Turtle voi olla yhtä hyvin maa- kuin merikilpikonna, mutta tortoise-sanaa käytetään yksinomaan viitattaessa maakilpikonniin.
Lähde:
A. S. Hornby, Oxford advanced learner's dictionary of current English
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Rivit ovat Eeva Kilven runo teoksesta Kuolinsiivous (2012, s. 42 ). Runo alkaa riveillä Niin meiltä ei lopulta / voida enää mitään pois ottaa (---).
Eeva Kilven Kuolinsiivous Helmet-kirjastoissa
Kuvan perusteella vaikuttaisi olevan valeskorpioni. Lajiksi epäilisin kirjavaleskorpionia. Kuvia valeskorpioneista löydät muun muassa iNaturalist-palvelusta https://inaturalist.laji.fi/observations?taxon_id=172373.
Lähteet:
Uddström, Annika: Suomen lukit ja valeskorpionit, 2016, ISBN 978-952-68504-0-5
https://laji.fi/taxon/MX.201753
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kirjavaleskorpioni_o…
https://suomenluonto.fi/uutiset/saksekas-otokka-olohuoneessa/
Harrastusmielessä agilityä voi harrastella ja kisatakin melkein minkä tahansa terverakenteisen koiran kanssa. Jos tosissaan haluaa kisata ja menestyä, niin kannattaa harkita maksiluokassa bordercollieta, joka on ylivoimaisesti yleisin rotu ja mediluokassa shetlanninlammaskoiraa, kooikerhondjea tai espanjanvesikoiraa ja miniluokassa shetlanninlammskoiraa, kääpiövillakoiraa tai borderterrieriä.
Kaverikoiraksi (pätenee myös terapiakoiriin) sopivuus on enemmän yksilö- kuin rotukysymys. Kaverikoiraksi kelpaa perusterve koira, joka menee mielellään vieraiden ihmisten luo, ei säiky liukkaita lattioita, erikoisesti käyttäytyviä ihmisiä tai outoja hajuja, ja tulee myös toimeen muiden koirien kanssa. Kennelliiton sivuilta löytyy hyvin tietoa…
Kansanterveyslaitoksen Internet-sivuilla on matkailijan terveysopas ( http://www.ktl.fi/oppaita/matkailijan/ ), jossa on tietoa mm. matkailijan rokotuksista ja rokotussuosituksista maittain. Oppaassa on myös paljon muuta matkailijoille suunnattua terveysasiaa. Matkailijan terveysopas on saatavissa painetussakin muodossa, ja sitä on lainattavissa kirjastoissa.
Kysymykseesi on vaikea vastata tietämättä, millä paikkakunnalla asut. Ainakin suurimpien kaupunkien valikoimissa on myös venäjänkielisiä lehtiä. Sinun kannattanee joko soittaa kotikirjastoosi tai selvittää sen internetsivujen kautta, onko lehtiä kotikuntasi kirjastossa.
Parsley, Bonnie M.: Valinta on sinun:henkisen kasvun opas nuorille, ilmestynyt 2002.
Pääskysaari, Jenni: Kompassi, Jennin kirja sinulle, ilmestynyt 2002.
Vuonna 1999 on ilmestynyt Marjo Aaltosen toimittama Nuoren aika, jossa käsitellään esim. elämänhallintaa ja psyykkistä ja persoonallisuuden kehitystä nuorison näkökulmasta.
Kirjojen saatavuutta voit tiedustella joko kirjastostasi tai pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohausta sivulla http://www.helmet.fi. HelMet-sivulta voit myös hakea lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta laittamalla sanahaun aiheeksi esim. elämänhallinta.
Lumia-nimi voisi olla perua latinakielen sanasta lumen, joka tarkoittaa valoa, mutta Suomessa voi helposti liittää myös lumi-sanaan. (Lähde: Nummelin & Teerijoki: Osma, Ranja, Vilmiina,2003.)
Janette on englantilainen muoto Johannasta. Johanna on sisarnimi Johannekselle, joka tarkoittaa hepreankielisenä "Jahve on armollinen". Nimi on tuttu Raamatusta.
Aurora tarkoittaa kreikankielellä aamuruskoa. (Lähde:Vilkuna: Etunimet, 2005)
Kyllä voi. Joidenkin punkkien aiheuttama tauti, Lymen borrelioosi, on saanut nimensäkin amerikkalaisen Lymen pikkukaupungin mukaan. Lymen kaupungin asukkailla esiintyi 1970-luvulla runsaasti nivelreuman kaltaista tautia, jonka aiheuttajaksi osoittautuivat alueen punkit. Tietoa tästä Punkkinetin kautta:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi.html
http://www.punkki.net/index.html
Floridan alueen punkeista löytyy tietoa esimerkiksi täältä:
http://www.wildflorida.com/articles/Ticks_in_Florida_Deer_Tick.php
Kyseessä on Boyen runo nimeltä ”Svalorna”, joka on ilmestynyt ainakin kokoelmassa ”Härdarna” (Bonnier, 1927). Ruotsinkielinen alkuteos löytyy osoitteesta http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/svalorna.shtml ja aivan luvallisesti julkaistunakin.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu, sillä suomennosta ei ole osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa, osoitteessa https://finna.fi olevassa Viola-tietokannassa eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannassakaan. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin julkaisussa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta luultavasti suomennosta…
Johanna Jääsaaren kirja Yle yleisöjen ehdoilla ?: tutkimus suomalaisten television nykytilaa ja tulevaisuutta koskevista arvostuksista ei valitettavasti kuulu HelMet-kirjastojen valikoimaan.
Kirjaa on hankittu Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon. Saatavuuden voit tarkistaa Helkasta http://finna.fi.
Tällaista on kysytty aiemminkin. Aiheesta on varmasti eri näkemyksiä ja yhden niistä löydät arkistostamme. Laitan sinulle linkin siihen ja suosittelen kirjan lukemista. Kirja varmasti herättää uusia kysymyksiä, joita muutkin ovat miettineet. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=8b5962df-e8c…
Hannes Kolehmainen nousi Tukholman olympiakisojen 1912 menestyksekkäimmäksi yleisurheilijaksi kolmella kulta- ja yhdellä hopeamitalillaan. Yhdeksän päivän aikana hän osallistui kuuteen erilliseen kilpailuun ja voitti niistä jokaisen:
7.7. 10 000 m:n alkuerä [33.49,0]
8.7. 10 000 m:n finaali [31.20,8]
9.7. 5 000 m:n alkuerä [15.38,9]
10.7. 5 000 m:n finaali [14.36,6 (ME ja ensimmäinen virallinen 15 minuutin alitus)]
12.7. 3 000 m joukkuejuoksun karsinta [Kolehmainen voitti ME-ajalla 8.36,9, mutta Suomi ei selviytynyt loppukilpailuun]
15.7. maastojuoksu [45.11,6 (henkilökohtainen kultamitali ja joukkuehopea)]
Lähteet:
Matti Hannus, Kultaiset kentät : Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999
Markku Siukonen, 90 : itsenäisen Suomen…
Uutispäivä Demarin viimeinen numero ilmestyi 29. helmikuuta 2012. Lehti on ilmestynyt Demokraatti-nimisenä maaliskuun alusta lähtien.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/5462-uutispaiva-demari-uudistuu…
Hei,
Tieto otettu kirjasta: Sukunimet, Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala (2000):
Saarnio-nimisiä on asunnut Joutsenossa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Näiden Saarnoiden nimi lienee sama perua kuin Saarnia. Taipalsaarella on kirjoihin merkitty Joh. Saarnio 1773. Vanhemman nimikannan lisäksi Saarnoita on otettu sukunimeksi 1900-luvun taitteen tienoilla lähinnä Lounais-Suomessa mutta myös Uudellamaalla.
Saarnia: Nimestä on tietoja 1500-luvulta alkaen Lappeelta misää tunnetaan kylänimenä Saarniala eli Saarniankylä.
Antti Kuosmasen teos "Finland's journey to European Union" (2001) on saatavilla useammasta kirjastosta, esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Mutta onko teoksesta olemassa suomenkielistä versiota?
Englanninkielisen teoksen kustantaja (EIPA) viittaa sivuillaan alkuteokseen termillä "manuscript" (käsikirjoitus). Google Scholar-palvelusta on luettavissa "Finland's journey to European Union" - teoksen esipuhe, jossa Kuosmanen itse käyttää termiä suomenkielinen käsikirjoitus (“Finnish-language manuscript”), josta EIPA on luultavasti käsitteen omaksunut.
Alkuperäinen "käsikirjoitus" käsittelee Antti Kuosmasen henkilökohtaisia ensikäden kokemuksia Suomen EY / EU jäsenyysneuvotteluista. Käännökseen on lisätty Phedon Nicolaides:n ja Frank Bollenin…
Eri maiden juhlapäiviä löytyy mm. seuraavista verkkolähteistä List of holidays by country (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_holidays_by_country) ja Holidays and observances around the world (https://www.timeanddate.com/holidays/).
Televisiota käsitteleviä kirjoja on runsaasti; tv-toimittajan työtä käsitteleviä ei ihan niin runsaasti. Helsingin kaupunginkirjastossa (internet-osoite http://www.lib.hel.fi) on mm. seuraavat kirjat (kustantajat sulkeissa): Esko Salminen: Oivaltava toimittaja (Ajatus 1998); Jorma Miettinen: Toimitustyö (Yliopistopaino 1988); Radion ja television ohjelmatyön perusteet (Weilin+Göös 1986); Saanko haastattelun (Radio- ja televisioinstituutti 1994); Freelancerin opas (Suomen journalistiliitto 1995); Kuutti: Tutkiva journalismi (Atena 1995); Pietilä: Kertomuksia uutisista, uutisia kertomuksista (Tampereen yliopisto 1995); Isotalus: Toimittaja kuvaruudussa (Jyväskylän yliopisto 1996).
