Oulun kaupunginkirjastossa oleva Kainuuta koskeva kirjallisuus löytyy asiasanalla Kainuu http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ , myös Ostrobotnia-aluetietokanta kannattaa katsoa, http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825 . Suomessa julkaistu kirjallisuus on Fennicassa http://finna.fi .
Haulla Kajaanin kaupunginkirjaston Caiania -tietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1097585440 asiasanoilla Kainuu ja alueellinen identiteetti löytyi
- Sirpa Korhonen: Siniset hetket ja siintävät vaarat : Kainuun maakuntakuvatutkimus 2000.
Asiasanalla kainuulaisuus taas neljä artikkeliviitettä kirjailijoihin, esim.
- Hyrynsalmen maisema ei päästä kirjailijaa otteestaan, Raija Oranen Kallen päivien kahvien…
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite.
Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/
Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Licia on tytön nimi ja äännetään LEE-shah. Tämän latinalaisperäisen nimen merkitys on "Lyciasta" tai "Lyceasta". Lycia / Lycea oli paikkakunta Vähä-Aasiassa. Italiankielisille merkitsee tämä paikka Licia -nimen alkuperää. Nykyään englanninkielisissä maissa Licia -nimeä pidetään lyhyempänä muotona toisista nimistä kuten Alicia tai Felicia.
Lisää tietoa esim. täällä: http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Licia
http://italian.about.com/library/name/blname_licia.htm
Kyseessä on todennäköisesti suomalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja Vivica Bandler (5.2.1917 – 30.7.2004), joka johti Lilla Teaternia vuosina 1955 – 1967. Lasse Pöysti kirjoittaa hänestä muistelmateoksessaan Jalat maahan: ” Vivica oli kauan unelmoinut teatterista. Hän oli opiskellut elokuvaa Jacques Feyderin ja Maurice Clochen assistenttina Pariisissa. Vivica luki agronomiksi. Opiskelu ei ollut helppoa harjoittelukesinä haravakoneen satulassa. Sellaista heinänuhaa kuin Vivicalla en ole nähnyt kenelläkään.”
Vivica Bandler puolestaan muistelee Tove Janssonia kirjassa Toven matkassa, Resa med Tove : en minnesbok om Tove Jansson: ”Epävarmuus leimasi voimakkaasti sekä Toven että minun nuoruutta. Epävarmuuden syitä ei kuitenkaan voi…
Jos kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön langattomia WLAN internet-yhteyksiä, he voivat sen avulla luoda yhteyden internetiin omalta tietokoneeltaan kirjastossa. Tämä on mahdollista kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tietokoneeseen tulee olla asennettuna langaton verkkokortti. Käyttöön tarvitaan Helsingin kaupunginkirjaston kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Verkkoon mahtuu kyllä mukaan. Ks. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/wlan/
Tarkempia ohjeita yhteyden käytöstä löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/bfe28c67-91f9-49f9-b5df-aecdcf3c3258.aspx
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Ei löytynyt nuottia HelMet-tietokannasta. Frank-haulla (joka ei toiminut moiteettomasti) ei myöskään löytynyt muualta Suomesta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
BWT (=Branchengruppe Wollgarne des Textildetaillistenverbandes) on sveitsiläinen vuonna 1941 perustettu tekstiilierikoisalojen yhdistyksen villalankoihin erikoistuneiden kauppiaiden toimialaryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena oli antaa lankoihin erikoistuneille kauppiaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lankojen tuottajiin ja toimittajiin. Jäseniksi liittyneet lankakaupat laativat jo toisen maailmansodan aikana houkuttelevia neulonta- ja virkkausmalleja naisille, miehille ja lapsille. Mallit julkaistiin yli 40-vuoden ajan ilmestyneessä BWT-lehdessä (ilmestyi vuodesta 1944 lähtien kerran vuodessa, myöhemmin ilmestyi lisäksi erikoisnumeroita, esim. neulontaohjeita lapsille), jota käännettiin useille kielille ympäri maailmaa. Tänäkin päivänä…
Venäjän viimeisestä keisariperheestä on kirjoitettu niin paljon kirjoja, ettei niitä tässä voida edes luetella. Kun kirjoittaa HelMet-hakuun hakusanaksi Nikolai II ja rajaa haun kirjoihin, saa tulokseksi peräti 94 nimekettä, kun kieltä ei ole millään tavoin rajattu. Näin olet varmaan hakenutkin ja sillä tavoin saanut esille sen tarjonnan, mitä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Jos rajaat haun dvd-levyihin, löydät yhden suomenkielisen elokuvan: Nikolai II : Suomen suuriruhtinas 1894-1917.
Muun Suomen kirjastojen tarjonta selviää, kun menee sivustolle www.kirjastot.fi ja valitsee sieltä Frank-monihaun. Valitse maakuntakirjastot, laita asiasanaksi Nikolai II ja valitse kaikki kirjastot. Hakutuloksena on paljon nimekkeitä, sekä kirjoja…
Internetistä ei löytynyt suoraan sanoja etsimääsi kappaleeseen. Kappaleen sanat löytyvät kirjasta FEMHUNDRA SCHLAGER-VISOR : 50 ÅRS POPULÄRA VISTEXTER (1979) ISBN 91-49-23485-4. Svenskt visarkiv -palvelusta (http://katalog.visarkiv.se/lib/ShowRecord.aspx?id=986799) voi tilata kappaleen sanat kaukolainakopiona oman kirjastosi kautta.
Meidän mökki lehden palstalla on vastattu samanlaiseen kysymykseen viime kesänä. Kirjoituksen mukaan yleispätevää näädän karkotinta ei ole. Näätä ei pääse kulkemaan alle 4 cm:n aukoista, joten ainakin voisi näädän menevät aukot tukkia. Näätä on yllättävän rohkea ja mikäli se on päässyt pesiytymään vintille, kannattaa odottaa sen lähtöä metsästysretkelle ja tukkia sinä aikana näädänmentävät aukot.
Näädät saalistavat myyriä ja oraviakin. Myyräkantojen ollessa pieniä, näätä saalistaa myös lintuja, mutta sillä kelpaavat myös marjat, sienet ja hedelmät. Naaras synnyttää huhti-toukokuussa keskimäärin kolme poikasta. Näätää esiintyy kaikkialla Suomessa, etenkin seuduilla missä on suuria havu-ja sekametsiä. Sitä saa metsästää marraskuusta…
Käsite kosmetiikka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa koristetta. Mutta jo esihistoriallisella ihmiset ovat koristaneet itseään.
’Kosmetiikka’ eli kauneudenhoito, jolla pyritään kauneuden säilyttämiseen ja kohentamiseen esteettisen vaikutuksen parantamiseksi, alkoi levitä vähitellen ranskasta käsin muihin maihin 1800-luvulla.
Toisen maailmansodan jälkeen kosmetiikan käyttö yleistyi kaikissa kansanluokissa.
Kosmetiikan käyttö ja kauneusihanteet ovat aina vahvasti kulttuurisidonnaisia.
Kosmetiikan käytön ja valmistuksen historiasta on hyvin lähdeaineistoa saatavilla.
Aiheeseen voi perehtyä seuraavien lähteiden avulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka
http://www.coloria.net/historia/kosmetiikka.htm
-Rusoposkia, huulten…
Marjatta Kurenniemen Pukke Punamuurahaisen seikkailut -kirjaa on hyvin saatavissa kirjastoista kautta Suomen. Sitä on esimerkiksi yli kymmenen Keski-kirjaston kokoelmassa ja näistä vaivattomasti tilattavissa lainattavaksi omaan kirjastoonne.
Pukke Punamuurahaisen seikkailuista on otettu painokset vuosina 1946, 1954 ja 1978. Omakseen kirjaa haluavan kannattaa seurailla verkkoantikvariaattien tarjontaa tai jättää siitä oma ostoilmoitus.
Sami Tojkander on julkaissut tähän mennessä vain nuortenkirjan Jere - suuri Survival blues, vuonna 1999. Niinpä hänestä ei ole tietoja nuortenkirjailijaluetteloissa, enkä löytänyt arvosteluja kirjasta tai muita lehtiartikkeleita kirjailijasta. Lienee parasta pyytää tietoja kustantajalta, Aika Oy:ltä. Sen nettiosoite on http://www.aikaoy.fi/
Internetistä löytää kattavasti tietoa erilaisista apurahoista ja stipendeistä. Hyvä aloitussivu on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivusto, minne on koottu linkkejä erilaisista apurahoista sivulle http://www.htk.fi/kirjasto/kasvatu2.htm sekä http://www.htk.fi/kirjasto/kulttu.htm#apurahat FastWeb on maailman suurin ilmainen apurahatietokanta http://www.fastweb.com Palvelun käyttäminen edellyttää maksutonta rekisteröitymistä. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sivuilla on laaja linkkilista opiskelijoille tarkoitetuista apurahoista osoitteessa http://sylsrv.syl.helsinki.fi/oppalvelut.html Kelan myöntämästä vammaistuesta mm. opiskeluun löytyy tietoa osoitteesta http://www.kela.fi
Kansalaisen verkkolomakepalvelussa voit imuroida…
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?…
Tervetuloa seuraavalla kerralla kysymään neuvoa myös täältä Pasilan eli Helsingin kaupunginkirjaston Pääkirjaston neuvonnasta. Opastamme ja autamme sinua kirjaston käytössä ja tietopalvelu toimii myös ihan perinteisesti paikan päällä.
Plussa-aineistohaustamme (http://www.libplussa.fi/) löytyvät seuraavat teokset: Ajankohta--poliittisen historian vuosikirja 1994--Mikko Majander (toim.)Helsinki, 1993. Maailma tänään[4]--Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia, Kööpenhamina,1996. Näkökulmia kehitykseen ja tasa-arvoon--Brasilia ja Kuuba 1970-luvulla/ Jyrki Käkönen Tampere, 1987. Huberman, Leo: Kuuban sosialismi Helsinki, 1971.
Aleksi- artikkelitietokannasta hakusanalla "Kuuba" tai "Fidel Castro" löytyivät seuraavat artikkelit. Erityisesti…
Etsimäsi kirja on varmaankin seuraava:
Wallstein, Bärbel
Nukkumatin unihiekka vaarassa
(Kansankulttuuri,1979)
Kirjan kuvissa seikkailee Pikku Kakkosen tuttu Nukkumatti.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirja on sijoitettu lastenosaston varastoon. Varastokirjoja saa myös lainaksi.
Emme löytäneet pelkkiä satuja sisältävää kirjaa, mutta seuraavissa kolmessa teoksessa käsitellään aihetta:
Tämä kirja sisältää useita tarinoita kysymästäsi aiheesta.
Usher, Kerry
Keisareita ja taikavoimia / kirj. Kerry Usher ; kuv. John Sibbick ; suom. Mikko Kilpi
Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1988
131, [1] s. : kuv. ; 28 cm
SARJA:Maailman taruaarteet. Rooma
Vanha mutta hyödyllinen lähdeteos.
Henrikson, Alf
Antiikin tarinoita. 2 : Vanha Rooma, Rooman keisarikunta, hakemisto ja selityksiä / Alf Henrikson ; [suomennos: Maija Westerlund] ; [kuvituksen suunnittelu ja taitto: Heikki Eskelinen]
Porvoo : WSOY, 1963
VIII, 556 s. : kuv., kartt.
Jos ruotsi sujuu, niin kannattaa tutustua tähänkin kirjaan.
Connolly, Peter
Hannibal och romarriket /…
