Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten emme pysty vastaamaan pätevästi laillisuutta koskeviin kysymyksiin. Siksipä tämäkin vastaus on vain maallikon tulkinta. Jos haluat asiantuntevampaa laillisuusarviointia, kehotan kääntymään laintulkinnan ammattilaisten puoleen.
Etu- ja sukunimistä on säädetty nimilaissa. Nimilain perusteella esimerkiksi kaikki väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, ja niitä voi siksi ottaa vain erityisin perustein. Se koskee kuitenkin vain oikeiden ihmisten nimiä, joten sen rajoituksia ei voi oikein soveltaa keksittyihin henkilöihin. Taitelijoille on varmaankin katsottu kuuluvan vapaus käyttää vaikkapa nimeä ”Pekka Virtanen” kysymättä lupaa Pekka…
SaiPasta on olemassa historiateos ”SaiPa - idän jättiläinen” (Saimaan Pallo, 1998), joka julkaistiin seuran 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Lakka, Osmo Meilahti ja Erkki Turunen. Seura on julkaissut myös 30-vuotishistoriikin ”SaiPa 30 vuotta” (Saimaan Pallo, 1978), mutta seon vain noin 30 sivun laajuinen opus.
SaiPan kotisivuilta osoitteesta http://www.saipa.fi/page.php?id=9 löytyy jonkin verran seuran historiaa koskevia tietoja, vaikkakaan kokonaista historiikkia sieltä on turha etsiä.
Hei!
Joihinkin maakuntakirjastoihin on hankittu dvd:nä Komisario Palmun erehdys. Mutta sitä ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa. Ystäväsi voi jättää kaukolainapyynnön joko internetissä kirjaston kotisivun kautta http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/kirjastot (kohdasta Lomakkeet -> Kaukopalvelu) tai soittamalla kirjaston tietopalveluun p. 017-18 2319. Kaukolainatilaus edellyttää, että henkilöllä on Kuopion kirjastokortti.
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Kirjastolla ei valitettavasti ole tarjolla osa-aikaista viikonlopputyötä. Jos olet kiinnostunut keikkatöistä pääkaupunkiseudun kirjastoissa tai muissa kaupungin virastoista, ota yhteyttä henkilöstöpalveluyhtiö Seureen. Seuren yhteystiedot löytyvät täältä:
http://seure.fi/fi-FI/
Allergiaa on sanottu 2000-luvun vitsaukseksi, sillä taipumus allergiaan on kaksinkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana. Allergia ei kuitenkaan ole uusi sairaus, tunnetuilla historiallisilla henkilöillä tiedetään olleen allergioita. Esimerkiksi Rooman keisari Claudiuksen poika Britannicus kärsi hevosallergiasta, joka arvatenkin oli aikamoinen ongelma, aikana, jolloin hevonen oli yleisin kulkupeli! Ruoka-aineallergioista taas yksi tunnettu historiallinen tapaus on Englannin kuningas Richard III, joka kärsi mansikka-allergiasta.
Länsimaisen lääketieteen isäksi tituleerattu Hippokrateskin (460-377 eKr) kirjoitti jo yli 2000 vuotta sitten että ruoka voi aiheuttaa sairauksia ja terveysongelmia joillekin ihmisille. Hippokrates oli muun muassa…
Suomen kirjakielessä keiju on mainittu ensi kertaa niiden lisäysten joukossa, joita Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla teki Daniel Jusleniuksen sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745). Tällöin sen merkitykseksi on ilmoitettu 'keinu'. Porthanin lisäyksissä on mainittu myös 'vainajan henkeä' merkitsevä johdos keijukainen.
Kristfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789) kejjuset (keijuset) eli kejjungaiset (keijunkaiset) mainitaan pienten lentävien luonnonhaltijoiden nimityksenä. " -- niitten silmissä, jotka uskovat näkevänsä näitä olentoja ruumissaatoissa, hautausmailla ja teillä, ne muistuttavat lumihiutaleita, pieniä lasten nukkeja, tulensäikeitä; epäilemättä ovat tuhottuja henkiä. Heitä uskotaan olevan valkeita ja mustia…
Valitettavasti ei. Se on merkki siitä, että kyseessä on hyvin onnekas ihminen.
Terveyskirjasto kertoo: "Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia, mutta ei ole olemassa mitään maksakirroosille ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta"
Koko kansan tohtori Kiminkinen on samaa mieltä: "Maksakirroosia ei voi diagnosoida maksa-arvojen perusteella. Siinä maksasolut tuhoutuvat ja tilalle tulee sidekudosta, joten koko maksa voi lopulta olla yksi kiinteä möykky.…
På Åbo stadsbibliotek hittar man med ämnesordet "avantouinti" boken
"Avantoon! Avantoon!: Turun avantouimarit ry 1957-1997. En version av
boken finns på nätet(http://personal.inet.fi/musiikki/jyrijussi.rekinen/avanto.htm).
Annars hittar du artiklar med ämnesorden "vinterbad" och "avantouinti" i referensens artikeldatabaser (t.ex. Artikelsök, Aleksi och Kati). I Hufvudstadsbladet 1996-03-11 ingick en artikel av Hedda Biström "Larmet går till hypothalamus därför känns det bra att vinterbada".
På nätet på adressen: http://w.1.173.telia.com/~u17303660/vinterbad.html finns det också kortfattad information om vinterbadning.
Postmodernismiin liittyvää aineistoa löydät Kuopion kaupunginkirjaston aineistohausta (yhdistelmähaku) osoitteesta: http://kirjasto.kuopio.fi/riimi/zgate.dll
Valitse hakutyypiksi asiasanahaku ja kirjoita asiasanoiksi postmodernismi ja kirjallisuus (kirjoita vain yksi asiasana rivilleen).
Lisäksi postmodernismia on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa : Otavan kirjallisuustieto, Beesley: 1900-luvun kirjallisuus ja Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (käsittelee Suomen kirjallisuushistoriaa). Nämä kirjat ovat Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Internetistä löytyy useitakin postmodernismia käsitteleviä sivuja. Seuraavasta etälukion äidinkielen sivustosta voisi olla sinulle hyötyä http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/…
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta…
Kyseessä on Toivo Orasmaan säveltämä ja Helka Hynnisen sanoittama Tyttären valssi, joka löytyy mm. seuraavista nuottijulkaisuista:
KULTAA ja hopeaa : 21 kauneinta häävalssia.
KOTIMAISTA vanhaan malliin 8.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti Albert Edelfeltin taiteesta kertovia kirjoja, joista ehkä merkittävin on Bertil Hintzen kirjoittama "Albert Edelfelt"-elämäkerta. Kirjan liitteenä on Edelfeltin taiteesta kertova teosluettelo, joka käsittää kaikkiaan 1104 taideteosta. Silmäilin teoslutteloa, mutta en löytänyt mitään viitteitä Kumpulan kartanosta. Kirjojen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseo tallentaa ja säilyttää kokoelmia, jotka kertovat Helsingistä ja helsinkiläisistä ennen ja nyt. Yhteystiedot löytyvät seuraavilta sivuilta: http://www.hel2.fi/kaumuseo
Zbigniew Herbertiltä ei löydy tämännimistä näytelmää. Emigrantit-näytelmän on kirjoittanut toinen puolalainen, Slawomir Mrozek. Näytelmä kertoo kahdesta laittomasti USA:han tulleesta puolalaisesta. Lisää tietoja näistä kahdesta kirjailijasta löydät sivulta http://www.embassyofpoland.fi/finish/kir_zbigniew.htm .
Näytelmä löytyy Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää johonkin Vantaan kirjastoon siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainamaksu Vantaalla on 7,-. Sitä on kuitenkin saatavissa myös Teatterikorkeakoulun kirjastossa, Haapaniemenkatu 6 Helsinki, josta voit sen käydä lainaamassa.
Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa, viimeisin, viides osa on Luolien suojatit. Valitettavasti seuraavan osan ilmestymisestä ei ole tietoa. Asiaa on tiedusteltu aiemminkin etätietopalvelussa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7536… .
Lisää linkkejä aihetta koskeville sivulle on Wikipediassahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
Ilmatieteen laitoksen säätilastoissa http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html?pic=0816.gif eivät kerro toteutuneita päiväkohtaisia säätietoja. Ottamalla yhteyden ilmatieteen laitokseen saattaisi sieltä saada nuo tiedot. Yhteystiedot ovat : Puh. (09) 192 91
Faksi (09) 179 581 Postiosoite: PL 503, 00101 HELSINKI
Käyntiosoite 19.9.2005 alkaen: Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki. Säätilastot (ma-pe klo 8.00-16.15);
Ilmastopalvelu 0600 1 0601 (hinta 3,01 e/min + pvm).
Sääennusteen mukaan (HeSa 17.8.2006) Etelä-Suomeen oli luvassa ko. päiväksi aamulla 14-15 ja iltapäivällä 20-21 ja Pohjois-Suomeen oli luvassa aamulla 10-12 ja iltapäivällä 15 astetta Celciusta.
Jonnan Tykkään susta äänite vuodelta 1985 löytyy muutamasta kirjastosta lp-levynä tai c-kasettina. Kirjastot, joiden kokoelmiin äänite kuuluu löydät Frank-monihausta.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Mahdollisen kaukolainapyynnön voit jättää oman kirjastosi kautta.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan laulunsanat määritellään teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Tämä on yksi syy miksei internetistä laulujen sanoituksia aina löydy.
Esimerkiksi näistä kirjoista löydätte vastauksia aiheeseenne:
HARJU, Leena: Työelämän hyvät tavat - 2. uud. p. - Helsingissä : Otava, 2004. ISBN 951-1-19278-7.
- s.85 istumajärjestys
- s. 41 puheet
KÄMÄRÄINEN, Eija: Hyvä käytös, hyvät tavat : käytöksen kultainen kirja. - Helsinki : WSOY, 2005. - ISBN 951-0-28169-7.
- s. 224 istumajärjestys
- s. 271 puheet
LASSILA, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja : hyvät tavat - luonteva käytös. - Uud. laitos, 1. p. Porvoo : WSOY, 1997. - ISBN 951-0-21181-8
- s. 270 istumajärjestys
- s. 325 päivällisten kulku ja s. 327- puheet
PIKI-verkkokirjastosta voitte tarkastaa em. teosten saatavuuden. Se in Internetissä sivulla: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 . Verkkokirjaston avulla voi etsiä…
Project Gutenbergistä löytyy suuri osa klassikoista, myös tämä https://www.gutenberg.org/files/1514/1514-h/1514-h.htm alkuperäisversiona. Nykyenglannille käännettynä se löytyy mm. LitChartista, https://www.litcharts.com/shakescleare/shakespeare-translations/a-midsu…
