Harmillista, että olet joutunut ihmettelemään varauksesi tilannetta. Varaus on kuitenkin ihan kunnossa ja tulee Tapiolan kirjastoon, kunhan ehtii.
Hyllyssä olevat kappaleet mainitsemastasi kirjasta ovat Kallion ja Kannelmäen kirjastoissa, joista niitä ei saa ennen kuin ensi vuoden puolella, koska molemmat kirjastot ovat remontissa. Varauksesi kohdistuu kaikkiin saatavilla oleviin kappaleisiin. Niitä on neljä, ja kaikki ovat tällä hetkellä lainassa. Kuten merkintä Varaus 2/2 kertoo, teoksesta on kaksi varausta, ja sinun varauksesi on jonossa toisena. Kannattaa lukaista Helmetin Ohjeita-sivulta kohta "Aineiston varaaminen".
Vastaisen varalle: jos haluat noutaa jostakin kirjastosta siellä paikan päällä olevan teoksen, on aina syytä ensin…
Bandura eli kobza on ukrainalainen kansansoitin. 'Kobsarspieler' tarkoittaa banduransoittajaa. Nämä - monet heistä sokeita - olivat ukrainalaisia ammattimaisia kansanmuusikkoja, jotka säestivät banduralla kasakka-aiheisia eeppisiä balladeja.
Nikolai Gogolin esittäminen samassa kuvassa tämän perinneinstrumentin soittajan kanssa liittyy mitä ilmeisimmin kirjailijan taustaan: Gogol oli ukrainalainen, vaikka häntä yleensä pidetään venäläisenä, ja hänen kirjallinen tuotantonsa perustuu paljolti ukrainalaiseen kansanperinteeseen, mentaliteettiin, huumoriin ja kansankuvaukseen.
Bandurasta löytyy useitakin mainintoja Gogolin ukrainalaistarinoiden kokoelmasta Dikankan iltoja, joten aivan tuulesta temmattu ei soittimen ja kirjailijan yhteys ole.…
HelMet-kirjastojen osoitteenmuutosjärjestelmässä on ollut viime päivinä ongelmia, joiden vuoksi osoitteenmuutoslomakkeeseen kirjautuminen ei onnistu. Kirjastojärjestelmäyksikkömme on hoitanut asiaa, ja sitä selvitetään parhaillaan. En valitettavasti pysty sanomaan, milloin asia korjautuisi, mutta luonnollisesti osoitteenmuutosjärjestelmä pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toimintaan. Pahoittelen asiasta aiheutunutta haittaa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Mukaan kannattaa varata kirjastokortin lisäksi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Löydät lasten DVD-elokuvat Helmet-verkkokirjastosta näin:
Valitse Helmetin pääsivulta Tarkennettu haku, kirjoita Hakusana-ruutuun elokuvat, valitse aineistoksi DVD-levyt ja kokoelmaksi Lasten kokoelma. Paina Hae-painiketta, ja saat tuloksen. Lasten DVD-elokuvia on yli 2000, ja tiedot niistä tulevat näkyviin ikäjärjestyksessä uusimmasta kirjastoon hankitusta alkaen.
Mikkelin kaupunginkirjastossa Länsi-Savo säilytetään sekä mikrofilmeinä että fyysisinä lehtinä. Valitettavasti pääkirjasto on remontissa 2.9.12012 saakka. Tilapäinen lehtisali toimii (Maaherrankatu 10) ajalla 18.6.–16.8.2012. Tällä hetkellä elokuussa 2012)Länsi-Savon vuosien 1984-1985 numerot voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Valitettavasti kysymykseen ei löytynyt vastausta. Sanojen aurinko, ottaa, saada ja sade alkuperää käsitellään kyllä monissa teoksissa, esimerkiksi Kaisa Häkkisen teoksessa Nykysuomen etymologinen sanakirja (uusin, 6. painos vuodelta 2013). Ottaa aurinkoa -ilmauksen merkitys 'oleskella auringossa ruskettuakseen' selitetään Pirkko Muikku-Wernerin teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008). Sen sijaan teoksessa ei kerrota, miksi ilmauksessa käytetään juuri ottaa-verbiä. Ilmausta saada sadetta ei teoksista löydy, joten sekään ei selviä, miksi saada-verbiä käytetään sade-sanan yhteydessä.
Suomen kielen käyttöä koskeviin kysymyksiin vastataan Kielitoimiston puhelinneuvonnassa arkisin klo 9-12.…
Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Ks. myös toinen vastaus samanaiheiseen kysymykseen. Kassanhoito riippuu täysin käytössä olevasta kassakoneesta tai kassajärjestelmästä, josta syystä siitä ei oppikirjaa ole. Kirjanpidon oppikirjoja on runsaasti, mutta niissä ei käytännön kassanhoitoa käsitellä. Suosittelen Internet-tiedonhakua esim. Soneran hakukoneella (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset klikkailemalla TIEDONHAKU INTERNETISTÄ > SUOMALAISIA HAKUPALVELUITA > SONERAPLAZA), hakusanana KASSAJÄRJESTELMÄT. Tuloksena on erilaisten kassajärjestelmien Internet-mainoksia, joissakin niistä sangen perusteellinen selvitys kassajärjestelmän toiminnoista. Yksi esimerkkijärjestelmä esim. JasWin kassajärjestelmä (http://www.saunalahti.fi/~jranta).
Bodie Thoenen kirjoja kustantaa Suomessa Perussanoma Oy. Sieltä annettiin tiedoksi että seuraavaksi suomennetaan ns. Irlanti-kronikkaa, jonka ensimmäinen osa "Vain joki virtaa vapaana" ilmestyy noin kolmen viikon kuluttua. Thoene(t) ovat kirjoittaneet useampia sarjoja ja mainitsemanne Wayward Wind -sarja sijoittuu tapahtumiltaan ilmeisesti Amerikkaan, sillä suomalaisen kustantajan kustannuspolitiikan mukaan tässä vaiheessa pyritään suomentamaan Eurooppaan liittyviä sarjoja.
Lainaustilastoja ja lainatuimpia kirjoja on kyselty tämän palvelun kautta aiemminkin. Erilaisia aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta parhaiten sanalla lainaustoiminta.
Vastausten perusteella tiivistäen: erilaisia lainaustoimintaan liittyviä tilastoja on jos jonkinlaisia, mutta näitä lainatuimmat -tilastoja vain satunnaisesti ja kirjastokohtaisesti. Miksi? Tällaisia listoja voi tehdä vain näppituntumalla, koska hankitut kappalemäärät ja uutuuksien pikalaina-ajat vääristävät tulosta.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ hakusanalla Pariisi löytyy esim. seuraavia kirjoja, haku kannattaa rajata siten että hakee vain kirjoja. Kysymys on niin laaja ja sitä olisi tarkennettava, joten kannatta käydä kirjaston tietopalvelussa. Tervetuloa !
Kirjat:
Kunnas, Tarmo
Elämäniloa Pariisissa
Helsinki, WSOY, 2001
Kurjensaari, Matti
Hyvä ja paha Pariisi suomalaisessa valokeilassa
Helsinki, Lasipalatsi, 2000
Liehu, Heidi
Rakkaus Pariisissa romaani
Sphinx, 2000, Juva, WS Bookwell
A Paris! pohjoismainen taiteilijasiirtokunta
Pariisissa 1800-luvun lopussa
Gallen-Kallelan museo, 1996, Helsinki, Erikoispaino
Petäistö, Helena
Aamiainen Cocon kanssa ja muita elämyksiä Euroopassa
Helsinki, Tammi, 1999
Aho,…
Kirjaston aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/ löytyy useita cd-levyjä, joilta löytyy kuubalaista musiikkia ennen 1960-lukua. Hakusanoiksi kannattaa kirjoittaa 'Kuuba' ja esimerkiksi '1920', '1930' tai jokin muu kymmenluku. Hakuvalikkoon 'Näytä' kannattaa valita 'vain cd-levyjä'. Levyjen sisällön ja saatavuuden voi tarkistaa hakutuloksesta kunkin levyn kohdalta.
Turun kaupunginkirjaston siirtokokoelma sijaitsee pääkirjaston kellarissa. Siitä saa kirjoja lainaksi pyytämällä haluamaansa teosta neuvonnasta. Siirtokoelma sisältää vieraskielistä kaunokirjallisuutta (englanti, ranska, saksa). Alkujaan kokoelma on perustettu aluekirjastoja varten, jotta ne voisivat valita itselleen tästä kokoelmasta vaihtuvaa vieraskielistä kirjallisuutta.
Hei!
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 asiasanalla laskettelu tai alppilajit löydät aiheeseen
liittyvää kirjallisuutta.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi otsakkeen vapáa-aika alta voit klikata urheilun ja edelleen talviurheilun ja sitten laskettelu.Tästä voit selata aiheeseen liittyviä linkkejä.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytettävissä myös
artikkelien viitetietokannat Aleksi ja Arto, joista hakemalla asiasanoilla laskettelu tai alppilajit pääset aiheeseen liittyvien artikkelien jäljille.
Annalan talon vaiheissa http://www.kirjastovirma.net/pyhajoki/annala/annala3.html mainitaan, että "Kun kaikenlaisia sairaita tuppaantui taloon, niin piti huoneissa polttaa myrkkylamppu, että basillit kuolisivat." Kertomus käsittelee ilmeisesti 1930-lukua ennen sotaa. Myrkkylampusta ei löydy sen enempää meillä olevista kansanlääkintää ja terveydenhuollon historiaa koskevista kirjoista. Yritämme selvittää Annalan talon vaiheiden kirjoittajan Kerttu Ojanlatvan yhteystiedot ja lähetämme ne teille. Myös Pohjois-Pohjanmaan museossa (p. 08-558 47150) on luvattu selvittää asiaa, joten voisitte ottaa sinne sillä välin yhteyttä.
Yksi hyvä lähdeteos, josta löydät tietoa nimen alkuperästä, on Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja". Myös Pirjo-Riitta Syrjäsen toimittamassa "Kutsu vaikka kukkaseksi: nimitiedon vuosikirjassa" on kerrottu lyhyesti nimien alkuperästä.
Runon on kirjoittanut Ho Tsi-Minh ja sen nimi on "Hieno sää". Runo on ilmestynyt kokoelmassa "Poliittisen vangin runot" (Tammi, 1969), jonka on suomentanut Pentti Saarikoski.
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet 4.uud.laitos v. 2005:
Vaikka nimi tässä muodossa on ollut almanakassa viimeksi vuonna 1852, Luulajan horisontin mukaan laaditussa vielä 1901-18, on sitä käytetty Suomessa koko 1900-luvunkin. Nimi palautettiiin almanakkaan 1950 samalle päivälle 29.4. suomalaistetussa muodossa TEIJO, joka on nimen yleisin kansanomainen muoto. Tanskassa on tunnettu muoto Tyge, meilläkin almanakassa 1788-96 Tyke. Nimi on saatu kreikan sanasta tykios 'onnellinen' (kreikkalainen Tyche 'sattuma', 'kohtalo' oli onnen jumala), jonka nimestä latinalaistettu muoto on Tychicus. Almanakkaan nimi on otettu Amathusin piispan mukaan, joka eli 300-400-lukujen vaihteessa. Nimeä teki tunnetuksi tanskalainen tähtitietilijä Tycho Brahe (1546-…
