Etsimäsi teos saattaisi olla Kirsti Tarjaksen omaelämäkerrallinen teos "Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä". Löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Kirjailija kertoo syntymäkaupungistaan Bakusta, jossa hänen isänsä Aaro Härkönen työskenteli Nobelin öljyfirmassa rakennusosaston päällikkönä. Kirjassa kerrotaan myös Bakun jälkeisestä ajasta Muolaassa ja Kotkassa. Lopuksi kirjailija tekee vielä 70-vuotiaana matkan Bakuun.
Tässä siis vielä teoksen tiedot:
Tarjas, Kirsti: Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä : löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjayhtymä, 1996
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
Geologisen tutkimuskeskuksen internetissä olevan kuvatietokannan mukaan okeniitti on mineraali. Esiintymät mm. Intiassa.
Kuvatietokanta löytyy osoitteesta http://www.gtk.fi/tietopalvelut/palvelukuvaukset/selausohje.html
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortin saa odottaessa kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston pisteissä.
Lainausoikeuden ja kirjastokortin saa esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen ja ilmoittamalla osoitteensa.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Teille lähin kirjasto on Töölön kirjasto Topeliuksenkatu 6:ssa.
Koulukiusaamista käsitteleviä kirjoja Turun kaupunginkirjastossa on mm. luokassa 38.5.
Esim. Salmivalli, Christina: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä tai Riihelä, Monika: Koulukiusaaminen
ovat tällä hetkellä paikalla.
Asiasanalla "koulukiusaaminen" löytyy 27 viitettä.
En löytänut yleisesitystä Internetistä ko. maiden kirjastoista. Paloittain tietoja löytyy
ainakin osoitteesta http://www.kb.nl/index-en.html . Belgian kansalliskirjaston sivut ovat hollannin ja ranskan kieliset, http://www.kbr.be/ .
Hellaakosken Lumipalloja, Paloheimon Oivalluksia ja Tuukkasen Tuuma tuumalta on kustantanut WSOY. Tuomas Anhavan suomentaman Kevään kukat, syksyn kuu -tankarunokokoelman on julkaissut Suuri Suomalainen Kirjakerho. Ann Landersilta ei Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan ole suomennettu yhtään teosta. Erno Paasilinnan Lukemista kaikille -teoksen kustantaja on Otava. En löytänyt
mainitsemaasi aforismia tästä teoksesta. Selailin myös useita muita hänen aforismi- ja artikkelikokoelmiaan, mutta en löytänyt etsimääsi. Niitä on tosin lukuisia, joten se hyvinkin löytyy tarkemmin etsimällä.
Kuvia Helsingistä löydät seuraavilta Internet-sivuilta:
http://www.hel.fi/kaumuseo/kuvark/index.html
http://www.hel.fi/kuvat/pictures.html
http://www.lasipalatsi.fi/
Nora Robertsista löytyi valitettavasti hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Kustannusosakeyhtiö Gummeruksen kirjailijasivuilla
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/Kaankauno.htm on kerrottu hieman hänestä.
Kirjassa Twentieth-century romance and historical writers (1990), joka on Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa, kerrotaan, että Nora Roberts on amerikkalainen salanimellä kirjoittava kirjailija. Hän on syntynyt Washington D-C.:ssä ja saanut koulutuksensa Montgomery Blair High Schoolissa Silver Springsissä Marylandissa. Hän on avioitunut v. 1968 Ronald Aufdem-Brinken kanssa ja v. 1985 Bruce Wilderin kanssa ja hänellä on kaksi poikaa. Ammatiltaan hän on sihteeri.
Englanninkielistä tietoa kirjailijasta voit hakea internetistä…
Suomen Kelloseppäliiton mukaan mainoksissa ym. vastaavissa kellojen viisarit ovat todella lähes poikkeuksetta asennossa 10.10. Tämä johtuu siitä, että sen katsotaan tuovan positiivisen vaikutelman - kello ikäänkuin hymyilee!
Ja lisäksi kellotaulussa oleva kellon merkki tms. näkyy selvemmin.
Kovin laajoja kuvauksia anglikaanisen kirkon alkuajoista ei suomen kielellä tunnu löytyvän. Jonkin verran aihetta käsittelevät esim. GASCOIGNE, Bamber: Kristikunnan historia (ss.168-173; Weilin+Göös 1978) sekä ALNAES, Karsten: Euroopan historia. Herääminen: 1300-1600 (Otava 2004). Myös suuret yleishistorian kirjasarjat tietenkin käsittelevät aikakautta, mutta yleensä melko pinnalliseen sävyyn. Nämä teokset ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Perusteellisempaa ja syvempää tietoa aiheesta löytyy Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista, sekä pääkirjastosta että opiskelijakirjastosta. Tämä aineisto on kuitenkin lähes tulkoon yksinomaan englanninkielistä, esim. ELTON, G.R.: Reformation Europe 1517-1559 (1990); FENWICK, John: The Free Church…
Alkuperäinen nimi Once upon a dream
Kappale Vain haaveissain
Säveltäjä Chajkovskij Petr
Kääntäjä Kuoppamäki Jukka
Lähde Teosto
Esittäjä Levymerkki Levyn nimi Sovittaja Äänitetty
Lehtelä Ritva Disneyland 5e 042 34252 ( lp ) Walt disneyn kivat satulaulut 1969
Lehtelä Ritva Disneyland llp 109 ( lp ) 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdlp 1 ( lp ) Kivat satulaulut 1 1969
Lehtelä Ritva Disneyland wdmc 301 ( cas ) Kivat satulaulut 1 1969
Lähde: Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901 - 1999.
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/ulko.php?Id=Once+upon+a+dream
tai Viola https://finna.fi
Frank -monihaun mukaan Kivat satulaulut 1 äänitettä on saatavilla muun muassa seuraavista kirjastoista…
Tomas Tranströmeriltä on suomennettu kokoelmat Eläville ja kuolleille, Kootut runot 1954-2000, Totuuden kynnys, Surugondoli. Niiden joukossa ei ole kysymäsi nimistä runoa. Tietenkin on mahdollista, että runon suomennettu nimi on muu kuin alkuperäinen. Lisäksi yksittäisiä runoja on julkaistu lukuisissa antologioissa ja lehdissä. Linkki maailman runouteen -tietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)mukaan niiden joukossa ei ole Preludium-runoa.
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva…
Heikki Hyytiäisen kirjassa Pientalon tulisijat (Rakennustieto 2000)kerrotaan erilaisista tulisijatyypeistä ja myös puuliedestä.
www.helmet.fi
Eldan Tulisijaoppaassa on myös tietoa puuliedestä ja savupellin käytöstä.
http://www.elda.fi/tulisijaopas.htm
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole teosta Sotiemme aikainen Hyrynsalmi, mutta Kajaanin kaupunginkirjastossa näyttäisi olevan. Sen saa sieltä tilattua kaukolainana Jyväskylään (varausmaksu 1 €). Jos haluatte kaukolainata teoksen, ottakaa yhteyttä kaukopalveluumme: kaukopalvelu@jkl.fi tai puh. 014 266 4131.
Kirjaa on myös Jyväskylän yliopiston pääkirjastossa lukusalikäytössä.
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Sanojen aika -sivustolla http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=… kirjailija kertoo, että häneen voi ottaa yhteyttä WSOY:n kautta.
Kirjeposti osoitteeseen WSOY, PL 222,00121 Helsinki. Palautuspostimerkki mukaan, jos haluat kirjeeseen vastauksen. Sähköiset viestit WSOY:n palautesivun (Palautetta kirjailijalle)kautta osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/feedback tai sähköpostitse tiedotus@wsoy.fi
