Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietää vain Suomen tilanteesta (kielirajaus oli ensisijaisesti suomeksi), kuinka uutta löydetyn aineistoa tarvitset ja minkälaista aineiston tulee olla (tieteellisiä tutkimuksia vs. nuorille tarkoitetut Internet-sivut). Aiheesta löytyi niukasti uutta tutkimustietoa (tarkastin Linda, Arto ja Aleksi tietokannat monilla eri asiasanoilla) ja siksi olen ottanut mukaan myös Internetistä löytyneitä nuorille suunnattuja sivuja.
Pötsönen, Riikka Nimeke: Seurustelua ja pelkkää asiaa : 15-vuotiaiden nuorten ajatuksia teemoista: seurustelu, seksi, ehkäisy, tiedonlähteet, perhesuunnittelupalvelut / Riikka Pötsönen ja Raili Välimaa Aineisto: Kirja Julkaistu: Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto , 1995 Sarja:…
Satu nimeltä Kaurapuurojättiläinen on Annikki Setälän käsialaa ja löytyy esimerkiksi teoksista Rudolf Koivun lukukirja (Otava 1977) ja Meidän lasten lukukirja (Aukusti Salo, 1957).
Kyseisistä kirjoista on enää saatavilla Kymenlaakson kirjastoista vain Kasvintuotanto 1 vuoden 1994 painos Elimäen kirjastossa. Toisen osa ja uudemman painoksen ensimmäisestä osasta saa kyllä lainaksi kaukopalvelun kautta muualta Suomesta.
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea kirjastotietokannasta esim. sanoilla kasvintuotanto, rikkakasvit, nurmikasvit, palkokasvit
Piirainen: Rikkaruohot (2002)
Erkamo: Rikkakasviopas (2001)
Raatikainen: Rikkakasvikuvasto (1991)
Nurmenviljely (1994)
Nurmikasvien siementuotanto (1997)
Kalliola: Ruokakasvit (2005)
Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen : ravintokasvit (1997)
Hiukan vanhempia ovat
Uusi maatilatieto (1987)
Tuottava maa : viljelijän tietokirja, osa 2 (1976)
Vanhoista elokuvista, on videokasetteja tehnyt YLEn tallennemyynti. Näitä tuotteita säätelevät tekijänoikeussopimukset. Suomessa niitä voidaan myydä kirjastoille, sosiaalialan laitoksille ja oppilaitoksille. Tallenteita voidaan myös myydä ulkomailla asuville suomalaisille yksityishenkilöille http://www.yle.fi/tallennemyynti/ . Sekä Suomessa että ulkomailla asuvat voivat tilata videokasetteja vanhoista elokuvista YLE Shopista. Tosin YLE Shopin elokuvakokoelma on aika pieni. http://www.yle.fi/yleshop/ . Nykyään ollaan siirtymässä yhä enemmän DVD - tallenteisiin, joten VHS - tallenteita alkaa olla vähemmän.
Elokuvia ei kirjastojen poistomyynnissä ole, koska tekijänoikeudet kieltävät sen.
Tiedustelin tuota kappaletta Santanderin asiakaspalvelusta. Kappaleen nimi on One and one. Kappaleen laulaa Laura Närhi ja se on tehty nimenomaan tuota mainosta varten.
Uusperheet mutkistavat perinnönjakoa. Lakikysymykset vaativat aina lain tulkintaa ja sitä taitoa meillä ei ole. Voimme vain suositella lakimiehen puoleen kääntymistä tai hyviä tietolähteitä, joista alla yksi.
http://mangusti.com/supli/MangustiWS?main=Artikkelit&sub=showPage&title…
Asianajajapäivystykset Töölön kirjastossa 18.1. alkaen
18.01.2010 - 31.05.2010
Asianajajien maksutonta neuvontaa maanantaisin klo 17-19.30 Maanantaina 8.2. ei ole päivystystä.
Hei!
Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista, http://tilastokeskus.fi/til/klt/index.html, löytyy elokuvateattereiden ensi-iltojen lukumäärät. Valitse vasemmasta sivupalkista kohta taulukot, seuraavakasi sivun keskeltä liitetaulukoista Elokuvateatterit 1980-2009 (Excel).
Lähteet:
Suomen elokuvasäätiö, http://www.ses.fi/
Suomen Filmikamari, http://www.filmikamari.fi/page.php?id=1
Televisiokanavien ohjelmatuonnista tilastokeskukselta ei löydy tilastotietoa. Kannattaa kysyä esimerkiksi löytyykö Yleltä tai muilta televisioyhtiöiltä ko. tietoa.
Hyvä asiakas,
emme ole löytäneet kokoelmastamme aineistoa, joka vahvistaisi sen, mitä kysytte.
Kuitenkin 50-luvulla suuri osa Suomen asukkaista on asunut maaseudulla tai pienissä taajamissa, joten ihmiset ovat nykyistä suuremmassa määrin tunteneet toisensa. Tällöin vallitsevista säännöistä poikkeamista on saattanut tapahtua ”tuttavan kauppaa” – tuttuihin ja naapureihin on luotettu ja siksi ehkä joustettu määräyksistä.
Emme voi myöskään vahvistaa, että kuvaamaanne asiaa ei olisi voinut tapahtua.
Varsinkaan, kun Aamulehden uutistenjälkeisessä keskustelussa eräs kirjoittaja mainitsee 1.6.2010, että hänenkin isänsä kävi asevelvollisuuttaan suorittaessaan sotilaskiväärin kanssa kotona. Kirjoittaja ei mainitse tapahtumavuotta, ajankohtaa eikä…
1. Voi, jopa parin kuukaudenkin sisällä. Ympäri maailmaa on vedenalaisia tulivuoria, jotka voivat tuottaa saaren milloin tahansa. Suomessa saaria syntyy Pohjanlahden alueella, jossa saari paljastuu maan noustessa ja merenpinnan laskiessa.
2. Voi se muuttaa, jos saari syntyy voimakkaan tulivuoren purkauksen yhteydessä. Muilla tavoin syntynyt saari tuskin muuttaa.
3. Tongan saaristossa syntyi vuonna 2009 saari, jolla ei ole nimeä, koska se ehti olla vain hetken aikaa saari, sillä se yhdistyi pian Hunga Ha'apaihin. Uusimmat saaret löytyvät Wikipediasta hakusanalla New islands.
Tällä hetkellä on mahdollisesti syntymässä uusi saari Kanarialla. Siellä on El Hierron rannikolla noin 150 metrin syvyydessä tulivuori, joka saattaa nousta saareksi…
Palén-nimestä löytyy melko vähän tietoa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo, että Palén-nimi on nykyisenä nimeä Suomessa 122 henkilöllä, joista 51 on miehiä ja 71 naisia. Kyseessä on siis melko harvinainen sukunimi. genforum.genealogy.com -sivustolta löytyi tieto, että Palén olisi ruotsalainen sotilasnimi. Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi. Suomessa sotilasnimet olivat alkujaan vierasperäisiä ja muistuttivat säätyläisten nimiä. Voit hakea Palén-nimellä Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Lähteet:
http://genforum.genealogy.com/finland/messages/2804.html
http://genforum.genealogy.com/surnames/
http://fi.…
Maukola on samaa alkuperää kuin Maukonen, joka on yleisempi nimi näistä kahdesta. Maukoset tulevat Keski-Suomesta ja Pohjois-Savon länsiosista. Maukoloita löytyy Asikkalasta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Mikkosen ja Paikkalan sukunimikirjassa mainitaan, että Janakkalassa on kirjattu Maukolan talo 1539. Molempiin nimiin (Maukola ja Maukonen) sisältyva Mauko viittaisi siihen, että ne ovat kehittyneet etunimestä Magnus ja ehkä myös Markuksesta.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Rippikoulukorttia näytetään käytettävän yleisesti eri puolilla Suomea. Korttiin kootaan merkintöjä osana rippikoulua osallistumisesta jumalanpalvelukseen tai muuhun seurakunnan toimintaan. Alla olevan linkin kautta löytyy kuva Euran seurakunnan rippikoulukortista:
http://www.euranseurakunta.fi/nuoret/wp-content/uploads/2011/09/2011-ri…
Kortista voidaan käyttää myös muita nimiä. Esimerkiksi Valkealan seurakunnan sivuilla puhutaan tutustumiskortista:
http://www.valkealanseurakunta.fi/?id=892
Ainakin minun työtovereistani löytyi monia "Kekkosen aikana" rippikoulunsa käyneestä ja eri puolilla Suomea silloin eläneestä, jotka ovat tällaista korttia täyttäneet, vaikka kortilla ei välttämättä tätä nimeä silloin ollutkaan.
Kirkkohallituksen…
Tässä alla hitsauksen oppikirjoja, jotka saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Hitsauksen materiaalioppi (2013)
- Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet / Pertti Lepola, Matti Makkonen (myös e-kirjana, 2005)
- Hitsaustekniikka : perusteet ja kaarihitsaus / Juha Lukkari (1997)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Alla on linkki sivustolle, jolla on runsaasti hitsaustietoa, ja mm. tietoa alan koulutuksesta:
http://www.hitsaus.info/
Typpihappoa voidaan tilata apteekkiin. Tilausta varten apteekki tarvitsee tietoa mm. typpihapon käyttötarkoituksesta ja vahvuuksista. Käy apteekissa selvittämässä asiaa tarkemmin.
Muutamien Pohjoismaiden kirjastojen välillä on voimassa ns. Norfi -sopimus kaukolainoista http://inet.dpb.dpu.dk/nvbf/norfri_delt.htm . Nämä kirjastot lähettävät kaukolainat ilmaiseksi. Asiakkaalle jää maksettavaksi tilaavan kirjaston toimitusmaksu. Norfri kirjastoissa on sekä yleisiä että tieteellisiä kirjastoja.
Muualta ulkomailta tilattavan aineiston hoitaa yleisten kirjastojen puolesta Helsingin kaupunginkirjasto. Tässä tiedote pääkaupunkiseudun kirjastojen verkkokirjaston/Helmetin sivuilta: "Keskuskirjasto myös välittää lainoja ja kopioita ulkomaisista kirjastoista. Lainan välitys Pohjoismaista maksaa 10 €, muualta Euroopasta 15–30 € / laina. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnaston mukaan."
Vastausta pitäisi varmaankin etsiä yksityiskohtaisen tutkimuksen
Screen, J. E. O.
Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901. - (Sotilasperinteen seura ry:n julkaisusarja nro 4). - Suomen sotilas, 2000
lähde- ja kirjallisuusluettelon avulla.
Pitkälti samoihin arkistoaineistoihin viitataan tutkimuksessa
Vappula, Kari
Sotilaspapin virka Suomen asevelvollisessa sotaväessä 1881-1905. - Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1989
Screenin ja Vappulan käyttämän arkistoaineiston keskeisin sijoituspaikka oli Sota-arkisto. Sota-arkisto toimii nykyään Kansallisarkiston alaisuudessa.
Kansallisarkiston sivulta
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/sodat-ja-puolustushallinto/
löytyy yleistä informaatiota puolustushallinnon…
Sopivia nuortenkirjoja voisi löytyä eri lukudiplomien kirjalistoista.
Esim. Kunnari-lukudiplomin 7-luokkalaisille suunnatusta listasta ainakin Ihmisiä- ja Matkalla-osioista löytyy paljon hyviä kirjoja. Toki myös Fantasiaa-lista kannattaa katsastaa, monestihan fantasiakirjoissa on keskeisellä sijalla päähenkilön kasvutarina ja identiteetin löytyminen. Listat löytyvät täältä: https://kunnarilukudiplomi.fi/sinuhe/sinuhe-7/kirjat/.
Oulun kaupunginkirjaston yläkoulun kirjalistoista (https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ylakoulun-kirjallisuusdiplomi, linkki pdf-tiedostoon oikeassa reunassa) löytyy monta hyvää aihepiiriä: #lifehappens, fantasia ja scifi, romantiikka ja historialliset tarinat.
Erilaisia lukudiplomeja on paljon, ja niitä voi…
Löytyy ainakin seuraavat teokset:
Kirjastot ja internet
1997 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Kirjastot verkossa
1999 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Verkostoituvat kirjastot
2000, toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula.
Jos lisäksi haluat tutustua Internetin tarjontaan, niin sivulta
http://www.kirjastot.fi (kirjastoala) löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi "tutkimuksia ja selvityksiä tietoverkoista ja Internet-käytöstä kirjastoissa".
Onnea tutkielmallesi!
"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy…
