential Chinese mythology, 1997; Werner, E. T. C.: Myths legends of China, 1988 sekä Itämaiden mytologia / toimittanut Clio Whittaker, 1990.
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Tekijänoikeudet koskevat myös internetissä olevaa aineistoa. Tekijänoikeuksista saa tarkempaa tietoa tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta www.kopiosto.fi
Sivuilla on mm. esite Digitaalitekniikka & tekijänoikeudet http://www.kopiosto.fi/easydata/customers/kopiosto/files/Esitteet/digie…
Myös Opetusministeriön internet-sivuille on koottu tietoa tekijänoikeuksista. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Ko. novelli löytyy Image-lehdestä vuodelta 1994 numerosta 5.
Meillä ei ole tätä lehden numeroa, mutta Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää kaukopalvelukopiot novellista.
Haluatko kopiot Porvoon kaupunginkirjaston kautta?
Kustannusosakeyhtiö Tammen tietojen mukaan Sinikka Nopola on syntynyt Helsingissä. Hänen julkaisemiensa kirjojen joukosta en löytänyt omaelämäkertaa. Mutta elämäkertaluonteisia artikkeleja hänestä on toki tehty, esim. seuraava lehtiartikkeli:
Tekijät: Saari, Kirsikka
Nimeke: Kirjailija Sinikka Nopola : mitä meistä tuli isona
Julkaisussa: Ylioppilaslehti 87 (2001) : 18, s.
Verkkojulkaisuja:
Pienen ihmisen muisti
http://www.piltti.fi/index/hoidetaan/lehtiartikkelit_kehitysjaterveys/0…
Solu jakautuu- muisti syntyy
http://www.aamulehti.fi/teema/terveys/33703.shtml
Etälukio: psykologia- lapsen muisti
http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=352
Traumat muistiin palautuminen ja valemuistot
http://www.markkuojanen.com/sivut/psykologia/traumat-muistiin-palautumi…
Lehtiartikkeleita:
Autiosaari, Riitta
Muistoja vai valemuistoja
Psykologi. - Helsinki : Suomen Psykologiliitto.
2000 : 5, s. 5-7 .
Korpilahti, Pirjo
Lyhytkestoisen muistin ongelmat kielihäiriöisillä
lapsilla / Pirjo Korpilahti
Suomen logopedis-foniatrinen aikakauslehti : Suomen
Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys.
(1994) : 1, s. 106-107.
Mehto, Eeva
Anna…
Pukeutumisen historiaa koskevat kirjat löytyvät Tapiolan kirjastossa luokasta 90.21. Muodin historiasta kertovia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta kirjoittamalla etusivun hakuun muoti ja historia. Valitsemalla ensin tarkenna hakua voit rajata haun koskemaan vain tiettyä kirjastoa. Tässä muutama teos:
Mare Lappalainen: Vaatteet ennen ja nyt
Peacock: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Bruhn: Pukuhistorian kuvasto
R. L. Stinen kotisivuilla on lista Goosebumps-kirjasarjan kirjoista:
http://www.rlstine.com/#nav/books
Tietoa Nightmare Room -sarjan kirjoista löydät puolestaan täältä:
http://www.thenightmareroom.com/frames_flash.html
Stinen suomennetut teokset kustantajan verkkosivuilla:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=333
Katso myös:
http://fi.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67&actio…
http://en.wikipedia.org/wiki/Goosebumps
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Nightmare_Room
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Pöpöt, jos niillä tarkoitetaan vaikkapa bakteereja ja viruksia, ovat niin olemattoman pieniä, että niiden pehmeyden tai karheuden tutkiminen on aika vaikeaa. Yksi pöpölaji, mikrosieni home, tuntuu isompana kasvustona lähinnä pehmeältä.
Apua aiheeseen voisi löytyä alla mainituista, pienillekin lapsille sopivista pöpökirjoista. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Vuoden pöpö / teksti: Varpu Välimäki ; kuvat: Katri Kirkkopelto
- Heippa, täällä bakteeri! / Pentti Huovinen ; kuvittanut Irmeli Matilainen
Vaikka ekoteologia ei ole mikään aivan uusi käsite, se on silti sen verran vieras, että sitä hakusanana käytettäessä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta, lehtiartikkeleita kyllä.
Useimmissa yleisissä kirjastoissa on Aleksi ja Arto artikkeliviitetietokannat, joihin luetteloidaan kotimaisia sanoma- ja aikakausilehtiartikkeleita. Sanalla ekoteologia tietokannoista löytyy muutama viite, esim. Seppo Kjellberg "Ekologisen kaupungin ristiriitaiset päämäärät" (Yhteiskuntasuunnittelu 1997/3); Veikkola Juhani "Mitä on ekoteologia" (Diakonia 1991/3)ja Teuvo Laitalan arvostelu kirjasta "Ecotheology" (Teologinen aikakauskirja 1997/ 5-6).
Jos jonkin tietyn hakusanan käyttö tuottaa kovin pienen hakutuloksen, kannattaa käyttää laajempia käsitteitä,…
Luontaistuotteella ei ole virallista määritelmää. Luontaistuotteella voidaan tarkoittaa mm. luontaistuotekaupoissa myytäviä, lääkkeen tavoin annosteltavia pillereitä ja puristeita, jotka yleensä sisältävät yleensä lievästi vaikuttavia rohdos- ja lääkekasveja, vitamiineja, kuituja tai rasvahappoja. Tällaiset luontaistuotteet luokitellaan elintarvikkeiksi ja elintarvikelainsäädäntö nimeää ne erityisvalmisteiksi ja ravintoainevalmisteiksi.
Termillä voidaan tarkoittaa myös luonnonmukaisesti viljeltyjä elintarvikkeita tai niistä valmistettuja tuotteita. Joskus myös homeopaattisia ja antroposofisia valmisteita sekä rohdoksia kutsutaan luontaistuotteiksi.
Aiheesta lisää esim.
Enkovaara, Anna-Liisa: Luontaistuotteiden haittavaikutukset. Suomen…
