Esimerkiksi tällaisia kirjoja löytyy kirjastosta:
Besace, Daniel: Valtameri kirjastoluokka 40.8 2014 (Länsi-Ranskan hiekkarannat)
Büscher, Wolfgang : Berliini - Moskova : jalan kohti itää 47 2008
Järvinen, Liisa Marjatta: Ota vuotesi ja kävele : kirjallista jälkimatkailua Kreikan saarilta 46.85 2005
Laitinen, Päivi: Meren keskellä polku : kävelyretkillä ritareiden saarella 46.5 2007 (Malta ja Gozo)
Lehtonen, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46.3 4. p. 2005
(Wetterstrand, Tuija: Kävellen Santiago de Compostelaan : matkakirja, muun muassa 46 Uud. laitos 2011 tämä on sisällöltään sama kirja kuin edellinen)
Lewis, Jason: Tummat vedet : lihasvoimin maailman ympäri 40.8 2013 (kävely ; rullaluistelu…
Ei ole. Suomen siltojen alituskorkeudet eivät pääosin ole kovinkaan suuria, yleensä korkeintaan 18 metriä. Poikkeuksena tästä sisämaassa ovat Saimaan syväväylän ylittävät sillat, mm. Saimaan silta eli Puumalansalmen silta. Niiden alituskorkeuden on oltava vähintään 24 metriä. Suomen pisimmän sillan, Raippaluodon sillan, alituskorkeus on 26 metriä.
Raippaluodon silta: http://www.mustasaari.fi/fi/document.aspx?docID=1583
Saimaan silta: http://www.puumala.fi/matkailijoille/naehtaevyydet
Savon Sanoemien artikkeli uudesta Jännevirran sillasta: http://www.savonsanomat.fi/savo/jannevirran-sillasta-tulee-suomen-viide…
Tietoa Suomen silloista: http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Sillat.htm
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
Aiheesi Italian kulttuurista on varsin laaja. Sinun kannattasi vielä miettiä keskitytkö kulttuuriin yleisesti vai joihinkin sen osa-alueisiin tarkemmin kuin toisiin. Erilaisista tietosanakirjoista löytyy tietoa taiteen eri alojen edustajista kuten esim. kirjailijoista, säveltäjistä ja kuvataiteilijoista. Italian kulttuurista kerrotaan seuraavissa kirjoissa. Mikäli näitä ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata niitä kaukolainoina.
Setälä, Päivi. 1998. Näköaloja Villa Lantesta. ISBN 951-1-15325-0.
Eurooppa elää -sarjan osat 1 ja 2. 1997. Toim. Hannu ja Janne Tarmio. ISBN:t 951-0-21761-1 ja 951-0-21762-X.
Peltonen-Rognoni, Pirkko. 1994. Ihmeellinen Italia. ISBN 951-0-19206-6.
Italia - vastakohtien maa. 1994. Toim. Hannu Laaksonen et al.…
Vastaus riippuu siitä, keitä kysyjä tarkoittaa "meillä". Juutalaisia on asunut vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa, minkä seurauksena juutalaista perimää löytyy varsin monista sukulinjoista. Toisaalta juutalaisuuteen kuuluu myös pyrkimys välttää sekaliittoja, mikä on toiminut tätä vastaan.
Koko maailman väestöstä alle 15 miljoonaa juutalaista muodostavat varsin pienen osan. Siten varsin harva voi sanoa olevansa sukujuuriltaan juutalainen. Useimmat maailman ihmisistä eivät ole sukujuuriltaan juutalaisia. Mutta ripaus juutalaisuutta voi olla sellaisellakin, joka arvelee olevansa jotain ihan muuta. Ihmisen geeniperimä on vuosituhansina sekoittunut hyvin tehokkaasti. Sellaista ilmiötä kuin "puhdas etninen perimä" ei käytännössä ole…
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka…
Helkalan kartano -sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa, kirjat nimeltään järjestyksessä:
Reipas tyttö saa paikan
Hellitä suitsia, Kati
Helkalan villikot
Helkalan kilpakosijat
Häät Helkalassa
Näkemiin Helkala
Kirjailijasta ja kirjoista enemmän Kirjasampo -kirjallisuuden verkkosivustolla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175937825466
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy seuraava video flamencosta: Flamenco peruskurssi, ohjaus Ritva Rautavaara, opettaja Laura Vilhonen, 1997.
Videon saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi tai ottamalla yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Kyseessä on kappale nimeltä "Mä elän vieläkin", alkuperäiseltä nimeltään "Highwayman". Jos laulun tekstistä on vain pätkä tiedossa, sitä voi käyttää hakulauseena lainausmerkkien välissä esim. Googlessa.
Laulun alkusanojen perusteella kappaleita voi hakea esim. VIOLA -tietokannasta http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm, johon pääsee maksutta kirjastoista.
Kyllä voi palauttaa! Nykyään voi lainata ja palauttaa mihin kirjastoon tahansa. Myös yli kuntarajojen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Tällaiseen kysymykseen on aika vaikea vastata yleisessä kirjastossa. Tilanne on hieman sama kuin sinulla kirjakaupassa, viitteitä sanakirjoihin voi antaa, mutta ei voi tarkalleen tietää, mitä sanakirjoja oppilaitoksessasi tavataan käyttää. Sinun kannattaisi kysyä asiaa oppiaineesi laitokselta. Seuraavilta sivuilta löydät Opinto-ohjauksesta huolehtivien tiedot, http://www.uku.fi/tht/opiskohjeet.shtml#opo , opetussihteerin tiedot löytyvät henkilökunnan sivulta:
http://www.uku.fi/tht/henkilokunta.shtml .
Sinun kannatta myös katsella kirjaston sanakirjoja ja tutkia, mitkä niistä vaikuttavat käyttökelpoisilta ja seurata mitä sanakirjoja käytetään paljon. Luultavasti sinun aineesi sanakirjat löytyvät Canthian kirjastosta. Se sijaitsee Kuopion…
Voisikohan kirja olla Joy Fieldingin Kuka olet Jane (1991). Siinä nainen on menettänyt muistinsa ja kävelee teoksen alussa puistossa. Kirjan kannessa on naisen kasvot, eivät kylläkään irvokkaat.
Seuraavien verkkosivustojen mukaan erilaisten kamelirotujen tiineys kestää n. 13 kuukautta:
http://www.americazoo.com/goto/index/mammals/356.htm;
http://www.arab.net/camels/;
http://www.animalinfo.org/species/artiperi/camebact.htm
Kirjastoon ei osteta kirjoja yksityishenkilöiden omista kokoelmista. Otamme kyllä vastaan lahjoituksina hyväkuntoisia kirjoja, joista on tarvetta kirjastossa ja jotka sopivat kirjaston aineistonvalintaohjeisiin.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole värikopiokonetta asiakaskäyttöön. Pääkirjastossa (Vapaudenkatu 39-41) on kuitenkin mahdollista varata aika kuvankäsittelytietokoneelle (p. 014-266 4117), jonka yhteydessä on skanneri. Aineiston voi skannata ja sitten tulostaa väritulostimella. Jyväskylän keskustassa värikopioita voi ottaa mm. Jyväskylän yliopistopainossa (Cygnaeuksenkatu 3, p. 014-260 1141) ja Jyväskylän Kopioteamilla (Yrjönkatu 35, p. 014-217001).
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Jonkin verran kirjastojärjestelmien historiasta löytyy uudesta teoksesta "Suomen yleisten kirjastojen historia". Myös seuraavista julkaisuista löytyy tietoa tästä aiheesta:
Jarmo Saarti Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet
Riitta Kärki: Selvitys atk-järjestelmien käytöstä yleisten kirjastojen lainauksenvalvonnassa ja tietopalvelussa (1987)
Espoon kaupunginkirjasto:
Tietojärjestelmätutkimuksen loppuraportti 12.6.1989
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (1997, toim. Juha Hakala)
Selvitys yleisten kirjastojen integroidusta tietojärjestelmästä : loppuraportti (1986)
Artikkeleja löytyy Artosta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta…
