Jos tarkoitat kuvataidetta, niin ahkerasta nettisurffailusta huolimatta emme onnistuneet löytämään etsimäsi kaltaista Ruotsin vastaavaa. Tietäisiköhän joku palstamme lukijoista?
Kansainvälisiä englanninkielisiä sivustoja sen sijaan tuntui löytyvän, mutta niiden tasoa ja luotettavuutta emme pysty arvioimaan. Esimerkkinä seuraava sivusto: http://www.amateurillustrator.com/
Vai tarkoititkohan valokuvausta? Seuraava ruotsalainen sivusto voisi ehkä olla lähellä etsimääsi: http://www.fotosidan.se/
Kansaivälisistä valokuvasivustoista erittäin suosittu on Flickr, jota toimituksemmekin tuntemat intohimoiset valokuvaharrastajat suosivat. Sivustolle rekisteröityneenä käyttäjänä voit julkaista omia kuviasi, sekä kommentoida toisten käyttäjien kuvia…
Uutispäivä Demarin viimeinen numero ilmestyi 29. helmikuuta 2012. Lehti on ilmestynyt Demokraatti-nimisenä maaliskuun alusta lähtien.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/5462-uutispaiva-demari-uudistuu…
Viron kieliset äänikirjat saa helpoiten listattua käyttämällä HelMet-verkkokirjaston tarkennettua hakua.
1) siirry HelMet-verkkokirjastoon (http://www.helmet.fi)
2) Valitse vasemmasta yläkulmasta vaihtoehto "Tarkennettu haku"
3) Kirjoita hakusanaksi * (tähti toimii HelMet-haussa katkaisumerkkinä)
4) Valitse kohdasta Kokoelma vaihtoehto Äänikirjat
5) Valitse kohdasta Kieli vaihtoehto viro
6) Paina painiketta Hae
Tällä hetkellä haku näyttää HelMet-kirjastoissa olevan yhteensä 18 viron kielistä äänikirja nimekettä.
Kyseinen runo sisältyy Kerttu-Kaarina Suosalmen kirjoittamaan satuun Tuo tyttö jota rakastan. Sadun voi lukea Kerttu-Kaarina Suosalmen teoksesta Sadun lintu ja Takkutukka: tarinoita pienistä tytöistä sekä satukokoelmasta Aurinkoiset kesäsadut.
Downshiftaus lienee terminä vielä niin uusi, ettei sitä ole käytetty paljonkaan kirjaston asiasanoituksessa. Leila Simosen teos ”Polulta poikkeamisen taito” (Voimapaja, 2012) näyttää olevan tällä hetkellä ainoa sillä asiasanalla varustettu teos. Wikipedian osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Downshifting löytyvään artikkeliin on kerätty jonkin verran downshiftausta käsittelevää kirjallisuutta, jota on kirjaston kokoelmissa, vaikkei tuolla asiasanalla. Kannattaa aloittaa vaikka niistä. Kunkin kirjan saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://luettelo.helmet.fi teoksen nimellä.
Kirjoja ekologisesta jätenäkökulmasta voisivat olla esimerkiksi seuraavat HelMet-kirjastoista löytyvät teokset:
Hengeveld, Rob: Wasted world : how our consumption…
Etiketin merkinnästä 1:ma ei löytynyt juurikaan tietoa. 1:ma saattaisi merkitä priimaa (ensiluokkainen, erinomainen). Tätä voisi tukea myös se havainto, että sekundaa on merkitty tällä tavalla II:da.
Lyhenne voi olla jokin epävirallinen merkintä, jos se on käsin kirjoitettu. Toisaalta merkintä voisi tarkoittaa hintaa, eli että yksi karamelliaski maksaa yhden markan. Joissain vanhoissa makeismainoksissa hinta merkittiin esimerkiksi 2:50, mikä tarkoittaa, että yksi aski maksaa 2,50 markkaa.
Hinnerjoen karamellitehdas toimi 1920 - 1930-luvulla. Yrityksen nimi oli Satakunnan Makeisia, mutta se käytti myös nimeä Satakunnan Mehu ja Makeistehdas. Yrityksen perustaja oli Oskar Nikula.
Lähteet:
Kuusisto, Antti: Makein kirja : makean ja…
Laulu on nimeltään Tiedätkö, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Toni Edelmann. Se alkaa: "Tiedätkö, näin viime yönä unta, tulit viereeni...oli siinä kuningatar, oli siinä kuningas ja puoli valtakuntaa." Toisessa kohdassa kuningatar ottaa pojan antaman kiven ja painaa sen rintaansa vasten ja poika muuttuu linnuksi.
Laulun ovat levyttäneet Samuli Edelmann ja Anne Nielsen. Nuotti ja sanat löytyvät nuotista Edelmann, Toni: Teatterilauluja (Edita, 1996).
Laulun nimi on "Västäräkit", ja se alkaa: "Pin, Pan ja pikkupoika Pon, västäräkkiperheen pienokaiset on". Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Sirkka Valkola-Laine.
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 8 (s. 66). Laulu on ilmestynyt alun perin Valkola-Laineen nuotissa "Punahilkka : ja muita lastenlauluja" (Fazer, 1948). Siinä on sanojen lisäksi laulun melodia ja säestys pianolle. Tässä vanhimmassa versiossa laulun sanat ovat joissakin kohdissa hieman erilaiset kuin esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa".
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Vuoden 1997 lopulla voimaantulleeseen uuteen kirjanpitolakiin pohjautuvat esim. Johanna Perälän Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (1999, 4. tark. painos) ja Arto Kuusiolan Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (1998, 2. uud. painos).
G. Pula-Aho seikkailee (kauneushoitolassa, kanalassa...) ainakin G. Pula-Aho Pariisissa -nimisellä LP-levyllä (Emi, 1969). Pula-Ahon pakinoita on myös Ruljanssiriihi-kasetilla (Yle, 1995), johon on koottu Ylen ajanvieteohjelmien parhaita paloja vuosilta 1960-1964.
Kyseessä lienee paketti nimeltä Metodo practico di canto italiano--high voice / hohe Stimme.Se sisältää 39-sivuisen laulunoppaan ja CD-levyn (tunniste M577081984). Se on julkaistu vuonna 2000, eikä kuulu vielä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan. Espoon kaupunginkirjastossa se sen sijaan jo on Leppävaarassa ja Tapiolassa, joista sen voi tilata Helsingin kaupungikirjastoon. Ajantasaisen saatavuustiedon voitte tarkastaa aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi/).
Hämeen ammattikorkeakoulun aineistotietokannasta voit tehdä tiedonhakuja Web-liittymän kautta ja valita hakusi kohdistumaan Wetterhoffin yksikköön http://www2.hamk.fi/kirjasto/plhaku/index.htm Ammattitutkintoon liittyvistä korvaavuuksista kannattaa sopia jo etukäteen kyseisen oppilaitoksen kanssa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston - Hämeen maakuntakirjaston ja seitsemän muun kunnankirjaston yhteinen aineistohaku Web-Origo on Internetissä http://195.156.245.205/sanahaku.asp?piste=
Internetistä löytyy asiasta monia sivuja. Esim. hakemalla Google-hakupalvelusta, http://www.google.com yhdistämällä hakutermit ”ranska” ja ”aurinkokuningas”, löydät useita hyödylliseltä vaikuttavia sivuja Ludwig XIV:stä, eli aurinkokuninkaasta, mm. www.edu.vaasa.fi/ranska-saksa/aurinkokuningas.htm
Google-hakupalvelun avulla löytyy myös useita englanninkielisiä sivuja. Esim. yhdistämällä hakutermit ”france” ja ”history ” löytyy useita sivuja, esim. http://www.france.com/culture/history/
Yhdistämällä hakutermit ”france” ja ”Ludwig XIV” löytyy myös useita linkkejä, kuten http://history.hanover.edu/early/louisxiv.htm
Tämän lisäksi Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita teoksia kyseisestä aiheesta. Esim. Bainville: Ranskan historia…
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
Sinulle voisi olla apua seuraavsita teoksista:
Pannula, Kaija: Heinähatun ja Vilttitossun huumorin jäljillä. 1998
Makkonen, Kirsi-Maaria: "Maailman paras karhu tärppä-jahdissa": 4-vuotiaan Iidan käsityksiä Nalle Puhin huumorista".1997
Thomasson, Susanna: Hyys, hyys Hymylään: Eero Salolan huumori kolmessa hölmöläissadussa ja 6-vuotiaan lapsen edellytykset ymmärtää sitä. 1997
Ilves, Anne: A.A. Milnen Puh-teokset: leikittelyä konventioilla.1993
Hyyryläinen, Katja ja Makkonen, Hilkka 1998. 6-8 vuotiaiden lasten huumori
koulussa. Kasvatustieteen kandidaatintyö, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, Lastentarhanopettajan koulutus
Koskinen-Sinisalo, Kirsi-Liisa: Huumorintaju: -lahjakkaan lapsen tunnuspiirre. 1997…
Teos ilmestyy ensiksi alkukielellään englanniksi, The Order of the Phoenix julkaistaan 21.6.2003 ja se on kirjastossa lainauskunnossa heinäkuussa. Kirjan suomentaminen kestää kesäkuusta lukien puolisen vuotta (ja sen jälkeen kestää taas tietysti jonkin aikaa ennen kuin teos on kirjastossa). Voit seurata ilmestymisaikataulua vaikka Tammen sivulta
http://www.tammi.fi/ .
Hei
kirjastossamme on mikrofilmattuina seuraavia lehtiä, jotka ovat ilmestyneet täällä mainitsemanasi aikana:
Vaasan sanomat
Vasa tidning
Vaasan Lehti
Wasa Framot
Vasabladet
Pohjalainen (1889-)
Suosituimmuudesta en löytänyt tietoa, mutta paikallisia valtalehtiä ovat edelleen Vasabladet ja Pohjalainen - jos siitä voi jotain päätellä, niin ehkäpä ovat olleet luetuimpia lehtiä jo tuolloinkin.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Rauha Kilven kirjoittama runo "Pikku Pekan hammassärky" löytyy teoksesta Lasten kolmas lukukirja (Somerkivi - Rauhamaa). Kirja on varastokappalle, ja se on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Viitasaaren kirjaston kokoelmista ei näytä löytyvän keräilylehtien hintaopasta. Viitasaaren kirjaston aineistoa voi hakea osoitteesta: http://www.viitasaari.fi/index.php?id=4.5.2. Täältä voitte etsiä Jyväskylän ja lähialueiden kirjastojen kokoelmista kyseistä teosta: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Sen mukaan esim. Jyväskylän kaupunginkirjaston käsikirjastossa (ei ole lainattavaissa) on Keräilylehtien hintaopas 2003-2004. Sen uudempaa lehtien hintaopasta en löytänyt myöskään pääkaupunkiseudun aineistohausta.
