Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Tarvitsetko tekstin alkukielellä vai suomeksi?
Internetin sivustolta http://www.bibliomania.com/0/0/36/2004/frameset.html löytyy sisällysluettelo Moby Dickin kappaleista. Klikkaamalla saa esiin koko tekstin, tosin englanninkielisenä. Vertailin päällisin puolin lukua 42 (The Whiteness of the Whale)suomennettuun tekstiin ja se näytti identtiseltä.
Toinen vaihtoehto on tietenkin tulla kirjastoon ja skannata teksti itselleen. Pääkirjastossa on mahdollisuus skannerin käyttöön. Tietokonetilan työasemassa nro neljä on skanneri. Ajan voit varata kirjastossa tai internetin kautta.
Lohjalla on Moby Dick suomen- ja ruotsinkielisenä.
Sarkin luonnonopuistosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
1) Kauneimmat kansallispuistot / Maailman luonnon säätiö ; [päätoimittaja: Benigno Melzi D'Eril] ; [suomennos englanninkielisestä tekstistä: Ilona Sevelius]. - [Espoo] : Weilin + Göös
Alkuteos: WWF presenta le più belle riserve naturali del mondo
ISBN 951-35-4874-0 (koko teos, sid.)
Osa 2: Eurooppa. - , [1990] (Italia). - 243 s. : kuv., kartt. ; 34 cm
ISBN 951-35-4876-7 (sid.)
Sivuilla 204-223
2) Värt att se i Sverige : en reseguide / [redaktion: Per Wivall, Lennart Grenholm] ; [kartor: Lars Svensson] ; [bildredaktion: Irene Berggren, Jenny Margareta Söderberg]. - [Ny utg.]. - Stockholm : Bonnier fakta, 1992. - 352 s. : ill., kart. ; 25 cm
Förra utg. 1979. - Karta på för…
Selailin Helsingin Pasilan pääkirjaston ja kirjavaraston astrologiahyllyt, mutta en löytänyt aivan kuvauksen kaltaista teosta. Lähimmäs osui Golder, Carole Horoskoopit Karisto 2001, josta on aiempia painoksia. Ne ovat ilmestyneet nimellä Tähtimerkit - tie itsetuntemukseen. Siinä ei ole testiä, mutta kuvauksia sisäisestä ja ulkoisesta minästä sekä mietiskelyohje jokaiselle tähtimerkille.
Ainakin aikataulujen
http://jizdnirady.idnes.cz/vlakyautobusy/spojeni/
mukaan linja-autoja kulkee lyhyin välein. Matkalippujen hinnat vaihtelevat reitistä riippuen 25-35 korunan välillä (yhteen suuntaan). Bussit näyttävät lähtevän metroasemilta Dejvická (luoteessa) tai Zličín (lounaassa).
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Runo varpaat kuuluu kokonaisuudessaan
Katsopas vauvan jalkoja:
vaaleanpunaisia palkoja
kasvaa niissä kaks.
Ja paloissa papuja somia
yks
yks ja kaks
yks ja kaks ja kol
yks ja kaks ja kol ja nel
yks ja kaks ja kol ja nel ja viis,
kummasakin viis.
Yksi Kokkolaan liittyvä romaani löytyy: Anneli Meriläisen Menneisyyden mainingit (1991). Kälviään liittyvää kaunokirjallista teosta palvelu ei löytänyt.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta löydät Meriläisen kirjan esittelyn:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25996
Helsingin Sanomien Kunnalliskirjasto löytyy täältä:
http://www.hs.fi/viesti/kunnalliskirjasto
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/…
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Helsingin asukasyhdistyksiltä voisi kysyä pajan vuokrausta. Ainakin Kivikon asukastaloilla on verstas, jota vuokrataan ulkopuolisille. Alla tietoa:
http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/viikki-kivikko/palvelut/asukastoiminta-…
Kouvolassa on vuokrattava verstas, jossa on mm. pieni metallipaja. Lieneekö liian kaukana? Alla lisää tietoa:
http://www.verstas24.fi/fi/
Täsmälleen samanlaista runoa en löytänyt, mutta hyvin samantapainen kohta sisältyy Iida Ahlbergin runoon ”Elämää”. Runo alkaa: ”Kesäperhona hetkisen leijailet”. Runo on julkaistu ”Hämäläinen”-lehdessä 20.10.1900. Samalta kirjoittajalta on julkaistu muitakin runoja 1900-luvun alun lehdissä. (Kirjoittajaa ei pidä sekoittaa näyttelijä Ida Aalbergiin, jonka sukunimi oli aiemmin Ahlberg.)
Myös kuolinilmoituksista löysin säkeitä, jotka muistuttavat etsittyä runoa. Niissä ei mainita runon kirjoittajaa tai mitään lähdettä. Esimerkiksi fraasilla "jos tyyni ois virran pinta" tai "jos tyyntä ois virran pinta" löytyy Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista kuolinilmoituksia, joissa on muistorunona saman runon toisintoja. Nämä…
avec tarkoittaa kanssa, eli käsittääkseni seuralaisen voi valita vapaasti. Kutsussa voidaan käyttää aviopareista muotoa, jossa mainitaan molempien nimet. Tässä tapauksessa se olisi ehkä monimutkaisempaa. Internetiä tutkimalla toteaisin, että pelkkä avec antaa mahdollisuuden tuoda seuralaisensa vapaasti.
Tässä myös linkki juhlanjärjestäjän kutsumis ja pukeutumisetikettiin, missä käsitellään myös aihetta.
https://blogs.helsinki.fi/juhlakurssi/kutsuminen-ja-pukeutumisetiketti/
Sanalla mana on tarkoitettu kuolemaa. "Mennä manan maille" tarkoittaisi menemistä henkilöityneen kuoleman asuinpaikkaan. Joskus manaa onkin käytetty paikan nimenä, jolloin kuolleesta on voitu puhua "manalle menneenä". Toinen versio tästä paikannimestä on manala.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_cc693de51f7a1f27650e6c…
Kielitoimiston sanakirja määrittelee gourmet-sanan, suomeksi myös gurmee, näin:
1. gurmeeruoka; yhdyssanojen alkuosana: herkku.
2. harv. hyvän ruoan ja viinien ystävä ja tuntija, herkkusuu.
gurmee - Kielitoimiston sanakirja
Gourmand on ranskaa ja sanakirjan mukaan sillä on seuraavia merkityksiä:
- herkutteleva, perso hyvälle ruoalla, ahne, perso (kuvainnollisesti), herkkusuu, syömäri, gastronomiassa käytetään mm. ilmaisussa gurmeeateria (repas gourmand), kasvitieteessä hedelmäpuun vesaoksa (branche gourmande), juurivesa tai mansikan rönsy, sokeriherneet (pois gourmands)
Sanaa norata ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta tai urbaanista sanakirjasta, mutta nettikeskustelujen perusteella sitä on ilmeisesti toisinaan käytetty sanan ignoorata lyhempänä muotona. Urbaanissa sanakirjassa ignooraaminen määritellään huomiotta tai omaan arvoonsa jättämiseksi ja se tulee englannin sanasta ignore.
Lähde: https://urbaanisanakirja.com/word/ignoorata/
Titanicissa kuoli 832 matkustajaa ja 685 henkilöstön jäsentä.
Ensimmäisen luokan matkustajista hukkui 39%, kun taas toisen luokan matkustajista menehtyi 58%.
Kolmannen luokan matkustajista kuoli 76%.
Lisää lukutietoja Titanicista löytyy täältä: https://titanicfacts.net/titanic-victims/
Bo Gierz on kirjoittanut teoksen Rodoksen ritarit (1994), se on kuvitteellinen,
mutta perustuu historiallisiin tosiasioihin. Kirjan alussa on lyhyt
selostus tästä Johanniittain ritarikunnasta joka oli 1100-luvulla
syntynyt "palvelemaan Pyhällä maalla sairaita pyhiinvaeltajia ja
ristiretkeläisiä." (Giertz). Kotipaikan veljeskunta haki 1300-luvun
alussa R(h)odokselta. Tietoja veljeskunnasta löytyy vähänlaisesti. Katso Rhodoksen
matkakirjoja (luokka 419.31 Helsingin kaupunginkirjasto), ja sitten
ristiretkien historiaa, esim. Grimbergin maailmanhistoria osa 8,
hakemisto-osasta kannattaa hakea sanalla Johanniitat, niin tietoa
löytyy. Katso myös tietosanakirjat ja muut historian yleisteokset, mm.
Otavan suuri maailmanhistoria- on…
Kirjastot.fi sivuilla on kirjastoalasta oma sivustonsa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala , esim. kohdassa artikkeli Ajankohtaista kirjastoalalla.
Opetusministeriön kirjastostrategia 2010 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/o… . Kirjastopoliittinen ohjelma http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2001/liitteet/k… .
Seuraavissa teoksissa on myös yleistä tietoa:
- Kirjastosäännöstö 1999
- Kirjastot 2000 : yleisten ja tieteellisten kirjastojen toiminta. Tilastot myös netissä http://tilastot.kirjastot.fi/
- Sivistyksen paikka : kirjoituksia kirjaston tilasta, 2000
Kirjastojen toimintakertomuksista saanee parhaiten kuvan yksittäisen kirjaston palveluista.
Kirjastoalan lehdissä on useita…
