Kyllä voi. Joidenkin punkkien aiheuttama tauti, Lymen borrelioosi, on saanut nimensäkin amerikkalaisen Lymen pikkukaupungin mukaan. Lymen kaupungin asukkailla esiintyi 1970-luvulla runsaasti nivelreuman kaltaista tautia, jonka aiheuttajaksi osoittautuivat alueen punkit. Tietoa tästä Punkkinetin kautta:
http://www.punkki.net/artikkelit/lymenborrelioosi.html
http://www.punkki.net/index.html
Floridan alueen punkeista löytyy tietoa esimerkiksi täältä:
http://www.wildflorida.com/articles/Ticks_in_Florida_Deer_Tick.php
Termille on hankalaa löytää yksiselitteistä tai hyvän kielen mukaista, lyhyennapakkaa käännöstä.
Joint-termistöllä viitataan kuitenkin puolustushaarojen (maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, myös erilaiset erikoisjoukot) yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Sotilasoperaatioissa eri puolustushaarojen välinen yhteistoiminta korostuu yhä laajemmin, ts. enää ei ole vain pelkästään "maavoimaoperaatioita" tai "ilmaoperaatioita", vaan yhä enenevässä määrin ns. joint-operaatioita, joissa esimerkiksi ilmavoimat tiedustelee, merivoimat tekee tulivalmistelun ja maajoukot ottavat tiedustellut kohteet haltuun tämän jälkeen. Tällaisten operaatioiden johtamiseen tarvitaan puolustushaarojen välistä vuoropuhelua, yhteistä komentoelintä, "joint military…
Vaalilain 7. luvussa (90 §) on säädetty, että jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ehdokkaiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla. Ks. Finlex, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714?search%5Btype%5D=pi…
Kyselimme asiaa tutulta helsinkiläispapilta. Hänen mukaansa kyseessä ei ole valtakunnallinen käytäntö, vaan kyseisen papin henkilökohtainen näkemys. Ainakaan Helsingissä kirkkoon kuulumattomuus ei millään tavalla estä osallistumasta kyseisiin tehtäviin/ohjelmanumeroihin!
Valitettavasti tätä laitosta ei ole saatavissa suomeksi. Vuoden 2009 kirja on tämän teoksen 13. painos. Saman kirjan kuudes painos vuodelta 1988 on teoksen uusin suomennettu versio. Kirjan nimi on Markkinoinnin käsikirja. Kirja on saatavissa esimerkiksi Helmetistä.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1350688*fin
Vanhoja Avotakka-lehtiä voit käydä lukemassa Pasilan kirjaston lehtialueella. Pasilan kirjastossa on säilytetty Avotakan vanhat numerot vuodesta 1968. Saat tarvitsemasi numerot tai vuosikerrat luettaviksi odottaessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/search~S2*fin/X
Yhtenä syynä pidetään sitä, että naisia on miehiä enemmän kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa, ja miehet taas jäävät naisia useammin kotiseuduilleen pienille paikkakunnille. On vaikea tavata, kun ei olla samalla paikkakunnalla.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/010_v…
Tästä aiheesta on Yle uutisoinut:
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002900798.html
http://yle.fi/uutiset/3-6652781
Joissain artikkeleissa taas on viitattu siihen, että ihmisillä on epärealistiset odotukset,
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/297908-rakkaudelle-liian-kovat-k…
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/239894-suuri-seksitutkimus-tam…
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1090513814001111
Sinkuille löytyy…
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
Katariina Suuresta löytyy tietoa mm. teoksissa Troyat, Henri, Katariina Suuri; Oldenburg, Zoe, Katariina Suuri; Katariina II Aleksejevna (Suuri), Katariina Suuren muistelmat.
Voit etsiä lisää materiaalia pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohausta Plussasta (http://www.libplussa.fi/) asiasanalla Katariina Suuri, samalla voit tarkistaa aineiston saatavuuden. Tietoa löytyy myös hakuteoksista, esim. Facta tai Otavan suuri ensyklopedia sekä historian yleisteoksista ja hakuteoksista, esim. Neville, Peter, Matkaopas historiaan: Venäjä ja Grimberg, Carl, Kansojen historia, osa 17.
Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Sunneva on muotoutunut ruotsalaisen almanakan nimestä Synnöve, joka on alun perin norjalainen muoto nimestä Sunniva. Se on johdettu muinaisiiriläisestä Sunngifasta, joka merkitsee 'auringonlahjaa', 'päivänantia'.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna, Etunimet
Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksen mukaan hirvestä moottoritiellä tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Hirven liikkuminen moottoritiellä vaarantaa yleisen turvallisuuden, jolloin soitto hätänumeroon on perusteltua.
Lisätietoja aiheesta Hätäkeskuksen Eläin hädässä -ohjeistuksessa.
Totta on, ettei Remu varsinaisesti osannut englantia.
"Remu ei osannut kieltä eikä pystynyt kommunikoimaan kenenkään kanssa. Muualla olimme esiintyneet tuhansille ihmisille, ja yhtäkkiä olimme englantilaisella klubilla soittamassa kahdenkymmenen hengen yleisölle." (Ile Kallio Hurriganesin epäonnistuneesta Englannin-valloituksesta marras-joulukuussa 1977)
"Kun Remun englanti oli täysin oman mielikuvituksen tuotetta, Cissen piti kirjoittaa kaikki sanat paperille suunnilleen niin kuin ne tuli ääntää. Ulkopuolisista kenties mahdottomalta kuulostava tehtävä onnistui yllättävän helposti. Luultavasti puolittaisen ruotsinkielisyyden myötä englanti istui Cissen suuhun luontevammin. Hän myös osasi omatekoisella foneettisella kirjoitustyylillään…
Kantakortti on asiakirja, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Se sisältää tiedot henkilön kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle.
Voit tilata kopiot 1897–1949 syntyneiden henkilöiden kantakorteista Astia-verkkopalvelussa täältä https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti
Huomaathan, että sodissa 1939–1945 kaatuneiden kantakortit on digitoitu ja niitä voi tutkia vapaasti Astia-verkkopalvelussa
Löysin Plussa-aineistotietokannasta seuraavia teoksia, joista voisi olla apua tutkimuksellesi:
Ilves, Kirsi Stadi ja sen nuoret nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 Helsinki, Edita, 1998
Salminen, Kimmo Bändiportaista kulttuuriareenaan kaupunkikulttuurin kehittämisen uusia välineitä Helsingin kaupunki, 1997
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Koillinen nuorisokeskus Koillisen kasit kahdeksasluokkalaiset Koillis-Helsingissä :
Helsingin kaupunki, 1996
Helsinki, Nuorisoasiainkeskus, Järjestö- ja kehittämisosasto Yhdeksäsluokkalaiset nuorisotalossa läntisen nuorisokeskuksen nuorisotalot ja nuoret
Helsingin kaupunki, 1995
Monikulttuurinen nuorisotyö Helsingissä Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus, maahanmuuttajatyöryhmä, julkaisuja, 1996…
Kaipaamasi kirja on tällä hetkellä lainassa kaikkialta pääkaupunkiseudulta. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot myöhemmin aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi). Varauksen kirjaan voi käydä jättämässä lähimmässä kirjastossa.
Seuraavista teoksista voit löytää kysymääsi aiheeseen liittyvää tietoa:
- Fasoúlas, Elina; Sijoittajan verokirja, Verotieto, 2000
- Puttonen, Vesa ; Sijoituskirja, WSOY, 2001
- Puronen, Pertti, Varainsiirtoverotus, Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Helminen, Marjaana, Kansainvälinen verotus, 2001
- Arvopaperimarkkinalaki ja muuta lainsäädäntöä, Edita, 2000
Julkaisujen saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 .
Voit etsiä lisäaineistoa asiasanoilla arvopaperit ja verotus, sijoitukset, kansainvälinen vero-oikeus.
Lehtiartikkeleita löytyy Aleksi-tietokannasta. Muutamia esimerkkejä, valitettavasti eivät kovin uusia:
- Vapaavuori, Ahti:…
Kirstin ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1968 nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin Utrion esikoisteoksena. Esikoisensa taustoja Utrio selvittää mm. teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 4 (WSOY 2000), internetissä kotisivuillaan http://www.amanita.fi/kaari/kaari.html ja Ylioppilaslehden haastattelussa http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/011005/011005iso…
Kirstinistä ja muista Utrion teoksista voi lukea myös Helena Saariston Suomalaisia nykykertojia -hakuteoksesta (Kirjastopalvelu 1987).
Käsittelyssä-tila tarkoittaa, että aineisto on käsiteltävänä kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla. Tämä koskee siis uutta kirjastoon tulevaa aineistoa joka ei ole vielä lainattavissa. Käsittelyssä-tilassa olevaa aineistoa voi kuitenkin jo varata.
Aineisto on käsittelyssä-tilassa vaihtelevia aikoja hankinta-ja luettelointiosaston kiireistä riippuen.
Toivottavasti saat varaamasi levyn mahdollisimman pian.
Esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta löytyy tietoa Laila Hietamiehestä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1243344465013
