Hei
kirjastossamme on mikrofilmattuina seuraavia lehtiä, jotka ovat ilmestyneet täällä mainitsemanasi aikana:
Vaasan sanomat
Vasa tidning
Vaasan Lehti
Wasa Framot
Vasabladet
Pohjalainen (1889-)
Suosituimmuudesta en löytänyt tietoa, mutta paikallisia valtalehtiä ovat edelleen Vasabladet ja Pohjalainen - jos siitä voi jotain päätellä, niin ehkäpä ovat olleet luetuimpia lehtiä jo tuolloinkin.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun Viipuriin. Päähenkilö on yksinhuoltajaäiti Ida Maria. Kirjassa kuvataan Ida Marian ja hänen tyttäriensä elämää.
Kirja on itsenäinen jatko-osa teokselle Kylä järvien sylissä.
Työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille järjestää nykyisin ennen kaikkea kunnat, mutta myös erityishuollon kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat.
Kehitysvammaliitto toteutti syksyllä 2002 lomakekyselynä kartoituksen, jossa kerättiin tietoa kehitysvammahuollon työ- ja toimintakeskuksista sekä erityisesti avotyön ja tuetun työllistymisen tilanteesta. Tuolloin keskusten lukumääräksi arvioitiin 350 ja niissä työskentelevien kehitysvammaisten asiakkaiden kokonaismääräksi hieman yli 11000. Vastanneita yksiköitä, joissa oli kehitysvammaisia, oli yhteensä 214 (palautusprosentti 62,1 %). Vastanneista ylläpitäjäorganisaatio oli kunta 138:ssa, kuntayhtymä 61:ssä ja muu (seurakunta, järjestö tai yhdistys, säätiö, yksityinen yritys) 15:ssä.…
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Ikävä kyllä ei edelleenkään löytynyt tietoa aiheestasi. Apua saattaisi olla siitä, että tietäisi mihin asia liittyy, eli missä tarkoituksessa linnut tarkkailevat lasipulloja. Kirjaston käytössä olevista tietokannoista löytyy vain osa vanhempien julkaisujen tiedoista, eli 1960-luvun tieteellisten julkaisujen tietoja ei välttämättä löydy. Alla on pari linkkiä artikkeleihin, jotka käsittelevät kyyhkysiä, niiden käyttäytymistä ja pulloja:
http://www.psychology.nottingham.ac.uk/staff/cmb/c82nab/pdfs%20categori…
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1333943/pdf/jeabehav00133-0…
Asiakaspalautteesta saimme seuraavan vinkin: Thom Verhave, lääkeyrityksessä 1950-luvulla työskennellyt psykologi teki testin, jossa kyyhkyjä käytettiin…
Tässä joitakin teoksia, jotka tapahtuvat kokonaan tai osittain junassa.
Aho, Juhani: Rautatie (1884)
Waltari, Mika: Yksinäisen miehen juna (1929)
Liksom, Rosa: Hytti nro 6 (2012)
Sumari: Junanäytelmä : sadanseitsemän kirjailijan matka junalla Euroopan halki (2001)
Tolstoi, Leo: Kreutzer-sonaatti (1890)
Kawabata, Yasunari: Lumen maa (1935–1937)
Butor: Michel: Tänä yönä nukut levottomasti (1964)
Kross, Jaan: Professori Martensin lähtö (1984)
Mercier, Pascal: Yöjuna Lissaboniin (2004)
Kljutšarjova, Natalja: Kolmannessa luokassa (2008)
Waltari, Mika: Lähdin Istanbuliin: totta ja tarua Euroopasta 1947 (1948)
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927 – 1968 (toim. Rudy de Casseres ja Raimo Salomaa, 1988)
Theroux, Paul: Suuri…
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Lapsille suunnatut esikoulusta kertovat kuvakirjat ovat suurelta osin tarinoita, joissa ensin jännittää ja pelottaa mennä esikouluun, mutta ensimmäisen päivän jälkeen siellä onkin kivaa.
Elisabeth Zöllerin kuvakirjassa Ninni uskaltaa (ilmestynyt v. 2011) Ninni aloittaa esikoulun ja häntä kiusataan. Tarinassa Ninni löytää rohkeutensa ja sanoo kiusaajille vastaan. Opettaja tulee apuun.
Anneli Kannon kirjassa Veera Virtanen ja esikoulu (v. 2013) Veeralle nauretaan – ja toisaalta Veeran on vaikea olla osa ryhmää, samanarvoinen muiden lasten kanssa.
Hän on tottunut kotona komentamaan pikkusisaria ja olemaan osaavin. Ystävystyminen vie sekä pilkkaamisen että Veeran oman pettymyksen pois.
Kiusaamisesta kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Sharon…
Kansansadussa Tiainen karhun korvassa, joka tunnetaan myös nimellä Tiainen ja karhu, karhu tulee tiaisen pesälle, joka suuttuneena lentää karhun korvaan pörisemään ja nokkimaan. Toisessa kansansadussa Karhun kalanpyynti karhu pyydystää kaloja silloisella pitkällä hännällään avannosta. Häntä jäätyy avantoon ja katkeaa, kun karhu sitä riuhtoo, ja tästä syystä karhusta tulee töpöhäntäinen.
Olisiko mahdollista, että olisit yhdistänyt nämä kaksi satua yhdeksi?
Tiasen ja karhun löydät esim. kirjasta Suomen kansan satuja
Vala, Katri ; Tapiovaara, Tapio
2012
Karhun kalanpyynnin kirjasta
Maailman parhaita satuja 1974 ja Merkillinen lipas
Asbjörnsen, Peter; Moe, Jørgen; Teigen, Per; Kunnas, Kirsi 1990
Runo on Einari Vuorelan Musta orvokki. Runo löytyy mm. kokoelmasta
Einari Vuorela : Korpirastas : Einari Vuorelan runoja. Koonnut Toni Edelman, Like 2001
Laulun nuotinnos löytyy tosiaan Suuri toivelaulukirja -sarjan joululauluja sisältävästä teoksesta Suuri toivelaulukirja: joululauluja (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1998). Esittelytekstin mukaan se tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä Cranham tai In the Bleak Midwinter. Suomenkieliset sanat laati Martti Haapakoski.
Lisäksi se sisältyy esimerkiksi seuraaviin laulukirjoihin: Kultainen joululaulukirja ( Otava, 2016), Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007) ja Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Chappell Music Finland/Sulasol, 1998)
Kysytty laulu on nimeltään Lasten Karjala. Sen tekstin on tehnyt Heikki Kirkinen ja sävelen Pentti Paalanen.
Laulu on julkaistu nuottikokoelmassa Laulelmakilpailun satoa : Karjalaiset kesäjuhlat 1992 : kooste Laulelmakilpailun 1992 tuomariston julkaistavaksi valitsemista sävellyksistä. Nuottia on yksi käsikirjastokappale (ei-kotilainattava) Joensuun kaupunginkirjastossa.
Jos haluaa kirjoittaa sanat ylös levyltä, kotilainaksi on Vaara-kirjastoista saatavissa laulun sisältävä CD-levy Tämä kylä.
Raaseporin kaupunki sijaitsee Etelä-Suomessa Uudenmaan maakunnan länsiosassa.
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistettiin. Kaupungin nimi otettiin alueella sijainneen Raaseporin linnan mukaan.
https://www.uppslagsverket.fi/sv/sok/view-170045-Raseborg
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Kirjallisuutta katolisesta kirkosta löytyy varmasti kaikista kirjastoista. Tässä muutamia hyviä kirjavinkkejä:
Orlandis, José:Katolisen kirkon historia (1999)
Katolisen uskon perusteet (1992)
Heino, Harri : Mihin Suomi tänään uskoo (1997)
Muutama internet-linkki aiheesta:
http://www.katt.fi/ (Suomen katolisen kirkon kotisivut)
Kattava kokoelma linkkejä aiheesta (valitettavasti näissä ei ole suomenkielisiä) osoitteessa:
http://www.kirkkopalvelut.fi/opinto/katekismus/tietopd.htm#rooma
http://www.freie-volksmission.org/frank/kirjoitukset/rooma.htm
Seuraavassa joitakin linkkejä lehtiluetteloihin, joissa sekä paperimuotoisia että sähköisiä lehtiä voi hakea aiheenmukaisista hakemistoista:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
http://www.makupalat.fi/luonto6.htm#lehdet
http://www.ouka.fi/kirjasto/elehdet1.htm
http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/lehti3.html
Lisäksi kannattaa tarkistaa Aikakauslehtien liiton luettelon nettiversio, joka lienee paperimuotoista paremmin ajan tasalla:
http://www.aikakaus.fi/
Kattava lehtiluettelo on myös Ilmoitushinnat (2001), joka löytyy ainakin Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta (kirjastotalo, 2. krs.).
