Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä…
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä…
Värillisiä(kin) piilolaseja saa, mutta hajataittoa ne eivät korjaa. Opitikkoliike Näkökenttä kertoo sivuillaan http://www.nakokentta.fi/piilo5.html
seuraavaa: "Hajataitteisiin silmiin ei aina tavallisilla linsseillä saada riittävän hyvää korjausta. Tällöin voidaan kovien linssien lisäksi kokeilla
ns. toorista linssiä, joka korjaa myös tämän kaltaista taittovirhettä."
Valitettavasti sivuilla ei kerrota, mitä tällaiset tooriset linssit maksavat.
Tarkemman vastauksen antaa sinulle silmälääkäri tai optikko, joista edellinen tekee perusteellisen näön määrityksen eli diagnoosin ja jälkimmäinen osaa kertoa parhaiten, millaisia erilaisia linssejä hän pystyy Sinulle toimittamaan.
Suosittelen kääntymistä kotipaikkakuntasi asiantuntijan, esim.…
Kyseisen kappaleen sanat löytyvät osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/hhl/koti/lyrics/song_yksinkertaista.htm
Jos linkki ei toimi, kirjoita hakupalvelun www.google.com
hakulaatikkoon seuraavasti: pauli hanhiniemi niin yksinkertaista
Kovin laajoja ja seikkaperäisiä selvityksiä ilmiöstä ei tunnu löytyvän, mutta jotakin sentään.
Ebsco-artikkelitietokannassa on luettavissa seuraava lyhyt artikkeli:
EXTREME SURFING ON THE AMAZON
Surfing on a river? Every year, surfers gather for a championship on the Amazon River. They call it "Amazon not-com."
Ocean tides smash up the Amazon twice a day. The tides cause a wave 15 feet high to roar upstream. This wave is called the pororoca, or "big noise." It is
full of crocodiles, trees, garbage from the river bottom, and fish with nasty spikes.
Why would champion surfers want to ride the pororoca? If you do it just right, you can ride the wave for a long time--as long as 17 minutes. That is a lot
longer…
Vaikka pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot siirtyvät käyttämään uutta kirjastojärjestelmää 3.2.2003, niin edelleenkin lainaajalla on oltava kirjastokortti mukanaan kun hän haluaa lainata / uusia lainassa olevaa aineistoa.
Lainaaminen ilman kirjastokorttia ei ole mahdollista, koska pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen käyttösäännöt edellyttävät, että asiakkaalla on kirjastokortti mukanaan lainaus- ja uusimistilanteissa. Kirjastojärjestelmällä ei ole tähän asiaan vaikutusta, eikä muutosta tilanteeseen ole näillä näkymin luvassa.
Kirjan Nykysuomen käyttötieto (Otava, 1997) mukaan haka -sanan taivutusmuodot ovat haan, hakaa.
Esim. Timo Sorjasen kirjassa Suomen kieli: käyttäjän käsikirja (Gummerus, 1998) kerrotaan, että k:n astevaihteluna esiintyvät v (puku - puvun), j (järki -järjen) tai kato (pako - paon).
Tällainen opas on olemassa Alfamerin sivujen mukaan:
Honda CR125R 1992-97 /CR250R 92-96
ISBN: 0892876948 Kieli: englanti Hinta: 41,7 e
Meillä Lapin maakuntakirjastossa ei ole tätä kirjaa, juuri nyt en pysty tarkistamaan myöskään tilannetta muissa maakuntakirjastoissa. Jos jostain löytyisi, sen voisi tilata kaukolainaksi, jonka hinta on 6 e.
Tarkastin Helsingin kaupunginkirjaston hankintajärjestelmästä Julia Quinnin romaanien tilanteen. Hankintalistalta löytyi ainoastaan nuo 5 kirjaa, jotka löytyvät jo kirjaston kokoelmista. Lähiaikoina Quinnin kirjoja ei siis ole tulossa lisää kirjastoon. Laitan kuitenkin kirjaston hankintaosastolle viestin, että loput kolmekin kirjaa ("An Offer from a Gentleman", "Romancing Mr.Bridgerton" ja "On the Way to the Wedding") haluttaisiin kirjaston kokoelmiin.
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa…
Hei,
vastauksen antoi Helsingin Saksalainen kirjasto:
"Eheliebste = aviovaimo
Ratsverwandter (välistä puuttui s-kirjain) = kaupungin raatimies (nykyään
kaupunginvaltuuston jäsen)
Tonnenbindermeister = tynnyrinvanteen tekijä, mestari
Käytimme J. ja W. Grimm: Deutsches Wörterbuch, mutta osittain näitä löytyi kyllä
myös Saksa-Suomi suursanakirjastakin. Meillä on pari sanakirjaa koskien vanhoja
saksalaisia ammattinimikkeitä, mutta niistä ei esim. Tonnenbindermeister löytynyt
ollenkaan. Kuitenkin, niistä varmaan voisi tarkistaa muita ammatteja, jos
asiakkaalla on niitä enemmänkin".
Deutsche Bibliothek Helsinki
Pohjoinen Makasiinikatu 7, FI–00130 Helsinki
avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15.
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua:
http://www.chinese-tools.com/...rch.html http://www.mandarintools.com/...ame.html
http://www.omniglot.com/writi...nese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien…
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
Tiedustelin tuota kappaletta Santanderin asiakaspalvelusta. Kappaleen nimi on One and one. Kappaleen laulaa Laura Närhi ja se on tehty nimenomaan tuota mainosta varten.
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Grimmin veljeksistä näyttää olevan suomeksi elämäkerrallista tietoa yllättävän vähän verrattuna siihen, kuinka tunnettuja he ovat. Ainoa löytämäni edes jonkinlainen artikkeli löytyy Mervi Kosken teoksesta ”Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 1998; uusi painos Avain, 2011). Siihen kannattaa tutustua. Vanhoissa lehdissä on ollut lyhyitä veljeksiä käsitteleviä artikkeleita, mutta niitä on vaikea saada käsiinsä ja ne saattavat käsitellä enemmän heidän satujaan kuin itse miesten elämää.
Jos sinulta sujuu mitenkään englanti, Grimmin veljeksien elämästä löytyisi paljon tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Brothers_Grimm. Toinen englanninkielinen lähde voisi olla Encyclopædia Britannican…
Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kyllä kirjailijahaastettelujen mukaan kysymys on hänen omasta kotitalostaan Kuusamossa. Tässä pari linkkiä: http://areena.yle.fi/tv/2199201, http://youtu.be/jM78LJV_vlA. Helsingin kirjamessujen haastattelussa hän kuitenkin mainitsi, että talon asukkaat eivät ole kovin ilahtuneita uteliaista tiedustelijoista.
"Jori" on nimestä Georg tehty "suomennos" lähinnä siltä pohjalta, miten ruotsinkieliset tuon kansainvälisestikin yleisen nimen ääntävät. Esimerkiksi suositun suomalaisen laulajan ja säveltäjän Georg Malmsténin nimestä käytetään puhekielessä usein muotoa "Jori Malmsten" tai "Molli-Jori".
Jori on suhteellisen nuori nimi, vuoden 2012 loppuun mennessä sen nimisiä oli ehtinyt olla 1740. Aikaisemmin Georgin vastine on meillä ollut tavallisimmin Yrjö, hiukan harvemmin Yrjänä, Jyrki ja Jyri. Js. http://fi.wikipedia.org/wiki/Jori
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Helsingin kaupunginkirjaston kirjoissa on kirjan takana numerotarra, joka kertoo kirjaston numeron. Jos kirja on lastenosaston aineistoa, numeron perässä on N-kirjain. Aikuistenosastolla taas mitään kirjainta ei ole, vain pelkkä numero.
Helmetissä kirjan kohdalla näkyy myös osasto. Kirjaston nimi ja lyhenne ”aik” tarkoittaa, että kirja on sijoitettu aikuistenosastolle. Vastaavasti ”las” tarkoittaa lastenosastoa ja ”nuo” nuortenosastoa.
Sama kirja on saatettu sijoittaa eri kirjastoissa eri osastoille, koska tosiaan osa kirjoista sopii hyvin sekä lapsille että aikuisille. Etenkin sarjakuvissa on varmasti paljon tällaisia tapauksia. Kirjastoissa koetetaan sijoituspaikan suhteen miettiä, miltä osastolta potentiaalinen asiakas sen parhaiten…
