Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Voisikohan tämä olla runo jota on kysytty aiemminkin : Pilvet tummina, kaihokkaina kulkevat Pitkänäperjantaina, vuotavat viljalta kyyneleitä, itkien Jeesusta, itkien meitä... Runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista, esimerkiksi Rauhan Sanomat -lehdestä vuodelta 1906:
http://digi.kansalliskirjasto...age=1%20. Runon tekijästä ei ole tietoa.
Tietoa Italian koulujärjestelmästä löytyy nettiosoitteesta http://www.geocities.com/Athens/1809/educatio.html . Tästä osoitteesta saat listan ikäkausia vastaavista kouluista. Sivulta selviää mm., että peruskoulu on pakollinen ja ilmainen 6-14-vuotiaille ja jakautuu 8 luokkaan. Lisää Italian kouluihin liittyviä linkkejä on osoitteessa http://www.geocities.com/Athens/1809/indein0.html#Sez4
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Rakentaja.fi-sivustolla https://www.rakentaja.fi/artikkelit/8989/mita_betoni_on.htm on tietoa betonista ja sementistä. Betoni on rakennusaine, joka koostuu kolmesta pääaineesta: sementistä eli sideaineesta, sorasta eli runkoaineesta ja vedestä.
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
Duodcim aikakauskirejan artikkeli (2005;121(5):477-8) kertoo näin:
"Poikien ympärileikkaus lienee ollut tavallisin leikkaus maailmassa. Maailmanlaajuinen prevalenssi pojilla on arvioitu 20–30 %:ksi" sekä
"Poikien uskonnollisella ympärileikkauksella on ikivanha historia, joka juontuu ainakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan seemiläisiin kulttuureihin. Lääketieteen historioitsijat ovat nähneet ympärileikkauksessa varhaisen kansanterveydellisen toimen hiekkaisilla alueilla uhkaavia toistuvia balaniitteja vastaan. Sittemmin poikien ympärileikkausten arvellaan tulleen osaksi paikallisia uskontoja, erityisesti islamissa, juutalaisuudessa ja eräissä Afrikan kulttuureissa. Niitä ei tehdä Etelä-Aasian ja Kaukoidän suurissa uskonnoissa (hinduismi,…
Forebears-nimisestä palvelusta voi etsiä sekä etunimiä että sukunimiä ja niiden esiintymistä maailmassa. Sen mukaan Israelissa on jokunen Judas-niminen, https://forebears.io/forenames/judas. Saksassa ei ole osumia tuolle sukunimelle. Tarkkaa tietoa siitä, mihin tilastot perustuvat ja kuinka usein niitä päivitetään en löytänyt palvelun kuvauksesta.
En ollut ihan varma, mitä kysymyksellä haet tarkalleen, mutta löysin latvialaisen kirjakaupan nettisivuilta kirjan Trīs cūkas, jonka esittelytekstissä mainitaan possujen nimiksi Naf-Naf, Nif-Nif ja Nuf-Nuf. Kirja on venäjänkielinen.
Eläinten jälkikuviokortteja ei kirjastossa ole, sen sijaan kyllä kirjoja joissa on eläinten jälkiä:
Bang, Preben: Jälkiä luonnossa : nisäkkäiden ja lintujen jälkiä ja jätöksiä. 3. p. Otava, 1983
Bang, Preben: Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä. WSOY 1999
Siivonen, Lauri: Jäljet lumessa : opas nisäkkäiden ja lintujen talvisista jäljistä. Gummerus, 1982
Kirjastoissa on runsaasti äänitehosteita CD-levyillä, joista voi löytyä myös ketun haukuntaa. Levyjen sisältö on tarkistettava levyltä, sisältöjä ei kaikkien osalta ole kirjattu luetteloon.
Varsinaisia tieteellisiä tutkimuksia kantoliinoista tai rintarepuista ei valitettavasti löytynyt, mutta aihetta sivuaa ainakin Jean Liedloffin kirja The Continuum Concept, jonka sanotaan olevan "pehmeän vauvanhoidon ja vauvankannon klassikko". Lisää tietoa kirjasta osoitteesta http://www.continuum-concept.org/ Kirjaa on saatavana yksi kappale pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa, tarkemmat tiedot http://www.helmet.fi/
Myös suomalainen Anneli Aurelan tutkimus Sylissäpito elämänmuotona ja terapiana saattaisi sivuta aihepiiriä. Kirja on saatavana ainakin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan kirjastosta.
Kotimaisia ei-kaupallisia kantoliinasivuja löytyy osoitteista:
http://www.lapsiperhe.net/kantoliinat/perhepeti.html
http…
Matti Kodasta on tietoja kirjoissa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia. Hki : Lasten keskus 1989.
Kotimaisia lastenkirjankuvittajia / toim. Ismo Loivamaa
Hki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002.
Aleksi-lehtitietokannasta löytyi artikkeleita:
Onnimanni 1998, no 1. s. 4-11, 50
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kuvakirjataide kaipaa nuoria (Kysely kotimaisille kuvakirjantekijöille).
Kotiliesi 1983, no 3. s. 82
Harju, Rauno: Matti Kota, Totti-kissan kuvittaja.
Kaks'Plus 1982, no 7. s. 2-4
Hämäläinen, Pirjo: Lapset tarvitsevat uuden satusedän.
Lisäksi Matti Kodan haastattelut (aiheena hänen puutarhansa) Kotipuutarhalehdessä 2002 no 8-9 ja 2003 no 8.
Olisikohan kyseessä Cornelia Funken kirja Mustesydän. Siinähän juuri isällä on tällainen kyky, ja hänen ääneenlukemansa tarinan henkilöt alkavat elää ja uhkaavat pian koko perhettä. Tyttärellä osoittautuu olevan sama tämä sama kyky. Kirja on ilmestynyt viime syksynä. Saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastossa, ks. www.helmet.fi
Helli mua hiljaa (alunperin Robert Fitoussin esittämä hitti Words) on Beritin CD-levyllä Hitit (Elap, p2002). Levy on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja on aivan normaalisti lainattavissa ja varattavissa.
http://www.helmet.fi
Oletpas valinnut hankalan tutkielman aiheen, sillä afrikkalaisilla kielillä kirjoittavia tunnettuja kirjailijoita löytyy vain vähän. Lähes kaikki afrikkalaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet englanniksi, ranskaksi tai portugaliksi. Sama asia heijastuu myös Arikan kirjallisuutta käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin, sillä niissä keskitytään lähes pelkästään englanniksi tai ranskaksi kirjoittaviin kirjailijoihin. Internetistä on kuitenkin mahdollista löytää englanniksi tietoa mm. seuraavista: Thomas Mofolo, Shaaban Robert, D.O. Fagunwa, F Kwasi Fiawoo, J H Kwabena Nketia ja Okot p'Bitek.
Jos haluat tutustua eurooppalaisilla kielillä kirjoittaviin afrikkalaisiin, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa Ritva Niklas-Salmisen afrikkalaisen…
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sivuilta osoitteesta www.evira.fi löytyy artikkeleita Giardia duodenaliksesta ja muista ruokamyrkytyksiä aiheuttavista loisista. Hakusanalla giardiaasi löydät muitakin suomenkielisiä nettisivuja aiheesta. Tässä muutamia osoitteita: http://www.gastrolab.net
http://www.terveyskirjasto.fi
http://www.tohtori.fi
http://www.terveysportti.fi
http://www.hyvinvointituotanto.com/parasiitit.htm
Listasi vaikuttaa jo kattavalta, mutta siitä puuttuu vielä kaksi tärkeää tehtävää eli verkossa olevan (ja tietenkin myös perinteisen paperimuotoisen) tiedon jäsentely sekä tuottaminen.
Internetissä olevan tiedon suuri ongelma on käyttäjän kannalta sen laadullinen epätasaisuus ja epäluotettavuus. Kirjasto on omalta osaltaan pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa tarjoamalla laadukkaita linkkilistoja eri aihealueista. Valtakunnallisesti ylläpidetty Makupalat on tästä paras esimerkki: http://www.makupalat.fi .
Ei sovi myöskään unohtaa Kysy kirjastonhoitajalta palvelun kaltaisia kysymys/vastaus-palveluja ja niiden valtavia vastausarkistoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/
Tulevaisuudessa kirjaston merkitys laadukkaan verkkosisällön…
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
Netissä on palstoja, joissa lääkärit vastaavat omaan sähköpostiisi. Tämäntyyppinen palvelu on usein maksullista. Esimerkiksi verkkopalvelu tohtori.fissä asiantuntijat vastaavat kysymyksiin: http://www.verkkoklinikka.fi/vl/
Etsin kyseiseltä sivulta psykiatrian asiantuntijan http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/asiantuntijat/6981638 . Tanja Laukkala, psykiatrian erikoislääkäri, näyttäisi olevan vastausvuorossa ja kysymyksen esittäminen hänelle maksaa 20 euroa.
Kannattaa myös selata aikaisempia aiheesta esitettyjä kysymyksiä.
Yliopistojen opiskelijoille tarkoitettu YTHS on tehnyt hyvän sivuston opiskelijoille
http://www.yths.fi/netcomm/ . Kohdasta terveystietoa A-Ö löytyy omat sivut stressistä ja paniikkihäiriöstä.
Muita mahdollisia…
