Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi…
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi…
Kirsten Larsenilta on suomennettu kolme kirjaa, joista kaksi kuuluu Lizzie McGuire-sarjaan:
Ota iisisti, Kate : Sanoma Magazines Finland 2004
Villiä menoa : Sanoma Magazines Finland 2004
sekä Keijut-sarjaan kuuluva saturomaani
Salaperäinen siemen: Sanoma Magazines Finland 2006.
Verkkokirjakauppa Amazonin haulla löytyy lisää: http://www.amazon.com/s/ref=nb_ss_gw?url=search-alias%3Daps&field-keywo….
Kaikkia kirjoja ei siis ole suomennettu. Joistakin kirjoista löytyy otteita ja arvioita englannin kielellä esim. Googleen kirjan nimen englanniksi sekä sanan review. Lizzie McGuire-kirjasarja perustuu Terri Minskyn luomaan tv-sarjaan, josta saa tietoa esim. Wikipediasta osoitteessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire .Kirsten Larsen…
Pahoittelemme, jos asiassa on sattunut erehdys ja maksu on jäänyt pyyhkimättä asiakastiedoista, vaikka se olisi maksettu kassaan. Kirjastojen kassajärjestelmä ja kirjastojärjestelmä ovat kaksi erillistä järjestelmää, joten maksu kirjautuu kirjastojärjestelmään vain, jos se on muistettu merkitä kassan lisäksi myös sinne. Varsinkin isompia maksuja kirjastoille maksettaessa voisi olla hyödyllistä säilyttää (ja tarvittaessa pyytää) kuitti suoritetusta maksusta, jolloin jo suoritetun maksun voi osoittaa esittämällä kyseisen kuitin. Joka tapauksessa asia on nyt korjattu, eikä tiedoissanne ole enää ko. myöhästymismaksua.
Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että
Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat.
http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php
Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat.
http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin
Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin.
Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko…
Myös maakauppojen asiakirja on nimeltään kauppakirja. Kaikista kiinteistökaupoista sovitaan kauppakirjalla. Kiinteistöjä ovat talot, tilat ja tontit.
Lähde: Perheen lakiopas. Wsoy, 2006.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokannasta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
löytyivät seuraavat teokset:
1.
Kivi, Alexis (1937): Dikter i urval /Laurén, Åke
2.
Kivi, Aleksis (1866): Kanervalan käännös (1995) nimellä Ljunglandet och andra dikter /Warburton, Thomas
Molemmat teokset saa pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastosta (edellisen teoksen siis tekijän etunimellä Alexis) mm. Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Kaukolainapyyntö täytyy tehdä oman kotikirjaston kautta. Eli kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta (joko opiskelukirjastosta tai kaupunginkirjastosta) Tukholmasta kaukolainamahdollisuutta! Kaukolainojen hinnat ovat kirjastokohtaisia, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston taksa on 4 euroa Suomesta ja Pohjoismaista tilattaessa. Tukholman kirjaston kaukolainan hinta kannattaa tarkistaa omasta kotikirjastosta!
Seuraavassa linkissä Tukholman kaupunginkirjaston yhteystiedot: http://www.biblioteket.stockholm.se/default.asp?id=2984
BWT (=Branchengruppe Wollgarne des Textildetaillistenverbandes) on sveitsiläinen vuonna 1941 perustettu tekstiilierikoisalojen yhdistyksen villalankoihin erikoistuneiden kauppiaiden toimialaryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena oli antaa lankoihin erikoistuneille kauppiaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lankojen tuottajiin ja toimittajiin. Jäseniksi liittyneet lankakaupat laativat jo toisen maailmansodan aikana houkuttelevia neulonta- ja virkkausmalleja naisille, miehille ja lapsille. Mallit julkaistiin yli 40-vuoden ajan ilmestyneessä BWT-lehdessä (ilmestyi vuodesta 1944 lähtien kerran vuodessa, myöhemmin ilmestyi lisäksi erikoisnumeroita, esim. neulontaohjeita lapsille), jota käännettiin useille kielille ympäri maailmaa. Tänäkin päivänä…
Mitä isompi kirjasto sitä kattavammat kokoelmat yleensä ovat. Helsingissä suurin ruotsinkielinen ja englanninkieleinen kokoelma on Pasilan pääkirjastossa. Siellä on myös kirjoja lukuisilla muilla kielillä. Lisäksi Töölön ja Rikhardinkadun kirjoistoissa on aika mukavat kokoelmat näillä kielillä. Myös Itäkeskusken kirjastossa on panostettu ulmomaankieliseen aineistoon.
Oskar Merikannon laulu Kun päivä paistaa on sävelletty Hilja Haahden runoon. Runo on luettavissa mm. seuraavista teoksista.
Suuri runokirja : valikoima perinteistä suomalaista runoutta (toim. Hannu Sarrala, 1981)
Suuri runokirja : suomalaisen lyriikan rakastetuimmat säkeet (toim. Hannu Sarrala, 2007)
Tämän runon haluaisin kuulla 3 (toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, 2000)
Runoista rakkaimmat : valikoima suomalaisia runoja (toim. Hannu Mäkelä, useita painoksia)
Laulu löytyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 14.
Kaikki edellä mainitut teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
"Kesähessu" (= kesätyöntekijä, kesäapulainen, lomittaja) lienee muunnelma sanasta "kesäheikki" (= kesätöissä käyvä koulupoika). Muuta tietoa en termistä löytänyt.
Sanan "kesähessu" tarkemmasta alkuperästä voi tiedustella Kotimaisten kielten keskukselta.
Heiltä voi kysyä sanojen alkuperästä tämän lomakkeen kautta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Lähteet: Jari Tammi, Suuri nimittelysanakirja, ISBN 978-952-9589-46-3, 2014.
Sotahistorialliset kohteet -verkkosivuilla mainitaan Röhön kylä Uhtuan ja Kiestingin välillä. Kylä sijaitsi hiekkarantaisen järven rannalla. Laulussa mainittu järven sinisilta oli suomalaisen kenttävartiojoukon vuonna 1941 tekemä. Röhö oli sodan ajan suomalaisten hallussa, rintamalinja sijaitsi koko asemasotavaiheen ajan Röhön ja Uhtuan puolivälissä.
Muodoltaan vähän kaartuvan sillan kohtalosta sodan jälkeen ei löydy tietoa. Sillan pystypaaluja on nähtävissä vielä nykyäänkin.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/359
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/app/sights/view/-/id/197
