Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Kannattanee tutkia etymologisia sanakirjoja. Esim. kirjassa Hoad: The concise Oxford dictionary of English etymology kerrotaan discuss -sanan johtuvan latinan sanasta discutere, jolle kirjassa annetaan merkitykset "dash to pieces, disperse".
Kirjailija Måns Gahrton on syntynyt vuonna 1961 Lundissa Ruotsissa ja elää edelleen. Lisää tietoa löydät Kirjasampo.fi:stä, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston, KAVA:n, kirjastosta ehdotettiin seuraavia kirjoja:
Block, Bruce A.
The visual story : creating the visual structure of film, tv and digital media
2nd ed., Amsterdam ; Boston : Focal Press, 2007. - 297 s. : kuv.
elokuvaus; visualisointi
Brown, Blain
Cinematography : theory and practice : imagemaking for cinematographers, directors & videographers
London : Focal, 2002. - 303 s. : kuv.
elokuvaus; valaistus
Korvenoja, Pekka
TV-kameratyön perusteet
Helsinki : Helsingin ammattikorkeakoulu, 2004. - 184 s. : kuv.
kuvaus; elokuvaus; sommittelu
Laszlo, Andrew
Every frame a Rembrandt : art and practice of cinematography / Andrew Laszlo, with additional material by Andrew Quicke
Boston : Focal, 2000. - 253 s…
Bandura eli kobza on ukrainalainen kansansoitin. 'Kobsarspieler' tarkoittaa banduransoittajaa. Nämä - monet heistä sokeita - olivat ukrainalaisia ammattimaisia kansanmuusikkoja, jotka säestivät banduralla kasakka-aiheisia eeppisiä balladeja.
Nikolai Gogolin esittäminen samassa kuvassa tämän perinneinstrumentin soittajan kanssa liittyy mitä ilmeisimmin kirjailijan taustaan: Gogol oli ukrainalainen, vaikka häntä yleensä pidetään venäläisenä, ja hänen kirjallinen tuotantonsa perustuu paljolti ukrainalaiseen kansanperinteeseen, mentaliteettiin, huumoriin ja kansankuvaukseen.
Bandurasta löytyy useitakin mainintoja Gogolin ukrainalaistarinoiden kokoelmasta Dikankan iltoja, joten aivan tuulesta temmattu ei soittimen ja kirjailijan yhteys ole.…
Laina-aikaa voi jatkaa, ellei aineistoon ole varauksia. Lainat voidaan uusia korkeintaan 8 kertaa.
Lainan uusiminen onnistuu puhelimitse, käymällä kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa www.satakirjastot.fi. Vasemmalla olevasta palkista pääsee omiin tietoihin. Internetin kautta uusimiseen tarvitaan tunnusluku, jonka saa kirjastosta.
Teoksessa Höystikkäät: makupaloja Savon latvoelta (2005) kerrotaan, että murteellinen sanonta "uute uhaten" tarkoittaa 'tieten tahtoen, esim. jtk. kieltoa uhmaten'. Unto Eskelisen Kieljkiärylöetä-kirjassa (1985) sanonta on puolestaan muodossa "uutten uhkaen" ja sen merkitys 'asiakseen, varta vasten, juuri sen takia'. Suomen kielen etymologinen sanakirja V (1975) puolestaan mainitsee, että sanasta ”uhka” etymologisesti lähtöisin oleva sanonta ”uuten uhaten” on savolaismurteinen adverbi, jonka merkitys on ’varta vasten, ehdoin tahdoin’.
Lopun studio: kuvateollisuushalli Otto Brandtin tie 1. Helsinki. (Eevi sytyttää kokoelmahuoneen tuleen).
Tässä kaikki kuvauspaikat Suomen kansallisfilmografia osa 12 mukaan:
Kuvausaika:
2.10. - 14.11.1996
- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.
Ulkokuvat:
Helsinki: Paragon Oy Mäkelänkatu 84 (Amin työpaikka Kodak Express), Tuusulanväylä / Kehä I:n liittymä (Ami pysäyttää auton), Merihaan paikoitushalli (Amin auto parkkihallissa) ja sen ulko-ovi (Amin asuintalon sisäänkäynti), Sörnäisten rantatie (Eevin matka alkaa), Tuusulanväylä (Amin ja Helenan automatka), Mäkelänkatu 86 (Ami jää Helenan kyydistä) Vantaa: Kehä III (Amin ja Eevin kotimatka) Korpilahti: Punamäentie junaradan kohdalla (Eevi yöpyy…
Jaakko Löytyn ensimmäiset laulut syntyivät samoihin aikoihin, kun hän kävi rippikoulun. Yksi niistä oli ”Tahdon kiittää Herraa”, jonka varhaisin versio on vuodelta 1971. Kesällä 1972 hän tapasi tulevan vaimonsa Kaija Pispan, joka on sittemmin sanoittanut monia hänen lauluistaan yksin tai yhteistyössä hänen kanssaan. Jaakko Löytyn uran kannalta tärkeä oli hänen esiintymisensä Kirkon nuorisopäivillä Vammalassa vuonna 1974. Siellä hän esitti neljä omaa kappalettaan, joista yksi oli ”Kala-Pekka”. Yleisö piti kuulemastaan, keikkapyyntöjä sateli ja Nuorten keskus ehdotti levyn tekoa.
Jaakko Löytyn ensilevy ”Asioita, joista vaietaan” ilmestyi vuonna 1974. Se sai huomiota osakseen ja poiki lisää keikkoja eri puolilla Suomea. Seuraavana vuonna…
Kuvia Helsingistä löydät seuraavilta Internet-sivuilta:
http://www.hel.fi/kaumuseo/kuvark/index.html
http://www.hel.fi/kuvat/pictures.html
http://www.lasipalatsi.fi/
Nora Robertsista löytyi valitettavasti hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Kustannusosakeyhtiö Gummeruksen kirjailijasivuilla
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/Kaankauno.htm on kerrottu hieman hänestä.
Kirjassa Twentieth-century romance and historical writers (1990), joka on Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa, kerrotaan, että Nora Roberts on amerikkalainen salanimellä kirjoittava kirjailija. Hän on syntynyt Washington D-C.:ssä ja saanut koulutuksensa Montgomery Blair High Schoolissa Silver Springsissä Marylandissa. Hän on avioitunut v. 1968 Ronald Aufdem-Brinken kanssa ja v. 1985 Bruce Wilderin kanssa ja hänellä on kaksi poikaa. Ammatiltaan hän on sihteeri.
Englanninkielistä tietoa kirjailijasta voit hakea internetistä…
Orimattilan seurakunnan historia: Orimattilan seurakunnan 300 vuotismuisto-: 1636-1936(toim. Sakari Loimaranta), Lahti 1935 on saatavissa Tapiolan kirjaston varastossa, puh.81657300. Tapiolan kirjastossa sijaitsee erityinen Uusimaa-varasto vanhoille kirjoille, sieltä voi tiedustella myös muita teoksia. Uudemmat Orimattilaa koskevat kirjat löytyvät Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmasta ja netistä osoitteesta www.helmet.fi (pääkaupunkiseudun yhteinen tietokanta) klikkaamalla sanahakua: orimattila historia.Kirjat voi em. osoitteessa varata mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon toimitettavaksi, jos kirjastokorttiin on liitetty nelinumeroinen pinkoodi. Varausmaksu 50 centtiä maksetaan noudettaessa
Välitän asiantuntija-kollegan vastauksen:
Lain 21§:n mukaan "Teos, joka on julkaistu, on lupa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen
yhteydessä... Tämä ei kuitenkaan koske
näytelmä- eikä elokuvateosta."
Eli kun kyse ei ole äänikirjana olevasta näytelmästä, niin saa esittää julkisesti koulussa vaikka kokonaan.
Karonkasta eli tohtorinväitöstilaisuuden jälkeen järjestettävästä akateemisesta juhlasta on tietoa käytös- ja tapaoppaissa, esimerkiksi seuraavissa:
Raili Malmberg: Hyväksi tavaksi : käytösopas arkeen ja juhlaan
Uddenberg, Agneta: Hyvät tavat
Lassila, Sirkka: Uusi käytösen kultainen kirja
Väittelijälle tarkoitettuja ohjeita löydät yliopistojen nettisivuilta, esim. Oulun yliopisto:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/yliopistolaisille/neuvottohtoreille…
ja Helsingin yliopisto:
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm
Kotipalvelun historiasta ei ole tietääksemme toistaiseksi tehty mitään laajempaa selontekoa. Menemällä Googleen ja hakemalla asiasanoilla "kotipalvelu" ja "kirjastot" pääset monien eri kaupunginkirjastojen kotipalvelusivuille. Voit itse ottaa yhteyttä näihin kirjastoihin ja tiedustella kuinka heillä tätä palvelua on vuosien mittaan kehitetty.
Alla muutama verkko-osoite:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/
http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=1121;numero=50987528
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/laitoskirjastot
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11884;8532;86907
http://www.nurmijarvi.fi/palvelut/kirjasto/fi_FI/kotipalvelu
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;108920;132696;135812…
http://kaupunginkirjasto.…
Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmällä pitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät ymmärtämään dokumenttia ja arvioimaan sen hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.
Internetistä löytyy hakusanalla ”semanttinen” useitakin selityksiä käsitteelle ”semanttinen web”. Mm. Ossi Nykänen Tampereen teknillisestä yliopistosta on pitänyt aiheesta aika kattavan esitelmän: http://www.cs.tut.fi/~onykane/talks/2005/0617-kirjasto-on/0603-kirjasto…
Leo Lipsosen Vankilaslangin sanakirjastakaan (1990)ei löytynyt selitystä kakku-sanan kohdalta. Kirjan alussa, Lukijalle-nimisessä luvussa mainitaan, että kakku-sanaan liittyy mielikuva pitkäaikaisesta leivänsaannista, ...evään, limpun, paakelsin, pullan haukkaamisesta, järsimisestä, nokkimisesta tai syömisestä.
Samantapaisia merkityksiä kakulle löytyy Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii -kirjasta (2000). Termiä purra, syödä,heittää kakkua on käytetty kirjan mukaan jo 1940-luvulla.
Olisiko kyseessä kirja Uhri isänmaalle: Mikkelin seudun sankarivainajat Suomen sodissa 1939-1945 / [julkaisija] Mikkelin Seudun Sotaveteraanit. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997. Siinä on jokaisesta lyhyet henkilötiedot ja useimmista kuva.
Toinen kirja, joka on ilmestynyt 1990-luvulla on
Minuun sattui... : Mikkelin seudun sotainvalidit kertovat, toimittanut Mikkelin seudun sotainvalidit ry vuodelta 1994.
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
Sitaattia ei ilmeisesti löydy teoksesta lainkaan, sillä ainakin englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa http://en.wikiquote.org/wiki/Jane_Austen kerrotaan, että sitaatti on laitettu virheellisesti Austenin nimiin. Tuon lähteen mukaan se olisi todellisuudessa peräisin Fanny Pricen vuonna 1999 laatimasta mukaelmasta. Teosta ei ole suomennettu.
Alkuperäisessä romaanissa on hiukan tuota muistuttava kohta juuri luvussa 10. Se menee seuraavasti: ”Dinner was soon followed by tea and coffee, a ten miles' drive home allowed no waste of hours; and from the time of their sitting down to table, it was a quick succession of busy nothings till the carriage came to the door, and Mrs. Norris, having fidgeted about, and obtained a few pheasants'…
