"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan.…
Jaksoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Ensimmäisen tuotantokauden 12 jaksoa lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja toisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa vuonna 1994.
Turun kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.turku.fi/kirja/ pääsee
aineistorekisteriin katsomaan kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kotisivulta linkistä 'kokoelmat'. Sekä Turun että muidenkin tieteellisten kirjastojen aineistorekistereihin pääsee esim. Suomen yleisten kirjastojen etusivun kautta (http://www.kirjastot.fi).
Turun yliopiston kirjaston (http://www.utu.fi/kirjasto/volter/) ja Åbo
Akademin kirjaston (http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls) kokoelmatietokannoista voi hakea sekä kirjoja että lehtiä. Lisäksi Turussa on
Kansaneläkelaitoksen tietopalvelu, jonka puhelinneuvonnasta voi kysyä
mahdollisuutta tutustua kirjaston kokoelmiin (puh. 264 6279).
Samppa Ketolalta on todellakin ilmestynyt kaksi Vihreä Varis -sarjaa kuuluvaa nuortenkirjaa.
Valitettavasti emme löytäneet hakuteoksista mitään tietoja hänestä, ainoastaan muutaman kirja-arvostelun (Kirjallisuusarvosteluja C-sarja 1981/12, 1986/12). Nettihaku tuotti yhtä laihan tuloksen.
Leena Varhama
Lahden kirjasto / lasten- ja nuortenosasto
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Ehdotamme tutkittavaksi jäljempänä ilmeneviä julkaisuja. Saat ne lähikirjastosi kautta.
Liitän oheen Espoossa tehdyn päivähoidon asiakastyytyväisyystutkimuksen.
Asiaa kannattaa kysyä myös täältä: Kehittämis- ja tutkimusryhmä, Aukioloajat ma-pe 8.00-15.45, Katuosoite Espoonkatu 3, Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelin (09) 81621 (vaihde), Fax (09) 8162 2321, 8162 2070
Sähköposti tieto@espoo.fi
WWW-osoite http://www.espoo.fi/tieto
Kirjaston kautta saatavat teokset:
Kohti kaupunkisosiaalityötä :haasteena tasapainoinen kaupunki ,2003, 268 s.
Sjöblom, Tua
Yksin tulleet alaikäiset lapset ja nuoret turvapaikanhakijoina : selvitys yksin turvapaikkaa hakevien somalialaisten lasten ja nuorten tilanteesta sukulaisperheissä…
Kokkolan kirjastosta löytyy Sound Effects 1-10 cd:t, joissa on erilaisia äänitehosteita, esim. avaruuden, liikenteen, pelien, koneiden, meren, luonnon ja eläinten ääniä.
Lisäksi meillä on luonnonääniä ja linnunlaulua cd:llä, esim. äänitteet Tunnelmakuvia luonnosta (3 osaa), Luonto soi 1-3, Linnunlaulun Suomi ja Luonnon suvisinfonia.
Voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen tai yleensä useamman kirjaston kokoelmasta Kirjastot.fi:n tuottaman Frank-monihaun ( http://frank.kirjastot.fi ) kautta. Pop & Jazz Konservatorion informaatikon mukaan maakuntakirjastojen moniviestin-aineiston luettelointi ei ole yhdenmukaista. Osa kirjastoista määrittelee aineistolajiksi moniviestimen, osa nuotin. Yleensä huomautuskentässä mainitaan kuitenkin lisäaineisto (esim. "Cd-levyllä kappaleitten taustat triolla (piano, basso, rummut) soitettuina"). Jos näin ei ole, on mahdollista hakea tuotemerkeillä (esim. "aebersold" tai "jazz play along"). Musiikin alan erikoiskirjastoissa moniviestimet merkitään omaksi aineistoryhmäkseen. Esim. taidekorkeakoulujen Arsca-tietokannassa (https://finna.fi…
Kiinan kielellä kirjoittamisesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Tässä yksi vastauksista:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, jonka dokumentit on suunniteltu myös koneita silmällä pitäen. Tällöin ohjelmistot pystyvät ymmärtämään dokumenttia ja arvioimaan sen hyödyllisyyttä käyttäjän näkökulmasta.
Internetistä löytyy hakusanalla ”semanttinen” useitakin selityksiä käsitteelle ”semanttinen web”. Mm. Ossi Nykänen Tampereen teknillisestä yliopistosta on pitänyt aiheesta aika kattavan esitelmän: http://www.cs.tut.fi/~onykane/talks/2005/0617-kirjasto-on/0603-kirjasto…
Kysyin asiaa Korkeasaaren asiantuntijalta ja tässä vastaus:
Silmälasikaimaani eli Caiman crocodilus (englanniksi Spectacled Caiman)
esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikassa erilasissa järvissä ja joissa. Ne voivat
tulla 3 metrin pituisiksi, joten ne voivat syödä hirvieläimiä ja sikoja. Näin
ollen on mahdollista, että ne käyvät myös ihmisen kimppuun.
Amatsonjoen sivuhaaroissa elää mustakaimaani, joka voi tulla 5 metrin
mittaiseksi. Se on hyökännyt ihmistenkin kimppuun.
8 krokotiililajin on raportoitu hyökänneen ihmisen kimppuun. Ne ovat:
suistokrokotiili (Crocodilus porosus), niilinkrokotiili (C. niloticus) and
amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis), mustakaimaani (Melanosuchus
niger), Moreletinkrokotiili (C. moreletii),…
Riitta ilmestyi Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1882 ja sen alkuperä lienee italialaisessa Margaretan lyhentymässä, Rita. Vuonna 1907 esitettiin Herman Heijermansin näytelmää "Sielujen päivä", jossa oli Riitta-niminen henkilöhahmo. Vanhastaan Riitta on myös liitetty Birgitta-nimen muunnokseksi. Sitä on pidetty myös Brita tai Briitta -nimien muunnoksena.
Annikki taas on Annan hellittelymuoto. Kalevalassa Ilmarisen sisar on nimeltään Annikki.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Mitä isompi kirjasto sitä kattavammat kokoelmat yleensä ovat. Helsingissä suurin ruotsinkielinen ja englanninkieleinen kokoelma on Pasilan pääkirjastossa. Siellä on myös kirjoja lukuisilla muilla kielillä. Lisäksi Töölön ja Rikhardinkadun kirjoistoissa on aika mukavat kokoelmat näillä kielillä. Myös Itäkeskusken kirjastossa on panostettu ulmomaankieliseen aineistoon.
Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Pennin sekä 5- ja 10 pennisen raaka-aineena käytetty kupari korvattiin vuosina 1969, 1977 ja 1983 alumiinilla. Oululainen Numismatics Coins arvioi sen hinnaksi 0,60 €, jos se on leimakiiltoinen, kuntoluokitukseltaan 9. Suomen rahat arviohintoineen 2008 ei anna tästä arviota.
Sanojen aika -kirjailijatietokannan tiedot löytyvät nykyään Kirjasammosta. Artikkelit ja haastattelut löydät Kirjasammon Toimitukselta -osiosta. Artikkelit ovat jaoteltu seuraavien luokkien mukaan: Teos, Kirjailija, Teema.
www.kirjasampo.fi
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Voisikohan kyseessä olla Juha Tapion laulu "Mullonikäväsua" albumilta Kaunis ihminen (Warner 2006)? Sen alkusanat ovat "Kaunis tyttö käytävällä kirjaston"?
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ainakaan Helsingin kirjastoissa ei ole yhteisesti sovittuja poistoaineiston myyntipäiviä. Osa kirjastoista myy poistoaineistoaan jatkuvasti, toiset keskittävät poistomyynnin erilaisten tapahtumien yhteyteen (esim. Lainan päivä). Voit tiedustella poistomyynneistä kustakin kirjastosta erikseen. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ , linkki 'Kirjaston toimpisteet'. Muiden kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/
Vinyyleitä löytynee nykyisin enää lähinnä suurimpien kirjastojen musiikkiosastoilta.
