Downshiftaus lienee terminä vielä niin uusi, ettei sitä ole käytetty paljonkaan kirjaston asiasanoituksessa. Leila Simosen teos ”Polulta poikkeamisen taito” (Voimapaja, 2012) näyttää olevan tällä hetkellä ainoa sillä asiasanalla varustettu teos. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Downshifting löytyvään artikkeliin on kerätty jonkin verran downshiftausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on kirjaston kokoelmissa, vaikkei tuolla asiasanalla. Kannattaa aloittaa vaikka niistä. Kunkin kirjan saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi teoksen nimellä.
Kirjoja ekologisesta jätenäkökulmasta voisivat olla esimerkiksi seuraavat HelMet-kirjastoista löytyvät teokset:
Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption…
Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008". Lisäksi Suomen Numismaatikkoliitto on kustantanut arviohinnaston "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013". Molempia kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalveluja: http://www.snynumis.fi/.
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Thomas Mertonin tuotannosta on suomennettu teokset Ajatuksia yksinäisyydestä : hengellisestä elämästä ja ihmisen yksinäisyydestä Jumalan edessä (Kirjaneliö, 1989) ja Tie sisäiseen todellisuuteen (Kirjaneliö, 1992). Suomeksi on ilmestynyt myös Jim Forestin kirjoittama Aitoon elämään : matkalla Thomas Mertonin kanssa (Kirjaneliö, 1995), joka kertoo Mertonin elämästä ja ajatuksista.
Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-. Oikea muoto on siis tehnemme.
Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa -h:ksi.
Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo
https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja.…
Vuonna 1988 valmistunut kauppakeskus Hansakortteli on todella saanut historiallisen, kauppiasmahtia kuvastavan nimensä hansakaupasta. Turku ei tosin koskaan ollut varsinainen hansakaupunki, vaan yksi Hansaliitolle tärkeistä kauppapaikoista. Engelin asemakaavassa Hansakortteli oli nimetty Hermeliniksi, ja ennen kauppakeskusta se tunnettiin myös ”kymppikorttelina”.
Lähteet:
Soiri-Snellman, H. Lasitalo – turkulaista rakennussuojelua. Teoksessa ABOA 1986. Vuosikirja – 50. Turku: Turun maakuntamuseo. s. 25.
Tieteen termipankki. Viitattu 2.8.2022. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Hansa
Tässä alkuun muutama Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvä teos:
Quilliam, Susan: Lapsesi sanaton kieli--käytännön opas vanhemmille. 1994. Morris, Desmond: Mikä vauvaa naurattaa. u.l. 1998. Lapsen normaali ja poikkeava kielen kehitys. 1993 (esim. luku Launonen: Eleestä puheeseen). Nieminen, Pirkko:Äidin ja lapsen kommunikaatio ja lapsen kielen omaksuminen. 1991. Koppinen, Marja-Leena: Lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot. 1989. Leiwo, Matti: Lapsen kielen kehitys. 1989.
Näiden saatavuuden saat selville osoitteesta http://www.libplussa.fi. Voit tehdä myös asiasanahakuja pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokantaan.
Ja tässä muutama lehtiartikkeliviite:
Klemettilä, Sinikka : Eleet ja ilmeet kertovat kaiken : koko vauva 'puhuu'.…
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
Oletan, että "anime" tarkoittaa sarjakuvista - lähinnä kai japanilaisista - tehtyjä animaatioelokuvia?
Näitä voit etsiä Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi seuraavasti:
1) - klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:sarjakuvat and s:animaatioelokuvat
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat tosin vain yhden videon (Akira).
tai
2) voit myös kokeilla seuraavanlaista hakua:
- klikkaa sanahaku-kohtaa
- kirjoita hakuruutuun:
s:animaatioelokuvat and s:japani
- valitse aineisto-kohdasta videokasetit
- klikkaa hae-kohtaa
Tulokseksi saat 118 videota. Kunkin videon sijaintitiedot saat selville klikkaamalla ao.videon nimeä. Listalla voit liikkua eteenpäin sivun…
Aiheesta löytyy paljonkin kirjallisuutta, mutta et kuitenkaan kerro minkälaista tietoa 1800-luvun kartanoista kaipaat. Seuraavista teoksista voisi kuitenkin olla apua:
Gardberg, C.J: Suomen kartanoita, Helsingissä : Otava, 1989
Suomen kartanot ja suurtilat. I, Helsingissä : Kivi, 1939
Suomen kartanot ja suurtilat. II, Helsingissä : Kivi, 1941
Suomen kartanot ja suurtilat. III, Helsingissä : Kivi, 1945
Kartanoiden ruokakulttuurista kertoo:
Brück, Arja: Kuninkaan matkassa, Helsingissä : Otava, 2002
Hauskana lukuvinkkinä voisin suositella seuraavaa:
Vesterinen, Ervo: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka : totta ja tarua kartanolinnan vaiheilta, Helsingissä : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2002
Kirjastot.fi -sivuston linkkikirjastosta…
Suomalaisen kirjakaupan verkkosivun kuvauksen kirjan juonesta löydät täältä:
http://www.suomalainen.com/sk/
Jos haluat tietää juonesta enemmän, sinun kannattaa lukea kirja.
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion…
Merenkulkualaa koskevaa kirjallisuutta ja merenkulkualan tutkimuksia voit hakea suoraan Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Internetsivuilta osoitteesta http://mkk.utu.fi
Helsingissä löydät tällä erää merikirjallisuuden bibliografioita Kansalliskirjastosta. Tässä luettelo bibliografioista:
- Aav, Yrjö: Suomen merikirjallisuuden bibliografia(julk. Suomen laivastoliitto,1963)
- Aav, Yrjö: Meribibliografia, Suomessa 1863-1968 painettua merenkulkukirjallisuutta(julk.Meriliitto,1970)
Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja:
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 3(1969-1974)(julk.1976)
- Nyman, Kristina: Suomen merikirjallisuuden bibliografia 4(1975-1979)(julk. 1981)
- Vähäkyrö, Ilse: Suomen…
Yritin etsiä tietoa Sturmin konoidista eri tietokannoistamme: Helmet, Helka, Linda ja Medic, mutta tuloksetta. Google-hakukoneella löytyi suomenkielisiltä sivuilta vain sivu "VALTAKUNNALLINEN ERIKOISLÄÄKÄRIKUULUSTELU Kysymykset 2000 - SILMÄTAUDIT", josta sain vihiä, että aihe liittynee silmätauteihin.
Etsin vielä lehtiartikkelitietoja Arto- ja PubMed-tietokannoista.
Lääketieteellisestä PubMed:istä löytyivät seuraavat 5 artikkeliviitettä hakulausekkeella "the conoid of sturm" (suomenkielistä aineistoa en valitettavasti löytänyt hakulausekkeella "sturmin konoidi"):
Koch DD.: Revisiting the conoid of sturm.
Lehdessä J Cataract Refract Surg. 2006 Jul;32(7):1071-2.
Novis C.: Astigmatism and toric intraocular lenses.
Curr Opin Ophthalmol.…
Kitkat, katkat -runo löytyy ainakin kirjasta Lasten aarreaitta. osa 1.
Kirjallisuutta aiheesta voi hakea osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Kirjoittamalla asiasanoiksi kansanperinne ja lorut ja valitsemalla kieleksi suomen saa 15 viitettä.
Kun korvaa asiasanan kansanperinne sanalla lastenperinne,
viitteiden lukumäärä putoaa 8:aan.
Löytyy esim. kirjat Kuukernuppi ja Leea Virtasen Lastenperinne.
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole alaikärajaa kirjastokortin hankintaan vaan vanhemmat voivat päättää, milloin kortin hankinta on paikallaan. Alle 15-vuotias tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan tai takaajan kirjallisen suostumuksen. Ilmoittautumislomakkeita saa kaikista kirjastoista.
Lahden kaupungin Veranta-hanke on päättynyt toukokuussa 2011.
Ikäihmisille kulttuuripalveluja tuottaneen Veranta-hankkeen asioissa voitte jatkossa olla yhteydessä vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karviseen, puh. 050 387 8792 tai ann-mari.karvinen(at)lahti.fi.
Lahden kaupunginkirjastossa toimii Seniorien kirjastopalvelut-tiimi, jonka vetäjänä on Kirjastoauto-osaston osastonjohtaja Sanna Kuosa. Häneen voi ottaa yhteyttä ko. asioissa.
sanna.kuosa@lahti.fi tai puh. 812 5561, 050 398 5961.
Suomeksi on hiljan ilmestynyt ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin teos "Melankolina huoneet". Turkulaisen kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohelan väitöstutkimus "Huhtikuun tekstit" (2008) käsittelee kolmea naiskirjailijaa, Victoria Benedictssonia,Amelie Skramia ja Laura Marholmia, juuri melankolian näkökulmasta. Hänen lähdeluettelostaan löydät lisää tutkimuskirjallisuutta. Tuohelan artikkeli löytyy mm. teoksesta "Kulttuurihistoriallinen katse" (2010). Artikkelikokoelmassa "Nostalgia: kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista" (2007) voi myös olla hyötyä. Ruotsalaiselta uskontotieteilijä Owe Wikströmiltä on suomennettu teos Kaipauksen puolustus (2010). Norjalaisen Espen Hammerin pieni teos "Melankoli: en filosofiks esse…
