Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Veronpalautukset ovat verotonta tuloa. Veronpalautuksia voidaan kuitenkin joissain tilanteissa käyttää ennestään maksamattomien tai verotuksen päättymisen jälkeen erääntyvien verojen maksamiseen: https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/maksaminen/veronpalautukset/veronp…
Kappaletta ei todennäköisesti ole levytetty suomeksi, sillä viitteitä siihen ei löydy mistään tietokannoista. (Kappaleen todennäköiset tekijät ovat muuten Porter Grainger, Graham Prince ja Clarence Williams, ei ja Everett Robbins, niinkuin monissa lähteissä mainitaan.)
Suomen musiikkikirjastojen osoitteet löydät Suomalaisten musiikkikirjastojen hakemistosta. Se on julkaistu paperimuodossa, mutta löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.kaapeli.fi/~musakir/findir/
Kirjastot.fi -sivuilta julkaisu löytyy linkkikirjastosta. Kirjoita pikahakuun musiikkikirjastot ja valitse haku linkkikirjastosta.
El Pais sanomalehti on tilattu Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjastoon, mutta sitä ei tosiaan säilytetä kuin 3 kuukautta. Lehti tulee myös Helsingin yliopiston opiskelijakirjastoon http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi/ , jossa sitä säilytetään vain kuluva viikko. Yliopiston Pääkirjastoon http://www.lib.helsinki.fi/ on El Pais kuitenkin tilattu mikrofilminä. Voit tarkistaa lehden tilanteen Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta http://finna.fi (
Helka tietokannasta El Pais saadaan esille haulla: pais ja hakutyypiksi valitaan lehden nimi).
Turun kaupungin Viheryksikössä arveltiin kysymyksesi kohdistuvan Kirkkopuiston sijasta Brahenpuistoon, jossa on useammankin lajisia jalavia. Jo Turun Puisto-opas vuodelta 1991 mainitsee puistossa olevan koristeellisen, riippaoksaisen sateenvarjojalavan (Ulmus glabra Camperdownii).
Viheryksikön Viherrekisteri-tietojen mukaan puistossa on riippajalava ja vuorijalavaa (Ulmus glabra). Porthaninpuiston puolella on myös kynäjalavaa (Ulmus laevis).
Lisätietoja Turun puistoista saat Turun kaupungin Viheryksikön sivuilta osoitteesta http://www05.turku.fi/teknisetpalvelut/viheryksikko/ .
Pääkaupunkiseudun Helmet -tietokannasta löytyi ainakin seuraavat teokset, joissa käsitellään varsin seikkaperäisesti LVI-tekniikkaa yleensä, sekä ilmastointia erityisesti. Voit tarkistaa näiden teosten saattavuutta osoitteesta: http://www.helmet.fi
Voit myös varata haluamaasi aineistoa tämän osoitteen kautta mikäli sinulla on Pääkaupunkiseudun kirjastokortti sekä oma henkilökohtainen salasana. Kummankin voit hankkia mistä tahansa pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta.
Ilmastointitekniikka. Osa 1= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Ilmastointitekniikka. Osa 2= Luftkonditionering = Air conditioning
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 1992
Vainio, Martti
Lvi-tekniikka / Martti Vainio,…
Reijo Heikkisen kirjoista Oulujärvi - Kainuun meri sekä Ärjä - Oulujärven helmi löytyy tietoa höyrylaivaliikenteestä ja sen historiasta. Myös teoksista Höyrylaivamme sekä Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta löytyy tietoja höyrylaivoista ja liikenteesta Oulujärvellä. Kajaanin kaupungin historian neljästä osasta voi myös olla hyötyä.
Kirjastossa on myös sanomalehtiartikkeleita aiheesta. Niitä voi tulla katsomaan paikan päälle.
Olen löytänyt kaksi teosta, joista mahdollisesti voisi olla apua tämäntyyppisen kirjaston perustamisessa:
Guidelines for libraries serving hospital patients and the elderly and disabled in long-term care facilities / compiled by a working group chaired by Nancy Mary Panella under the auspices of the Section of Libraries Serving Disadvantaged Persons
Julktiedot The Hague: International Federation of Library Associations and Institutions, cop. 2000
(IFLA professional reports, ISSN 0168-1931 ; 61)
Kovaa vääntöä laidassa vai yhteistoimintaa? : raportti vanhusten ja muiden erityisapua tarvitsevien kirjastopalveluista Helsingin kaupunginkirjastossa / työryhmä: Leena Haapkylä .. et al.
Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunginkirjasto, 1996…
En löytänyt Suomen kansallisbibliografiasta yhtään suomenkielistä pahkatöitä käsittelevää kirjaa joten vaikuttaa siltä, ettei nimenomaan niistä kertovia kirjoja ole olemassa. Joissain puutöitä käsittelevissä kirjoissa on tietoa pahkatöistä. Puutyöt onkin käyttökelpoinen asiasana. Esim Stephen Corbettin Suuressa puutyökirjassa on jonkin verran pahkatietoutta samoin Valittujen Palojen Kotinikkarin niksikirjassa. Lehtiartikkeleiden tietokannasta Aleksista löytyy joitain viitteitä. Sinne pääset kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkistä Tiedonhaku klikkaamalla Digitaalinen aineisto ja tietokannat ja valitsemalla sieltä tietokannan Aleksi. Kirjoita hakukenttään esim Pahkat. Myös sanalla Kuksat löytyy joitain viitteitä.
Kattavimman hakutuloksen saat www.helmet.fi tietokannasta menemällä sanahakuun ja kirjoittamalla hakukentään seuraavat hakusanat peräjälkeen välilyönnein: englannin kieli suomen kieli sanakirjat
Hakutuloksessa kirjat tulevat uutuusjärjestyksessä. Klikkaamalla haluamasi teoksen otsaketta saat kirjan saatavuustiedot. Voi myös varata kirjan verkon kautta mikäli sinulla on Helmet -kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana. Kortin ja salasanan saat mistä tahansa Helmet -kirjastosta pääkaupunkiseudulla. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus kuten passi, ajakortti tai kuvallinen kelakortti.
Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto.…
Verkkohaulla saatiin seuraavaa aineistoa. Google-haku hakusanalla oppimimisaihio tuotti useita viitteitä. Tässä muutama
http://www.cs.uta.fi/~jt68641/ipopp/aihiot.htm
Oppimisaihio eli Learning Object (LO) on uudenlainen tapa tuottaa ja säilyttää sähköisissä oppimisympäristöissä käytettävää sisältöä.
http://virtlab.joensuu.fi/materiaali/LO.pdf
Käytössämme on myös kasvatusalan Eric-tietokanta, jossa esiintyy käsite learning object (LO).
Kannattaa ottaa yhteyttä esim. Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jossa on kasvatustieteeseen erikoistunutta henkilökuntaa ja alan laajat kokoelmat
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=palvelut-kysy-kirj…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Kirjailija Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961 Lundissa Ruotsissa ja elää edelleen. Lisää tietoa löydät Kirjasampo.fi:stä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole alaikärajaa kirjastokortin hankintaan vaan vanhemmat voivat päättää, milloin kortin hankinta on paikallaan. Alle 15-vuotias tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan tai takaajan kirjallisen suostumuksen. Ilmoittautumislomakkeita saa kaikista kirjastoista.
Espoon Sellon musiikkiosastolla on yht. noin 10.000 nuottia. Myös Tapiolan kirjastossa ja Kirjasto Omenassa on nuotteja, mutta niissä kirjastoissa kokoelma on pienempi. Pianonuotteja vasta-alkajille löytyy runsaasti, sen sijaan urkunuottikokoelma on vähäisempi. HelMet -verkkokirjastossa http://www.helmet.fi voi hakea nuotteja tekemällä sanahaun ja rajaamalla tuloksen nuotteihin.
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt aivan etsimäsi kaltaisia kirjoja. Tässä kuitenkin muutama uskonnollisista yhteisöistä kertova kirja, jotka saattaisivat kiinnostaa sinua:
Jackson, Dave ja Neta: Kasvupaikkana yhteisö (julk. Kirjapaja v. 1988). Amerikkalaispariskunta kertoo kokemuksistaan kristillisistä yhteisöistä.
Guest, Tim: Oranssi poika (Otava v. 2005). Kirjoittaja kertoo lapsuudestaan englantilaisessa hinduyhteisössä, myös jonkin verran amerikkalaisesta yhteisöstä.
Picoult, Jodi: Koruton totuus (Karisto v. 2007). Romaani joka sijoittuu amish-yhteisöön.
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin…
