Vanhoja karttoja löytyy karttakirjoista kuten esim. Alanen, Timo: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805; Fredrikson, Erkki: Suomi 500 vuotta Euroopan kartalla sekä Mingroot, Erik van: Suomen ja Skandinavian vanhoja karttoja. Ne löytyvät mm. asiasanalla historialliset kartat; kartat + historia
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kysymäänne tietoa käytettävissämme olevista lähteistä.
Suosittelemme kääntymään asiassa subtv:n puoleen.
http://www.subtv.fi
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneissa tietoturvan taso on varsin korkea (henkilökohtaiset tilat, keskitetty tiedostojen tarkastaminen virusten varalta yms.). Internet on kuitenkin täynnä tiedostoja, joiden tarkistaminen on lähes mahdotonta, joten jos internetistä lataa tiedostoja, kannattaa koneessa olla tietoturvaohjelmistot. Vaikka Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneet on suunniteltu erittäin turvallisiksi, eivät nämä välttämättä tunnista ja poista haittaohjelmia. Näin ollen ne voivat siirtyä asiakkaiden omiin tietokoneisiin tiedostoja siirrettäessä.
Vaikka markkinoilla on monta maksullista versiota erilaisista tietoturvaohjelmista, löytyy myös ilmaisohjelmia. Näitä löytyy esim. Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään…
Varsin perusteellisesti mm. asiasanoitusta ja sen perusteita selvitellään juuri ilmestyneessä kirjassa Bibliografinen valvonta: johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin / Vesa Suominen, Jarmo Saarti, Pirjo Tuomi (2009). Käytännön työhön se voi olla turhankin perusteellinen, mutta siihen kannattanee tutustua.
Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä:
- Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna
- Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011
- Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011
- Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009
Tiedepolitiikka ja yliopistot:
- Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna
- Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009
Yliopistojen…
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan cd-levyjä lahjoituksena kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Levyjen kunto toki myös ratkaisee. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä esimerkiksi Kirjasto 10:stä olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville cd-levyille.
Lapuan kunnallislautakunnan pöytäkirjasta selviää, että Hotelli Tapiola on muutettu vuonna 1938 Hotelli Simsiöksi. Myös Lapuan sanomien numerossa 3.3.1938 mainitaan kyseisen hotellin myynti ja uusi nimi Hotelli Simsiö.
William Jamesin teos "Uskonnollinen kokemus moninaisuudessaan" (The varieties of religious experience: A study in human nature, 1902, suom. Hannes Leiviskä) ilmestyi vuonna 1914 Gummeruksen kustantamana. Ainoa paikka, josta sitä siis voi ostaa, ovat antikvariaatit. Teosta näyttäisi olevan myytävänä ainakin joissakin nettiantikvariaateissa. Antikvariaatit löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
https://finna.fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_James
Sibeliuksen sävellykseen löytyy ainakin yksi ruotsinnos (J. O. Wegelius, joka on ilmeisesti itse ollut jääkärikapteeni), joka on julkaistu laulukirjassa Carminum liber Aboensium (Åbo Akademis Studentkår, 1934). Julkaisu on tässä edessäni ja sen tekstin saa ottamalla yhteyttä minuun. Sama teksti on julkaistu Ylioppilaskunnan Laulajien Sibelius-kokoelmassa Säestykselliset mieskuorolaulut (2003), joka löytynee monista kirjastoista helposti. Tässä julkaisussa tekstin tekijän nimi on muodossa "Jarl Olof Vegelius".
Breitkopf & Härtelin joskus 1910-luvulla julkaisemassa Sibeliuksen laulun nuotinnoksessa on myös ruotsin- ja saksankieliset sanat, mutta Viola-tietokannassa olevista luettelointitiedoista ei selviä, kenen käännöksistä on kyse.…
Suomen viime sotien jälkeen ilmestyi paljonkin lapsille ja nuorille suunnattuja sodasta kertovia kirjoja - tosin osa niistä on auttamatta vanhentunut.
Uudempiakin kirjoja toki löytyy.
Evakoista ja sotalapsista:
Peren Vadelmanpunainen (kuvakirja, 2017), Wiklandin Pitkä pitkä matka (kuvakirja, 1996), Malmbergin Aapeli ja evakkomatka (2011) ja Konttisen Inkeri palasi Ruotsista (1953).
Juutalaislasten kohtaloista:
Friedin Bodrin tarina (kuvakirja, 2020), Levinen Hanan matkalaukku (2004) ja Folmanin Anne Frankin päiväkirja (sarjakuva, 2019).
Helmet.fi-sivustolla on luettelo pakolaisia käsittelevistä lasten- ja nuortenkirjoista. Linkki luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28pakolaiset%29%20f%3A……
Ongelmasi on kieltämättä hankala. Oman tyttäreni pelastukseksi koitui reipas peruskoulunopettaja, joka sai hänet vakuuttumumaan, että vasenkätinen neuloo aivan samoin kuin oikeakätinenkin. Kovin vähän aiheesta on kuitenkin kirjoitettu. Kaipaamasikaltaisia teoksia en pystynyt löytämään. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löysin muutaman opinnäytetyön, joita voisit pyytää kaukolainaksi opintosalikäytöön. 1)Alanen, Anne: "Vasenkätinen oppilas tekstiilityössä Vaasan läänin opettajien arvioimana." Kasvatutieteen pro gradu-työ : Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, 1990.
2)Kukkonen, Anna-Maria: "Vasenkätisyys ilmiönä ja tekstiilityön didaktisena ongelmana". Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma : Joensuun yliopisto, Savonlinnan…
Helsingin yliopiston kirjaston Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai valmistetuista kirjoista, lehdistä, CD-romeista ja elektronisista tallenteista
sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Fennica-tietokantaa on mahdollisuus käyttää sekä kotipäätteiltä että kirjastojen työasemilta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/hakemistot/Fennica/
Elävät Kirjat-kustantoman sivuilla http://www.elavatkirjat.fi/ voi selata cd-rom -tarjontaa. Ostotarkoituksessa kannattaa kääntyä Akateemisen tai Suomalaisen kirjakaupan puoleen, sillä he pystyvät parhaiten kertomaan kulloinkin tarjolla olevan aineistonsa tilanteen.
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
Muistatte oikein, sillä ko. virsi "Valitan vaikeasti Kuin Daavid kuningas Ja huokaan haikeasti, Jumala laupias" on numerolla 271 vuoden 1938 virsikirjassa, joka otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12.1939. Muistamanne kohta on kolmannesta säkeistöstä, joka kuuluu:
"Mä pyydän armahdustas, Oi Herra Jumala, Sun anteeks'antamustas Synneistä suurista. Ah Vanhurskas, Mua Poikas tähden säästä Ja vihas alta päästä, Oi, ole laupias!"
Tämä alkuaan tanskalainen virsi on ensi kertaa suomennettu Hemminki Maskulaisen virsikirjaan (n. v. 1605), vuoden 1701 kirjassa (jota nimenomaan kutsutaan "vanhaksi virsikirjaksi") se oli numerolla 254, vuoden 1886 kirjassa 218. Nykyisessä, vuoden 1986 virsikirjassa virttä ei enää ole.
Hallio, Kustaa…
Kirjasto- ja tietopalvelualan opintoja voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),
ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja
ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski).
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää alan koulutuksista löytyy seuraavilta sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
