Tähän on vastattu aiemmin kysy kirjastonhoitajapalvelussa ja tässä kopioitu vastaus:
Kysymykseen on vaikea löytää selkeää vastausta, koska sormien vahvuutta ei voi mitata perinteisillä lihasvoiman mittareilla. Sormien luiden ympärillä ei ole lihaksia, vaan sormia liikuttavat kyynärvarressa sijaitsevat sormien ojentajalihakset ja sormien koukistajalihakset.[Peukaloa liikuttavat omat lihaksensa, joista peukalon lyhyt loitontajalihas sijaitsee kämmenessä peukalon tyvessä.
Riippuu siis mittaustavasta, miten vahvuutta kulloinkin arvioidaan. Yleisesti ajatellaan keskisormen tai etusormen olevan vahvimmat sormet. Etusormi käyttää suoraa voimaa, niin että se voi kannatella jopa koko kehoa, mutta keskisormi…
1. "Kun olin hyvin pieni niin järvi oli sininen, / ja rannan kiven lämpöiset. / -- " on Viljo Kajavan runo kokoelmasta Ennen iltapäivää.
2. ”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on niin ikään Viljo Kajavaa, kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
3. "Helmikuun hämärässä kello viisi / äiti herätti sisareni ja minut: nyt isä lähtee. / -- " on sikermän Kevät 1918 aloittava runo Viljo Kajavan kokoelmasta Tampereen runot.
4. " -- nopeat, mykät, niin kuin peilin sisältä / juokseva tyttö, / joka tanssii toista tyttöä vastaan, // ja ne rientävät yhdessä pois, -- " on Peilikuvia-sikermän kolmannesta runosta Eeva-Liisa …
Tässä muutama homoseksuaalisuutta sivuava kokoillan elokuva (tietovideoita ei tunnu löytyvän tällä hetkellä kuin Aidsiin liittyvä ja sitä kautta homoseksuaalisuutta sivuava Yksi meistä -asiaa aidsista ): Intohimon laki, Wilde, Maurice,Hääjuhla ja Priest. Tietokirjoja käytännön elämästä ja parisuhteestakin: Saukkonen: Aristelematta - homomiehen elämästä (1995), Ivalahti: poikani on homo - Äitien suhtautuminen poikiensa homoseksuaaliuuteen (1998), Rakkauden monet kasvot - homoseksuaalisesta rakkaudesta, ihmisoikeuksista ja vapautumisesta(1984), Hiltunen: Virallisesti ventovieraat - samaa sukupuolta olevien parisuhteet lainsäädännössä (1996). Kaunokirjallisuutta: Holappa: Ystävän muotokuva, novellikokoelma: Miesten kesken - miesten välinen…
Journal of Documentation löytyy verkosta osoitteesta http://www.aslib.co.uk/jdoc/index.html. Mikäli mieluummin luet paperiversiota, se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolta kuten myös paperiversio Journal of the American Society for Information Science and Technology-lehdestä. Tätä taasen pääset lukemaan verkossa kirjastojen työasemilta EBSCO-artikkelitietokannan kautta ( ensin tähän osoitteeseen:
http://www.lib.hel.fi/virkku/hakemisto.html#b sieltä Ebsco--lehtiartikkelien kokotekstitietokanta ja "ylävalikosta" Publication search.
Mikäli kiinnostaa lukea muitakin alan julkaisuja esim. osoitteessa http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1005 taI http://virtuaalikirjasto.uta.fi/ hakusanalla verkkolehdet.
Suomenkielistä tietoa Haydenistä ja hänen teoksistaan saat Internetistäkin, esim. Google-hakuohjelmalla http://www.google.fi/ (merkitse kohta "etsi luokan suomi sivuja", hakusana Hayden Torey). Esim. Sähkökissan arvostelu http://www.mielenterveys-taimi.fi/kipunoita/2000_02/21.htm .
Kirjastopalvelu julkaisee Kirjallisuusarvosteluja, joita voit käydä katsomassa kirjastossa (esim. Oulun kaupunginkirjastosta ne löytyvät käsikirjastosta).
Lehtiartikkeliviitteitä Aleksi lehtitietokannasta:
- Leppä, Asta: Lapsellinen amerikkalainen, Anna 1996:16
- Hurme, Hannu: Rakkauden voima - olemassa sittenkin, Kansan Uutiset 29.3.1996
- Janhonen, Ulla: Torey Hayden kirjoitti julmasta lapsesta, Helsingin sanomat 27.3.1996
- Kurkijärvi, Riitta: Kaikki ihmiset…
Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 1 on satu Lumpeenkukka. Lumpeenkukka on hyvä ja nöyrä Ahdin tytär, joka on ihastunut nuoreen koivuun. Lumpeenkukka katkeaa ja tuhoutuu kilpakosijoiden nostattamassa myrskyssä. Venla Sainion kirjassa Kun isä Jumalakin innostui on myös Lumpeenkukka-niminen satu, jossa pilvi muuttuu lumpeeksi. Sellaista satua, jossa tyttö itseihailun vuoksi muuttuu lumpeeksi ei löytynyt.
Voit tutkia mahdollisuuksia lähteä Kiinaan opiskelemaan esimerkiksi Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n internetsivuilla osoitteessa http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/mainpage/mainpage.htx . Katso ensimmäiseltä sivulta erityisesti kohtaa maailmalle.net, jonne pääset myös suoraan osoitteessa http://www.maailmalle.net/Resource.phx/maailmalle/mainpage/mainpage.htx.
Eri oppilaitoksilla on myös omia opiskelijavaihto-ohjelmia ja sitten kun tiedät tulevan opiskelupaikkasi, tutustu opiskelupaikkasi vaihto-ohjelmiin.
Englantia voit opiskella internetissä esimerkiksi osoitteissa http://www.perunakellari.fi/ ja http://www.koulukanava.fi/englanti.htm.
Kirjastot.fi-palvelusta löytyy useita englannin kieltä koskevia linkkejä. Osoitteesta…
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavaa Carl Barksista:
- Ankkalinnan pamaus Nro 1 (1999) luokka 86.13
- Carl Barks: ankkamaestro (1996) 86.53 VIDEO
- Eronen: Carl Barks' surviving comic book art (1994) 86.13
- Maailman hauskin kuvasarjalehti : Aku Ankka -lehti 50 vuotta
(2001) 86.13
- Sjöblom: Carl BArks ja hänen tuotantonsa (1992) 01.58
Internetistä löytyy myös tietoa, esim.
http://www.akuankka.fi/lukemista/kaakkysyttya/taiteilijat/?d=5036
Kysy kirjastonhoitajalta palstalla on vastattu samaan kysymykseen 4.11.2003 näin:
Sotamies Honkajoki ilmestyy Tuntemattomassa sotilaassa mukaan kertomukseen sivulla 301.Jo tässä vaiheessa paljastuu kuinka sanavalmis ja jopa narrimainen Honkajoki hauskuttaa tovereitaan kriittisillä huomioillaan esimiehistä ja sodasta. Kirjassaan Jalon kansan parhaat voimat Jyrki Nummi toteaa Honkajoen kielitaituriksi, joka leikkii erilaisilla rooleilla ja jonka lääke toivottomaan tilanteeseen on huumori. Honkajoen parodiat ovat tavallista taitavampaa lööperiä, vaikka ne rakentuvatkin perinteisen sotilashuumorin ja anekdoottien varaan.
Lukemalla Tuntemattomaan sotilaan saat parhaan kuvan Honkajoesta.Tutkimisen arvoisia kirjoja ovat myös
Nils-Börje Stormbom:…
Seuraavien kappaleiden nuotteja löytyy Kymenlaakson kirjastoista:
Andrea Bocelli 'Vivo per lei' nuottijulkaisussa Andrea Boccelli: The collection,
Laura Pausini 'Non c'e' ja 'Incancellabile' nuottijulkaisussa Laura Pausini: The best of,
'Favola' nuottijulkaisussa Eros Ramazotti: Eros.
Tarkista saatavuus Kyyti-aineistohausta http://www.kyytikirjastot.fi/
Muiden kappaleiden nuotteja en onnistunut löytämään, internetistä saa kyllä lähes kaikkien sanat.
Ainakin nämä saksankieliset Suomen historiat löytyvät suurimmista kirjakaupoista:
- Finnland im Porträt: Fakta und Hintergrunde (2006)
- Klinge, Finnland in Europa (2004)
Nettikirjakauppoja mm.:
http://www.suomalainen.com/sk/
www.akateeminen.com
Kirjastoista nämä ja muutamia muitakin löytyvät, mutta lainakirja lahjana on aika lyhytaikainen.
Kattavaa luetteloa Suomessa ilmestyvistä ruotsinkielisistä lehdistä ei ole. Asiaa mutkistaa vielä se, että monet ammattilehdet ovat ainakin osin kaksikielisiä. Tässä muutamia sivustoja, joilta löytyy tietoa lehdistä ja erilaisin perustein koottuja luetteloita ruotsinkielisistä suomalaislehdistä:
http://www.tidskrift.fi/sok/?mode=ao
http://sockom.helsinki.fi/journ/mediestr/tidhela.htm
Ikävä kyllä Pekka Lehdon elokuvaa "Kaivo" ei löydy lainattavaksi mistään. Se on kyllä ollut aikanaan myynnissä videomuodossa.
Suomen kansallisfilmografiassa (osa 11) on elokuvan kattava esittely sekä runsaasti viitteitä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin.
Kyllä voi, kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa. Ajan skannaukseen voi varata joko netitse tai puhelimitse:
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/laitteet/
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan etunimi Erkko on yksi skandinaavisen henkilönnimen Erikin/Airikin muunnelmista. Nimi levisi Suomeen keskiajalla roomalaiskatolisen kirkon pyhimysnimenä. Siitä tuli 1500-luvulla yksi yleisimpiä etunimiämme. Muita nimen muunnoksia ovat mm. Eerikki, Eerikkä, Erkki, Eero ja Ero. Osaa ei enää käytetä etuniminä, mutta jotkin niistä ovat säilyneet suku- tai talonniminä.
Mikäli tarkoitat saksanpaimenkoiraa, josta puhekielessä käytetään nimitystä susikoira, se on laillinen ja Suomen kennelliiton hyväksymä rotu. Koirasusi puolestaan on on suden ja koiran risteymä. Se on luokiteltu vieraslajiksi, jota ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Lähteet
Kennellitto: Saksanpaimenkoira: https://www.kennelliitto.fi/files/saksanpaimenkoira
Vieraslajit: Koirasusi https://vieraslajit.fi/lajit/MX.5014936
Tällaista joululaulua en löytänyt, mutta "Joulupukki, kelpo ukki" alkaa: "Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla". Voisiko se olla etsimäsi laulu? Sen on säveltänyt Martti Hela ja sanoittanut Matilda Sirkkola. Se sisältyy esimerkiksi nuottiin "Anni Tannin joululaulut : perinteisiä joululauluja pianosäestyksin" (Bells, 2008) ja nuottiin "Koska meillä on joulu : kauneimmat joululaulut" (Fazer, useita painoksia).
