Kyseessä on ilmeisesti Jorma Ollikaisen kirja Kelokämppä (WSOY 1961, 2. painos 1962, 3. laajennettu painos Kustannuskiila 1984). Kirjan Lapin
keisari Inarin Rahajärvellä on nimeltään Albiini, joka tunnettiin nimellä Albin Tirkkonen.
Kaivattu kirja saattaisi olla Tim Willocksin Linnakundit (Otava, 1995):
"Vuonna 1981 Uuden Meksikon valtionvankilassa tapahtui raaka vankilakapina, joka oli pahin Yhdysvaltojen historiassa. Vankila vallattiin alle kahdessakymmenessä minuutissa ja seitsemäntoista vartijaa otettiin panttivangiksi. Sitten eri rotuja edustavat ryhmittymät alkoivat taistella keskenään ja tuloksena oli ennennäkemätön verilöyly."
Yksi Linnakundien keskeisistä henkilöistä on Ray Klein, raiskauksesta tuomittu lääkäri, joka kirjan alussa elättelee toiveita vapautumisesta. Vankeutensa aikana hänen elämänsä ainoa valopilkku on ollut hänen suhteensa vankilassa tutkimustyötä tekevään nuoreen naispsykiatriin, Juliette Devliniin.
Lahden kaupungin Veranta-hanke on päättynyt toukokuussa 2011.
Ikäihmisille kulttuuripalveluja tuottaneen Veranta-hankkeen asioissa voitte jatkossa olla yhteydessä vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karviseen, puh. 050 387 8792 tai ann-mari.karvinen(at)lahti.fi.
Lahden kaupunginkirjastossa toimii Seniorien kirjastopalvelut-tiimi, jonka vetäjänä on Kirjastoauto-osaston osastonjohtaja Sanna Kuosa. Häneen voi ottaa yhteyttä ko. asioissa.
sanna.kuosa@lahti.fi tai puh. 812 5561, 050 398 5961.
Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta on pääsy Suomen Standardisoimisliiton tietokantaan. Tietokannan kautta pääsee lukemaan SFS-standardeja. Lainakappaleita niistä ei valitettavasti ole.
SFS-Online löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/tietokannat/
Kirjastosta löytyy kirjallisuutta sukutukimuksen tekoon: sukututkimusoppaita ja sukukirjoja löytyy tietokirjaluokasta 99.3, Kymenlaakson paikallishistorian teoksia puolestaan luokasta 92.875. Samoin esim. lehdet Genos ja Sukuviesti löytyvät kirjastosta. Kirjaston kaukopalvelu palvelee sukututkijoita ja tilaamme esim. sukukirjoja tai mikrofilmeinä kirkonkirjoja muista kirjastoista ja arkistoista. Kotkan pääkirjaston lehtisalissa on mikrofilminlukulaite, jolla sukututkijat lukevat filmejä. Internetistäkin löytyy aineistoa. Kannattaa tarkistaa Finna-tietokannasta (https://www.finna.fi/), jos haluamansa kirkonkirjat ovat luettavissa verkosta. Suomen Sukututkimusseuran internet-sivut (http://www.genealogia.fi) kannattaa myös tutkia.
Siis…
Jukka Leppilampi on kotoisin Ylivieskasta. Ennen uskoon tuloaan hän oli mukana esimerkiksi laulajana Kangasalla perustetussa Tabula Rasa -yhtyeessä, josta hän lähti vuonna 1976. Hän alkoi tuolloin soittaa kitaraa ja tehdä omia lauluja. Hän opiskeli Kansanlähetyksen Ryttylän Lähetyskoulussa ja kiersi duona huilisti Jarmo Sormusen kanssa esimerkiksi nuortenilloissa. Duo teki myös levyn "Katso" (Uusi Tie, 1979).
1980-luku oli Suomi-gospelin nousukautta. Gospelin musiikillinen taso nousi. Jukka Leppilammen lisäksi tuolla vuosikymmenellä aktiivisia gospelmuusikoita olivat esimerkiksi Tarvo Laakso, Juha Kela, Jaakko Löytty ja Lasse Heikkilä. Gospeliin liitettiin uskottava rock- ja pop-soitto. Eri puolilla Suomea järjestettiin isoja…
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy tekijähaulla Idman Niilo mm. hänen väitöskirjansa Charles Robert Maturin, his life and works sekä useita käännöksiä.
Fennica löytyy osoitteessa http://finna.fi
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Kirjastojen kotisivuilta löytyy tietoa näyttelytiloista. Kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, johon toivoo saavansa näyttelynsä esille. Kirjastojen kotisivut löytyvät listattuna Kirjastot.fi-sivustosta, Kirjastot-kanavalta. Helsingin kaupunginkirjaston näyttelytiloista löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/9cf164d0-164c-4912-841b-45ceeb89ae71.aspx .
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi voi hakea sanahaulla valitsemalla hakusanoiksi alkoholismi and not kaunokirjallisuus sekä rajaamalla aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Vastaukseksi tulee runsaasti aineistoa mm.
Läheiseni on päihdeongelmainen / Anja Koski-Jännes ja Vilma Hänninen (toim.), Helsinki : Kirjapaja, 2004.
Al-Anon toimii : työkaluja alkoholistien perheille ja ystäville, Riihimäki : Al-Anon keskuspalvelu, 2003 Pieksämäki : RT-print.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ei löydy mainintaa Henry Jamesin teoksen The Beast in the Jungle and other stories suomennoksesta. Seuraavat Henry Jamesin teokset on Fennican mukaan suomennettu: The Bostonians (Bostonin naiset), The Europeans (Eurooppalaiset), What Maisie knew (Mitä Maisie tiesi), The portrait of a lady (Naisen muotokuva) ja Washington Square (Washingtonin aukio).
Naisten liikkumisesta taiteessa en löydä juuri mitään julkaisuja. Jos käsität taiteen laajemmin kuin kuvataide, asiasanoilla "aiheet" "liikkeet" "naiset" löytyi kirja:
Arjen säikeet: aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin. 2000, jossa on esimerkki kaunokirjallisuudesta.
Asiasanoilla "kuvataide" "naiset" ja "aiheet" "naiset" löytyy joitakin kirjoja Joensuun aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
esim.
Alastomat ja naaimoidut : naisen kuva suomalaisessa taiteessa : Kvinnobilden i den finska konsten : Images of woman in finnish art = Nakna och maskerade = The nude and the masked. 1998.
Mummokirja/ [valokuvat:] Natalia Baer ; [toimittaneet:] Anna-Liisa Haavikko, Liisa Vihmanen
Helsinki : Kirjapaja, 2004
- valokuvia ja…
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannasta löytyi seuraava 4 cd-levyn kokoelma: Hot Rods & Custom Classics: Cruisin' songs & highway hits (kokolema autoihin, hot rodeihin ja amerikklaiseen autokulttuuriin liittyvää musiikkia, enimmäkseen rock and rollia, englanninkielinen) Helmet- sanahakua käyttämällä löytyy myös erillisiä autoaiheisia lauluja (voi käyttää hakusanoina esim. auto, autot, car, cars) ja rajata CD-LEVY.
Jännityskirjallisuudesta löydät tietoa esimerkiksi näistä kirjoista, jotka löytyvät Tuusulan pääkirjastosta:
- Symons, Julian: Murha! Murha ! : Salapoliisikertomuksesta rikosromaaniin.
- Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa.
Internetistä löytää myös paljon dekkaritietoa. Suosittelen, että käyt katsomassa vaikkapa Makupalat-sivulta jännityskirjallisuuden linkkejä. Linkit löydät osoitteesta www.makupalat.fi kun menet kohtaan kirjallisuus ja sieltä, klikkaat auki kohdan Dekkarit. Scifi. Fantasia, https://www.makupalat.fi/fi/k/428/hae?category=114630&sort=title&order=…
Hei,
vastauksen antoi Helsingin Saksalainen kirjasto:
"Eheliebste = aviovaimo
Ratsverwandter (välistä puuttui s-kirjain) = kaupungin raatimies (nykyään
kaupunginvaltuuston jäsen)
Tonnenbindermeister = tynnyrinvanteen tekijä, mestari
Käytimme J. ja W. Grimm: Deutsches Wörterbuch, mutta osittain näitä löytyi kyllä
myös Saksa-Suomi suursanakirjastakin. Meillä on pari sanakirjaa koskien vanhoja
saksalaisia ammattinimikkeitä, mutta niistä ei esim. Tonnenbindermeister löytynyt
ollenkaan. Kuitenkin, niistä varmaan voisi tarkistaa muita ammatteja, jos
asiakkaalla on niitä enemmänkin".
Deutsche Bibliothek Helsinki
Pohjoinen Makasiinikatu 7, FI–00130 Helsinki
avoinna ma 10-18, ti-pe 10-16, kuukauden viimeisenä lauantaina 10-15.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu monien eri lehtien mikrofilmattuja vuosikertoja, mutta valitettavasti ei Satakunnan kansaa. Se löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastostosta (http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html). Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannan mukaan heillä on mikrofilminä Satakunnan kansa ajalta 26.6.1919-30.12.1945 (https://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston lehtivalikoima löytyy täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/lehdet.htm
