Turun pääkirjaston varastokirjoihin voi tehdä varauksen Vaski-verkkokirjaston kautta. Varaus on maksullinen (23.9.2015 1 euro/varaus). Varausta tehdessä voi valita noutopaikan ja kun teos on noudettavissa, siitä saa ilmoituksen.
Kirjastossa lomakkeella tehtävä varastohakupyyntö on ilmainen. Kirjat voi noutaa pääkirjaston uuden puolen vastaanotosta seuraavana arkipäivänä klo 14 jälkeen ja ne pidetään asiakkaalle varattuna viikon ajan.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löydät kirjallisuutta tiedon käsitteestä luokasta 16.1, esim.
Ilkka Niiniluodon "Informaatio, tieto ja yhteiskunta" tai Mikko Yrjönsuuren "Tiedon rajat". Luokassa
07 (Joukkotiedotus) ja sen alaluokissa on mediaa käsittelevää kirjallisuutta, joita myös voi hakea
asiasanoilla "medialukutaito", "mediakasvatus", "viestintäkasvatus". Saat esim. teoksia kuten
Masterman:"Medioita oppimassa" ja "Media-analyysi : tekstistä tulkintaan". Vastuukysymystä
valaistaan esim. teoksessa Ari Heinonen "Vahtikoiran omatunto : journalismin itsesäätely ja toimittajat".
Tiedon vastuulliseen käyttöön liittyy myös oikeustieteellisiä näkökohtia ja luokassa 33.2 on esim.
Maija Kleemolan "Tietosuoja : vaatimukset verkottuvassa…
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
Seuraava perustuu Sacharin lyhyeen omaelämäkertaan sivulla
http://www.louissachar.com/Bio.htm.
ja kirjaan
Ulkomaisia nuortenkertojia 2 / Mervi Koski.
- Kirjastopalvelu, 2006.
Sachar syntyi 20.3.1954 New Yorkin East Meadowissa, mutta muutti perheensä mukana yhdeksänvuotiaana Kalifornian Tustiniin. Hän oli hyvä oppilas koulussa, mutta varsinaisen innostuksensa kaunokirjallisuuden lukemiseen hän sai vasta lukiossa. Mielikirjailijoita olivat tuolloin J.D.Salinger ja Kurt Vonnegut. Sacherin college-opinnot Ohiossa keskeytyivät pian isän kuoleman takia ja jonkin aikaa hän työskenteli mm. ovelta ovelle kauppiaana. Pian Sacher aloitti taloustieteen opinnot Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Samalla hän työskenteli…
Varsinaisia suomennoksia ei juurikaan liene, sen sijaan yhteistä aineistoa suomalaisissa luterilaisissa jumalanpalveluskäsikirjoissa ja anglikaanisessa Book of Common Prayerissa on runsaasti. Sekä Englannin anglikaaninen kirkko että täkäläinen luterilainen kirkko noudattivat roomalaiskatolisesta kirkosta irtautumisen jälkeen samoja periaatteita jumalanpalveluselämänsä uudistamisessa: oli käytettävä latinan asemesta kansankieltä, mutta vanha käytäntö haluttiin säilyttää jos se ei sisältänyt opillisesti epäilyttäviä korostuksia. Tästä seurasi, että sunnuntaisin ja juhlapyhinä luettavat raamatuntekstit ja kollehtarukoukset jäivät katolisesta messukirjasta käännettyinä ja muokattuina käyttöön molemmissa kirkoissa. Anglikaanisen kirjan…
Minäkertojaa on käytetty uudemmassa kotimaisessa kaunokirjallisuudessa ainakin seuraavissa: Jari Järvelän Mistä on mustat tytöt tehty (2009), Joel Haahtelan Lumipäiväkirja (2008)ja Laura Honkasalon Eropaperit (2009).
Teosta kannattaa etsiä Vaski-verkkopalvelusta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=… joko teoksen nimen tai kirjoittajan nimellä. Teoksen nimellä haettaessa hakutulos on usein kaikkein tarkin. Hakukenttään "teoksen nimi" kirjoitetaan nimi ja painetaan ruutua jossa lukee "hae". Tekijän nimellä haettaessa hakukenttään "tekijä" kirjoitetaan ensin tekijän sukunimi, sitten pilkku, sitten välilyönti ja sitten etunimi (esim. Meikäläinen, Matti). Sen jälkeen painetaan ruutua "hae". Painettuasi ruutua "hae" kone etsii Vaski-kirjastoista löytyvät, hakua vastaavat teokset. Ensimmäisestä sarakkeesta löytyvät tiedot löytyneistä teoksista, toisesta teoksen saatavuustiedot, kolmannesta teoksen julkaisuvuosi,…
Kyseinen teos on kyllä tilattu kirjastoihin jo elokuun loppupuolella, mutta ainakaan Helsingin kappaleet eivät vielä ole saapuneet kirjakaupasta hankinta- ja luettelointiosastollemme. Kirja voi ilmestyä HelMetiin piankin, joten kannattaa seurata tilannetta.
Peter Lindroos esiintyy yhtenä laulajana kahdessa kuoroversiossa:
1. TEOS Joulurauhaa
JULKTIEDOT Helsinki : Edel Records, p2001
ULKOASU 1 CD-äänilevy (51 min 54 sek) + esiteliite
STAND NRO 0134302ERE
ESP LUOKKA 78.322 78.3412 78.3414
HEL LUOKKA 787.311 783.411 783.23 786.13
VAN LUOKKA 78.322 78.341
2. TEOS Jouluyö, juhlayö : Savonlinnan oopperajuhlien joulu
JULKTIEDOT Helsinki : Ondine, p1993
ULKOASU 1 CD-äänilevy : DDD + esiteliite
STAND NRO ODE814-2 Ondine
ESP LUOKKA 78.324
HEL LUOKKA 787.311
KAU LUOKKA 78.324
VAN LUOKKA 78.344 78.324
Molempia on saatavissa HelMet-kirjastoissa. Valitettavasti muuta ei löytynyt kirjaston kokoelmista mainitsemasi LP-levyn lisäksi.
Suomen Urheilukirjastossa tiedettiin, että kirja on nimeltään Jääkiekkoraketti. Kyseessä dramatisoitu tarina MM-kisoista 1955. Maalintekijä Kanadan ”Hullu-Bill” Warwick, maalivahtina Neuvostoliiton Nikolai Putškov.
Tapaukseen liittyy eriomainen suomenkielinen blogikirjoitus muutaman vuoden takaa. Linkki blogikirjoitukseen http://archive.is/xLdZ
Tarkemmat tiedot kirjasta (Fennica-tietokannasta): Nimeke: Jääkiekko-raketti /[Laat.] Veikko Lintinen, Matti Louhi, Tarmo Mäki-Kuutti & Antero Raevuori.
Julkaistu: WS,1971. Ulkoasu 44 s.,kuvitettu
Teos ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sen saa kaukolainaamalla. Kirjastojen luetteloihin teoksen nimi näkyy kirjoitetun ainakin muotoon Jääkiekkoraketti. Kaukoklainatilauksen voi tehdä…
Jani Erolan toimittamassa kirjassa Luokaton Suomi? (2010) esitellään yksi tapa jakaa ammatit eri yhteiskuntaluokkiin. Erolan mukaan tämä Eriksonin-Goldthorpen luokittelu (EG) on eniten käytetty luokkaluokittelu kansainvälisessä yhteiskuntatutkimuksessa nykyisin. EG-luokittelu löytyy kirjan sivulta 31. Opettajat kuuluvat tässä luokittelussa ns. alempiin professioammatteihin, jotka yleisessä kielenkäytössä tarkoittavat keskiluokkia. EG-jaottelu esitellään myös Tiede-lehdessä osoitteessa http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luokkayhteiskunnan_paluu_
Viime vuosina on Suomessa ilmestynyt muitakin kirjoja, joissa pohditaan yhteiskuntaluokkia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
Järvinen, Katriina & Kolbe, Laura: Luokkaretkellä…
Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta löytyy kirjailijaesittelyjä. Kirjailija Hannu Salaman esittely löytyy täältä:
http://www.otava.fi/kirjailijat/hannu_salama/
Jos haluat kustantamosta lisätietoja, voisi kaunokirjallisuuden osastoassistentti Päivi Surakka olla oikea henkilö. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.otava.fi/yritys/yhteystiedot/
Tietoa Hannu Salamasta ja hänen tuotannostaan, sekä myös linkkejä muihin lähteisiin löytyy kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo.fin sivuilta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123272674426226
Kirjoittamisoppaita on julkaistu monia. Tässä jonkinlaista listaa tuoreista, erityisesti nuorille suunnatuista tai tiettyjä kirjallisuuslajeja käsittelevistä kirjoittamisoppaista:
Kirjoita kosmos : opas spekulatiivisen fiktion kirjoittamiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat : Turun yliopiston tieteiskulttuurikabinetti, 2012)
Kirjoita nuorille / Terhi Rannela (BTJ, 2010)
Kirjoita runo! : opas aloittelevalle runoilijalle / Tommi Parkko (Avain, 2011)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson, Katarina Kuick ja Sara Lundberg (Karisto, 2010)
Kummallisen kirjoittajat : opas fiktiivisen maailman luomiseen (Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat, 2014)
Minusta tulee kirjailija / Taija Tuominen (Kansanvalistusseura…
Voisikohan tämä olla runo jota on kysytty aiemminkin : Pilvet tummina, kaihokkaina kulkevat Pitkänäperjantaina, vuotavat viljalta kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä... Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto...age=1%20. Runon tekijästä ei ole tietoa.
Edith Sohlströmin (1870 - 1934) Elegiasta on useita sovituksia, eri instrumenteille. Siitä päätellen, että viittaatte sellisti Seeli Toivion esittämään versioon, etsinette nimenomaan sellosovitusta.
Sohlströmin Elegian sellosovitus löytyy mm. nuottijulkaisuista "Finlandia, Suomalaisia sellokappaleita"(1996) ja "Suomalaisia sellosävellyksiä" (1983).
Nuottijulkaisut ovat saatavissa oman alueenne kirjastoista.
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edith_Sohlstr%C3%B6m
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Leikkimökkiaiheista materiaalia löytyy yleisistä kirjastoista jonkin verran. Yksi on Kero, Esa, Leikkimökki (Gummerus, 1997). Se on teos, jossa on kertomuksia ja ajatuksia, jotka liittyvät leikkimökkiin, mutta erityisesti on mainittava, että siinä on paljon hyviä kuvia leikkimökeistä.
Leikkimökkien rakennusohjeita löytyy yleisistä kirjastoista useammasta teoksesta: esim. Jani Johannes, Snickra till dig själv eller som gåva--Tee itselle tai lahjaksi (RJS 1995); Reija Johanna, Tee itse rakenteet pihaan, puutarhaan--Bygg själv för gårdsplan och trädgård (1994); Riikonen, Antti, Suomalainen puutarhakäsikirja : suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri (WSOY 1996).
Helsingin sanomien uutisarkistosta löytyy artikkeli leikkimökeistä ja…
Pääkaupunkiseudun kirjastoista aiheesta löytyvät seuraavat teokset:
Kaukoidän telemarkkinoiden kehitysanalyysi/toim. Kaila (1999), Kurki: Sisältötuotantoa tukevat verkkopalvelut, tarpeet ja mahdollisuudet (1999), Telemarkkinoiden lakikirja/toim. Kukkula (1997), Burns: Telemarketing in practise (1989) ja Cohen: Telemarketing (1988)
Saatavuustietoja voit kysellä kirjastosta tai katsella aineistotietokannasta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
Eri korkeakoulukirjastoista löytyvät teokset:
Suomen tekstiviestimarkkinat - Liikenneministeriön julkaisuja (1999), Peltola: Matkapuhelinkaupan valvonnan tehostamistarpeet (1999), Kekki: Oikeus televerkon käyttöön elinkeinotoiminnassa erityisesti yleispalveluperiaatteen kannalta (1999), Kurki:…
Keskisuomalaisessa 23.5.1991 alleen artikkelin mukaan Harjun ajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna1952 ja ne lopetettiin 20 vuotta myöhemmin, v.1972.
Ksml on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä.
Nettisanakirjan mukaan sanonnalla "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" tarkoitetaan, että jokin asia tehdään mahdollisimman taitavasti, hyvin, oikeaoppisesti tai taidokkaasti. Asiaa ei siis hoideta hutiloiden tai säännöistä (kirjoitetuista tai kirjoittamattomista) piittaamatta.
Lähde:
Sivistyssanakirja. https://www.suomisanakirja.fi/s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6. Viitattu 22.10.2020
