Kaitafilmien digitointi on teknisesti sen verran vaativaa puuhaa, ettei palvelua taida olla vielä missään kirjastossa tarjolla (tämä tieto on toivottavasti piankin väärä). Kuluttajatasoiset kompaktilaitteet maksavat vähintään muutaman tuhannen euron verran, joten mahdotonta tällaisen hankkiminen ei isompaan kirjastoon välttämättä ole.
Kaitafilmejä digitoidaan kahdella päätekniikalla. Se parempi perustuu jokaisen filmin ruudun kuvaamiseen, jolloin lopputuloksena on mahdollisimman hyvälaatuinen digitaalinen versio. Työ on kuitenkin erittäin hidasta ja kaupallisesti ostettuna myös kallista.
Toinen tekniikka perustuu siihen, että filmi heijastetaan valkokankaalle ja kuvataan siitä digitaalisella videokameralla. Nämä kuluttajalaitteet…
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
Simo Puupposesta eli Aapelista löytyy tietoja monista eri lähteistä, mm. seuraavista teoksista:
- Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin
- Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon
- Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (teos on vuodelta 1967)
Mainintoja Aapelista on myös mm. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa, Otavan kirjallisuustiedossa ja Matti Kuusen toimittamassa teoksessa Suomen kirjallisuus.
Parnassosta (3/1959)löytyy Jouko Tyyrin kirjoittama artikkeli Aapelin rooli ja maailma. Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtileikekokoelmassa on myös joitakin sanomalehtileikkeitä Aapelista.
Kirjastosta voi toki kysellä kirjavinkkareita kouluunkin. Useissa kirjastoissa on viime vuosina satsattu kirjavinkkaukseen. Yleisemmin käydään ala-asteilla, mutta on myös yläasteikäisten nuorten kirjallisuuteen perehtyneitä kirjastonhoitajia. Kirjavinkkareista on tekeillä valtakunnallinen lista.
Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon ja neuvotella. Jos ei kunnassasi vielä ole resursseja kirjavinkkaukseen kouluilla, saat varmasti sovittua vierailuajan kirjaesittelyineen kirjastoon.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi Natja on alkuperältään samaa perua kuin Nadja ja Nadia. Ne kaikki ovat lyhentymiä nimestä Nadezda, jonka merkitys on venäjäksi ’toivo’.
Kannattaa katsoa esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Lehtinen, Ildikó: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin
Well heeled : the story of the Finnish shoe
Suomalaisen arjen historia -sarja, osat 2 ja 3 (arkielämästä yleisesti)
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900
Seddiki, Pirjo: Naisen kuvia : sievän ja koristeellisen merkityksiä
Lisäksi Museoiden Finna -hakupalvelusta voi etsiä Suomen muesoissa olevia vaatteita, joiden kuvia pääsee tarkastelemaan palvelussa. Tarkennettu haku -toiminnolla pystyy laittamaan esimerkiksi aineistotyypiksi esineen, hakusanaksi (aihe) vaatteet ja valmistusvuodeksi 1800 - 1910. Tuloksena on vaatteita em. aikakaudelta. https://museot.finna.fi/Search/Advanced
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
Vuoden 2000 kysymyksiä tai vastauksia en ole löytänyt minäkään, mutta Realis-nimisessä kirjassa (Realis - uudistetun reaalikokeen opas. WSOY 1997) on ohjeita ja käytännön neuvoja reaali-kokeeseen. Kirjassa on myös esimerkinomaisesti kysymyksiä ja mallikkaita vastauksia.
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
Lehtiä ei voi varata Helmet-tietokannan kautta. Tietyn numeron paikalla- tai lainassaolo ei myöskään näy Helmetin kautta. Henkilökunta kuitenkin näkee koneeltaan mm. lehtien paikallaolotiedot.
Voit soittaa Käpylän kirjastoon, jossa Kuluttaja-lehden numero 3/2005 näyttää olevan paikalla ja varata sen maksutta varaushyllyyn odottamaan noutoasi. Voit myös pyytää jonkin kirjaston virkailijaa tekemään lehteen varauksen. Tällöin varauksesta menee normaali 50 sentin varausmaksu, ja voit saada sen haluamaasi kirjastoon.
Tuija Lehtisen kirjojen kustantajan Otavan syksyllä ilmestyvien kirjojen luettelossa ei ole mainintaa että www.liisanblogi.net olisi saamassa jatko-osaa. Tuskin siis sellainen ilmestyy ainakaan tänä vuonna.
Liisa Virtasen (Lehtisen romaanin päähenkilön) kuulumisia voi kyllä seurata netistä Liisan blogista, osoite www.liisanblogi.net
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) kertoo, että Laatunen on karjalainen sukunimi. Se voi olla joko germaanista tai ortodoksista alkuperää. Laatunen-nimi saattaa perustua karjalaiseen ristimänimeen Platana, Platto(i), jotka puolestaan johtuvat venäjän ja kreikan Platon-nimestä. Toisaalta sukunimet Laatu ja Laatunen voivat olla kehittyneet germaanisesta Latho, Laade -nimestä, tai Lars-ristimänimestä.
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia…
Percy Bysshe Shelleyltä on suomennettu yksi kokoelmallinen runoja (Shelleyn runoja, 1929). Siinä runoa ei ole. Runo ei myöskään ole antologioissa tai kokoelmissa, joissa on hänen yksittäisiä runojaan.
Eva Maria Korsisaaren väitöskirjassa Tule, rakkaani: naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006) käsitellään mm. tätä Shelleyn runoa. Teoksessa käsitellään pitkän runoelman joitakin suomennettuja säkeitä. Säkeiden suomentaja on Tuomas Nevanlinna. Väitöskirja on mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Runoelmasta käytetään sen alkuperäistä nimeä.
Meillä vastaajilla ei ole juridista pätevyyttä laintulkintaan, joten tämä vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varminta tietoa saa kääntymällä ammattilaisten puoleen.
Tekijänoikeudellisesta näkökulmasta sävellyksestä tehty sovitus on muunnelma. Tekijänoikeuslain 2 § antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta ja saattamisesta yleisön saataviin niin muuntamattomana kuin muunneltuna. 4 § täsmentää vielä, että muunnelmaa koskevat alkuperäisen teoksen rajoitukset, jollei muunnelmasta synny omaa itsenäistä teosta, joka ei ole enää sidoksissa alkuperäiseen teokseen. Näin tuskin on sovituksen kohdalla, joten sovituksen julkaisemiseen tarvitaan alkuperäisen tekijän lupa.
Tekijäoikeuslakiin…
Suomessa toimii ainakin kaksi antikvariaattien verkkokauppaa, Antikka.net (http://www.antikka.net/) ja Antikvariaatti.net (http://www.antikvariaatti.net/index.php). Kummassakin kirjojen haku ja tilaaminen tapahtuu verkkokaupan sivuilta, ja tämän jälkeen kyseistä kirjaa myyvä antikvariaatti ottaa sähköpostitse yhteyttä asiakkaaseen. Tilaus ja postikulut maksetaan liikkeen tilille, minkä jälkeen kirjat toimitetaan postitse. Antikka.netin sivuilla on maininta toimittamisesta ulkomaille (postikulut määräytyvät maakohtaisesti). Antikvariaatti.netin sivuilta en mainintaa löytänyt, joten ehkä asiaa kannattaa vielä tiedustella sieltä (info@xn.fi).
Kirjastojen välillä toimii myös kaukopalvelu, joten lainaaminenkin on mahdollista, joskin…
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa…
Lahden runotietokanta on käsittääkseni ihan parhaita lähteitä kuvailemasi tapaisessa ongelmassa, ihan kaikenkattava sekään ei tosin liene. Tietokannan esittelyssä (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)
kerrotaan niistä periaatteista, joilla tietokanta on koottu ja kuinka sitä päivitetään.
Toinen hyvä paikka tehdä tarkistuksia on Suomen kansallisbibliografia Fennica (https://finna.fi joka periaatteessa kattaa kaiken suomalaisen julkaisutuotannon. Mukana on myös ulkomailla painettuja lähteitä, mikäli tekijä on suomalainen tai mukana on Suomea koskevaa aineistoa.
Tällä kertaa Fennica antoi kaksi sellaista lähdettä, joita Lahden tietokannassa ei tainnut olla;
Tekijä(t): Levertin, Oscar.
Nimeke: Valittuja runoja ja…
Voisiko etsimäsi kirja olla toinen näistä:
- Kom ihåg! : ruotsin keskeisten rakenteiden kertauskirja / Juha Helvelahti (1. p. 2001)
- Kanal: Grammatik / Tarja Aho ... [et al.] (1. p. 1999)
Molemmat kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/
Näet kirjojen kansikuvat alla olevien linkkien kautta:
http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789510241431
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/kanal/fi_FI/g…
