Nimestä Huxley tulee ensimmäisenä mieleen brittikirjailija Aldous Huxley, Uljas uusi maailma -kirjan kirjoittaja. Islantilaiskirjailijoiden joukosta ei aivan tämännimistä löydy. Tavallaan lähimmäs mennee - tuon nimen keskellä olevan x-kirjaimen vuoksi - Halldór Kiljan Laxness, jonka tunnetuin suomennettu teos lienee Salka Valka. H-kirjaimella alkavista islantilaiskirjailijanimistä suomalaislukijakunnalle tutuksi on tullut ainakin Hallgrímur Helgason, elokuvaksikin tehdyn Reykjavik 101 -romaanin kirjoittaja.
Kyllä voi, kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa. Ajan skannaukseen voi varata joko netitse tai puhelimitse:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laitteet/
Viron kieliset äänikirjat saa helpoiten listattua käyttämällä HelMet-verkkokirjaston tarkennettua hakua.
1) siirry HelMet-verkkokirjastoon (http://www.helmet.fi)
2) Valitse vasemmasta yläkulmasta vaihtoehto "Tarkennettu haku"
3) Kirjoita hakusanaksi * (tähti toimii HelMet-haussa katkaisumerkkinä)
4) Valitse kohdasta Kokoelma vaihtoehto Äänikirjat
5) Valitse kohdasta Kieli vaihtoehto viro
6) Paina painiketta Hae
Tällä hetkellä haku näyttää HelMet-kirjastoissa olevan yhteensä 18 viron kielistä äänikirja nimekettä.
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi.…
Teoksessa Mikkonen: Sukunimet (Otava 2000) kerrotaan Pisilä-sukunimestä mm. seuraavaa:
Nimen taustalla on todennäköisesti germaaninen Bis-henkilönimipesye, johon lukeutuvat sekä muinaissaksalaiset että -skandinaaviset miehennimet Bisa, Bisi, Biso jne. ... Sukunimenä talonnimilähtöinen Pisilä tunnetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mm. Pyhäjoella, Alavieskassa, Kalajoella, Lohtajalla, Saloisissa ja Tyrnävällä.
Pisilä-sukunimestä on kerätty paljon tietoa osoitteeseen
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pisila.html
Yppärinoja ja Pisilänpuhto viittaavat Pyhäjoen suuntaan. Tarina kolmesta veljeksestä saattaisi olla tuttu Pyhäjoella sijaitsevassa Annalan kotiseutumuseossa, jonka yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.pyhajoki.fi/annalan_museo
Yhtä ainoaa opusta aiheesta Sveitsi ja sen yrityskulttuuri ei näytä käytettävissämme olevista tietokannoista löytyvän, joten joudut kokoamaan tietoa eri lähteistä.
Seuraavista kirjoista voisi olla sinulle apua: Suomi, Reima: Työpaikka Sveitsi, 1994// Hall, Christine: How to get a job in Germany 1995// Eu-Wong, Shirley: Culture Chock! Switzerland, 1996// Maailma nyt osa 1//Världen i dag 12 (Maailma tänään osa 12)// Simon, Harald: Eurooppalainen johtaja; johtamiskulttuuri ja menestystekijät, 1996// Managing People Across Europe (ed. Terry Garrison), 1994 ja The Europa World Year Book 1999. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Lisäksi Sveitsistä löytyy tietoa esim. seuraavista linkeistä: http://www.…
Kyllä haluamasi karttoja löytyy, esim. Pohjasta, Hangosta, Ekenäsistä (jostain syystä Tammisaari on kirjattu tällä ruotsinkielisellä nimellä), Tenalasta jne., mutta maastokartat ovat mittakaavassa 1:20.000.
Voit selata niitä itsekin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta(http://www.libplussa.fi/). Valitse tarkennettu haku, asiasana ja kirjoita siihen maastokartat. Saat tulokseksi 500 karttaa, eikä niitä kaikkia kannata selata, mutta voit tarkentaa hakua paikkakuntien nimien mukaan seuraavasti: valikosta "Hae vain ensimmäisellä ehdolla" valitset julkaisun nimen ja kirjoitat siihen paikkakunnan (esim. Pohja, Hanko, Ekenäs jne.). Kerralla voit etsiä vain yhtä paikkakuntaa.
Koska haku on näinkin hankala, voin kertoa sinulle, että karttoja…
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,…
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin…
Trubaduurin laulu on lp-levy vuodelta 1980. Se sisältää Tapani Suonto -nimisen tekijän säveltämiä, sanoittamia ja esittämiä lauluja. Mikään näistä lauluista ei ole nimeltään Trubaduurin laulu, joten sen nimistä runoa ei tähän levyyn sisälly. Muutakaan tietoa tämän nimisestä runosta en löydä, varsinaista runohakemistoa ei maassamme ole laadittu vaikka se olisi todella tarpeellinen.
Michael Coleman kirjoittaa edelleen. Hän on syntynyt Lontoossa 1946. Vaimon nimi on Theresa ja he avioituivat 1968. Lapsia heillä on neljä, nimeltään Jennifer, Stephen, Catherine, Matthew. Uskonnoltaan he ovat katolilaisia. Lisätietoja (tosin englanniksi)Colemanin elämästä ja kirjoista saat osoitteesta http://www.michael-coleman.com/.
Tässä muutama vihje:
Digital-Artist Email List (digital-artist)
http://www.topica.com/lists/digital-artist/?cid=143
Digital Video Association (DVA)
http://www.topica.com/lists/dva/?cid=7553
Digital Video Editing sisältää käyttäjien keskustelufoorumin:
http://www.digitalvideoediting.com/Htm/DVEditHomeSet1.htm
Googlen uutisryhmähaku ( http://groups.google.com/ )
listaa digitaalisen kuvankäsittelyn uutisryhmiä:
http://groups.google.com/groups?hl=fi&group=comp.graphics
sekä videoeditointiin liittyviä ryhmiä:
http://groups.google.com/groups?q=video+editing&hl=fi&meta=group%3Dcomp…
Teoksesta 21 Nobel-kirjailijaa: Björnstjerne Björnsonista Ivo Andriciin (toim. Jarl Hellemann, 1962) löytyy Kiplingin novelli Kaksoset (s.17-28), joka voisi nimensä puolesta olla etsimänne Gemini-novelli. Novellin on kääntänyt Jouko Linturi ja se alkaa sananlaskulla
Suuri on Valkoisen Miehen oikeus - suurempi valheen mahti - Alkuasukkaiden sananlasku.
Ja novelli jatkuu:
"Tällaista on teidän englantilaisten oikeus, Köyhäin varjelu...
On todellakin olemassa Anja Sepän Novellihakemisto: uutelosta katkotahtiseen proosaan (1990), josta löytyy paljon viittauksia Kiplinginkin novellisuomennoksiin.
Tanskalaisen nettisanakirjan (Den Danske Netordbog) http://netdob.asb.dk/netdob/index.html mukaan sana "sallingbo" tarkoittaa "person fra Salling" eli henkilöä joka on kotoisin Salling-nimiseltä paikkakunnalta. "Sallingboens" tarkoittaa siis sanaa "sallingilaisen" samaan tyyliin kuin esim. sana "vaasalaisen". "Sallingbo" on myös tanskalainen sukunimi.
1850-luvulla oli voimassa vuoden 1734 laki. 1860-luvulla rikoslakiin tehtiin joitain muutoksia, mutta varsinaisesti varsinaisest uusi rikoslaki säädettiin 1889.
Vuoden 1734 laki löytyy näköispainoksena ja nykyasuisena versiona julkaisusta Ruotzin Waldacunnan Laki 1734. Vuoden 1889 laki löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksista nro 54.
Muuttoaiheisia teoksia löytää kirjaston aineistotietokannan kautta asiasanalla "muutto". Oulun kaupunginkirjaston tietokanta löytyy osoitteesta
www.ouka.fi/kirjasto/intro
Hakua voi rajata koskemaan pelkästään aikuisten kaunokirjallisuutta tai nuorten- ja lasten kaunokirjallisuutta. Teosten korttinäytön saa hakutuloksissa esille klikkaamalla teoksen nimeä. Asiasanoja tarkastelemalla voi hieman päätellä, millä tavalla muutto liittyy teoksen juoneen.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on muuttaminen aiheena:
Tiitinen, Esko-Pekka, Elämänkirja. Helsinki : Tammi, 2006 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino).
Rask, Regina, Puhtaalta pöydältä. Helsingissä : Otava, 2006 (Keuruu).
Hietala, Mirjami, Korkeat huoneet. Helsinki : Tammi, 1999 (Hämeenlinna :…
Kaija Hillebrandtin teos "Rakkain terveisin: elämää Hämeenlinnassa Niittykatu 1:n pihapiirissä 1882-1957" lienee hankittu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan suoraan tekijältä, enkä löytänyt sitä uusia, enkä vanhoja kirjoja myyvistä verkkokirjakapoista.
Teosta löytyy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmista (http://hameenlinna.kirjas.to), jos haluat hankkia teoksen itsellesi, kannattaa varmaan tiedustella teosta suoraan tekijältä.
Nappi ja neppari -kirjan on kirjoittanut Oili Tanninen, ja se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1960. Kirjaa löytyy useista yleisistä kirjastoista. Kannattaa siis kääntyä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Valitettavasti Alexander MacKendrickin ohjaamaa The Ladykillers -elokuvaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista vhs-kasettina. Elokuva on saatavilla DVD-levyllä ja löytyy mm. HelMet-verkkokirjastosta nimellä Naisentappajat.
