Siteerattu runo on Yö värähtelee tähtien taajuudella kokoelmasta Odotus ja ilo (2003).
Kokoelma koostuu seitsemästä runosarjasta; yksittäisiä runoja ei ole varsinaisesti nimetty muualle kuin sisällysluetteloon ensimmäisen säkeen tai alkusanojen mukaan. Yö värähtelee tähtien taajuudella on kokoelman viimeisen sarjan (Sanantuojat) viimeinen runo (s. 89).
Kyllä myöhästymismaksujen pitäisi poistua aina järjestelmästä, kun asiakas maksaa ne. Joitain sotkuja voi aiheuttaa joskus harvoin se, että kirjastossa maksut pitäisi muistaa poistaa aina erikseen myös kirjastojärjestelmästä, koska maksujärjestelmästä tiedot eivät päivity automaattisesti kirjastojärjestelmään. Jos tällaista olisi tapahtunut, kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen kirjastoon.
Hankintaehdotuksen voi lähettää HelMet etusivun vasemmasta alalaidasta löytyvästä "Tee hankintaehdotus" -linkistä, ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoon tai Tikkurilan kirjaston hankintaosastolle, p.839 23680.
Valkealan kirjastossa on lainattava diaprojektori. Ota yhteyttä siis Valkealan kirjastoon puh. 020 615 4516 tai sähköpostilla kirjasto.valkeala@kouvola.fi.
"Organismin perusosaa merkitsevä solu on Elias Lönnrotin käyttöön ottama uudissana vuodelta 1858. Sana on takaperoisjohdos ruotsalaisperäisen sola-sanan deminutiivisesta johdoksesta solukka, joka esiintyy paikoin itä- ja pohjalaismurteissa."
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004
Kouvolan pääkirjastossa ei ole palautusluukkua. Palautusautomaatti kirjaston eteisessä on käytössä aukiolopäivinä klo 8.30 alkaen kirjaston sulkemiseen asti.
Muutamissa muissa Kouvolan kirjastoissa on palautusluukku, mm. Kuusankoskella ja Myllykoskella.
Kouvolan itsepalvelukirjastoissa (v. 2016 Elimäki, Haanoja, Inkeroinen) on laaja aukioloaika. Aineistoa voi palauttaa aikaisin aamulla, myöhään illalla ja myös viikonloppuisin. Itsepalvelukirjaston käyttöön tarvitaan Kyyti-kirjastokortin ja tunnusluku. Kouvolan kirjastojen aukioloajat voi tarkistaa tästä: http://www.kyyti.fi/kirjastot/kouvola
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löysin vain yhden Hellaakosken sanoihin sävelletyn ruotsin kielellä olevan laulun. Se on Olavi Ingmanin säveltämä "Kimppu kukkia akkunalla" (Blommor i fönstret), sanat on kääntänyt Joel Rundt. Laulu on kokoelmassa: 20 laulua / toimittanut Martti Turunen, WSOY 1935.
Muutamassa Helsingin kirjastossa on lainattavissa pesäpallosetti. Voit etsiä nuo kirjastot ja tarkistaa ajantasaisen tilanteen Helmet-hausta kirjoittamalla hakulaatikkoon sanan pesäpallosetti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Oulun pääkirjastosta löytyy 1980-luvun alkupuolen Suuri käsityökerho -lehtiä. Voit varata niitä verkkokirjastosta omaan kirjastoosi (esim. numero 10/1985). Lehdet ovat lainattavia.
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen…
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa…
Kirjastoilla on eritasoisia varastointivelvotteita. Vaikka jotain lehteä olisikin jossain kirjastossa sidottuina vuosikertoina ei niitä siellä välttämättä säilytetä loputtomiin. Mutta sitten on erikseen kirjastot joiden tehtävänä ja velvotteena on myös varastointi.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston varastossa Rakennustaito löytyy vuodesta 1906 alkaen. Samoin Kuopion varastokirjastossa on jo kyseisen lehden vuosikerrat. Sen sijaan Helkan (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) mukaan näyttää siltä että Helsingin Yliopiston kirjastossa osa Rakennustaito-lehden vuosikerroista puuttuu. Kehotan ottamaan yhteyttä kirjaston tietopalveluun HYK-tietopalvelu@helsinki.fi, saatte tarkempia tietoja miten edetä asiassa.
Kannattaa tutustua informaatiotutkimuksen (ent. kirjastotieteen ja informatiikan) perusteoksiin. Näitä löydät vaikkapa Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) esimerkiksi asiasanoilla kirjastotiede, informaatiotutkimus, luettelointi, luokitusjärjestelmät jne. Sopivia asiasanoja voit varmasti keksiä itse lisää - sehän on hyvää harjoitusta tähän alaan. Kannattaa myös käyttää apuna Vesa-verkkosanastoa
( http://vesa.lib.helsinki.fi/yhteishaku/index.html ). Hyvää opiskeluintoa!
Suuri osa nuortenkirjoista käsittelee nuoruuden iloja ja huolia. Kaikista kirjastoista
löytyy kaunokirjallisuushyllyjä, joka on tarkoitettu yläasteikäisille nuorille.
Tampereen kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on tehty paljon kirjalistoja,
joiden avulla pääsee asiassa mukavasti alkuun. Aiheina on mm. nuoret aikuiset, rakkaus, koulukiusaaminen ja huumeet. Netissä niitä pääsee tutkimaan osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Suomen yleisten kirjastojen sivuille on lisää kirjalistoja eri aiheista:
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=451
Kirjastopalvelu on kustantanut kirjan nimeltä Vinkkejä kirjavinkkareille (1999).
Siinä on esitelty vuosina 1987-1997 ilmestyneitä nuortenkirjoja aiheittain,…
Valitettavasti en löytänyt Nicholas Evansista mitään tietoa suomen kielellä. Kirjaston Gale Contemporary Authors Online–tietokannasta löytyivät seuraavat henkilötiedot: Nicholas Evans on syntynyt vuonna 1950, vaimon nimi on Jennifer, lapsia on kolme, asuu Lontoossa. Paitsi romaanikirjailija, Evans on myös toimittaja ja elokuvakäsikirjoittaja.
Evansin kirjoittamat kolme romaania on kaikki käännetty suomeksi: Hevoskuiskaaja (alkuteos The horse whisperer, 1995), Suden läheisyys (alkuteos The loop, 1998) ja Tulisielut (alkuteos The smoke jumper, 2001). Nämä löytyvät varmasti oman kirjastosi kokoelmatietokannasta. Hevoskuiskaajasta tuli suuri myyntimenestys, ja siitä on tehty myös elokuva, jonka on ohjannut Robert Redford.
Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta.
Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus.
Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta
www.genealogia.fi
HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Ei olemassa mitään helppoa ja nopeaa keinoa markkinoida kirjaa kirjastoille, mutta laitan tähän ne vaihtoehdot, joita voit käyttää.
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja hyvin moniin kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta. Kirjoita sinne sähköpostia ja kysy, miten sinun pitää toimia ja mihin lähettää näytekappale teoksesta. Käytäntö heillä on käsittääkseni se, että lähetät sinne näytekappaleen kirjasta. Jos he hyväksyvät kirjan listalleen, he laativat siitä lyhyen esittelyn ja tarjoavat sitä kerran listallaan kirjastoille ostettavaksi. Kirjastot voivat tilata kirjan BTJ:stä ja BTJ tekee tilauksen…
Tuija Lehtisen kirjojen monista aiheista en löytänyt bulimiaa, mutta kirjan Vaniljasyndrooma päähenkilönä on lihavuuteensa humoristisesti suhtautuva Milli - ja ihastuminenkin yksi kirjan aiheista. Bulimiaa sairastavasta tytöstä taas kerrotaan esim. Julia Bellin kirjassa Ahmatti ja Reija Kaskiahon kirjassa Pientä purtavaa.
Olisiko etsimäsi runo nimeltä Tuhatjalkainen sairastaa? Se alkaa näin: Herra Tuhatjalkainen se kerran, sadesäällä kauas asteli...
Runo löytyy näistä kirjoista:
- Lasten aarreaitta 2 / toimittaneet Tauno Karilas, Olli Nuorto (painoksia vuosilta 1952, 1955, 1982)
- Meidän lasten aapinen : Otavan I lukemisto (painoksia vuosilta 1956, 1962)
Sosiaalisten ongelmien käsitteiden määrittelyn käsitekarttaa varten hyvä lähde voisi olla Antero Lehmuskosken ja Sirpa Kuusisto-niemen kirja Sosiaalialan sanasto asiakastietojärjestelmää varten (Stakes, 2008). Netitse löytyy myös Stakesin Sosiaalityön sanasto:
http://sty.stakes.fi/NR/rdonlyres/0C799961-C977-45DE-B0F6-7C92DA1D38B9/…
Sosiaaliportti sosiaalialan ammattilaisille -sivuston kautta pääset eteenpäin ja käsiksi eri aiheisiin ja eri alojen lähteisiin:
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/linkkihakemisto/
Sosiaalipoliittinen yhdistys järjesti eilen (24.8.2010) Helsingissä Köyhyysseminaarin. Löytyisikö siitä sinulle aineistoa:
http://www.sosiaalipoliittinenyhdistys.fi/koyhyyssemma.htm
