Fennica-tietokannan mukaan ensimmäinen Francois Rabelaisin suomennettu teos (Suuren Gargantuan hirmuinen elämä) on vuodelta 1947. Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät tiedot Suomessa painetuista kirjoista. Fennicaa voit käyttää itsekin tästä osoitteesta:
http://finna.fi
Ainakaan Maija-Liisa Heikinmäen Suomalaiset häätavat -kirjassa ei ollut mainittu mitään tiettyä suosittua kihlausajankohtaa. Siitä sai kuvan, että morsian tultiin kihlaamaan kotiin tai sitten pari kävi yhdessä markkinoilla, joita oli eri aikaan vuodesta.
Kalevalaseuran vuosikirjassa 59 Juhlakirja: suomalaiset merkkipäivät -kirjassa Lauri Honko kirjoittaa, että onni on vuodenvaiheessa murroksen tilassa ja siten myös muovailtavissa. Siksi on tarkkailtu enteitä ja suoritettu tiettyjä seremonioita, jotta sataisiin hyvät säät, viljaonni, karjaonni, löydettäisiin aviokumppani jne.
Vuoden vaihde aiemmin Suomessa oli joko kekrinä 1.11.satokauden päätyttyä tai myöhempinä aikoina uudenvuodenpäivänä 1.1.
Myöskään uudenvuoden viettoa käsittelevistä…
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta tekijästä. Kolikon kunto vaikuttaa arvoon suuresti. Hintahaitari voi olla muutamasta sentistä tai eurosta kymmeniin ja aina satoihin euroihin asti.
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy teos ”Standard Catalog of World Coins 1801-1900”, jonka kuviin kolikkoa voi verrata ja saada näin summittaisen käsityksen sen arvosta.
Parhaiten kolikon todellinen arvo selviää viemällä se asiantuntijan arvioitavaksi. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta (http://www.numismaatikko.fi/) löytyvät paikallisyhdistysten yhteystiedot. Antiikki- ja keräilymessuilla on usein tapana olla paikalla numismaatikkoja, jotka arvioivat asiakkaiden heille tuomia kolikoita ja seteleitä.
Numismaatikoiden tietopankin…
Etsin internetistä vastausta kysymykseesi englanninkielisillä hakusanoilla. Asiaa koskevia artikkeleita löytyi netistä useitakin. Esimerkkejä:
"Effects of wind assistance and resistance on the forward motion of a runner. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7380693 .
"Effects of weather on the performance of marathon runners"
"The effects of wind and altitude in the 400-m sprint". http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15801501
Seuraavista juoksemista käsittelevistä kirjoista ei valitettavasti asia selvinnyt:
Jari Hemmilä Lentävä lähtö : kuntojuoksijan käsikirja (sisältää erilaisia harjoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon monia asioita esim. ikä)
Juoksijan uusi käsikirja taas taulukoi esim. tuulen vaikutuksen lämpötilaan.
Ilkka Järvimäellä…
Sarjan toinen tuotantokausi näkyy tosiaan jo poistetun kirjastojen kokoelmista. Tiedustelin asiaa hankinta- ja luettelointiosastoltamme, eikä sarjaa ikävä kyllä enää ole myöskään tilattavissa kirjastoihin.
Katsoin myös maakuntakirjastojen tietokantoja, eikä sarjan toista tuotantokautta niistäkään näyttäisi löytyvän. Pieni mahdollisuus on, että sitä vielä olisi jossakin kunnankirjastossa, joten jos haluat, voit tehdä omaan kirjastoosi kaukolainapyynnön. Epäilen kyllä pahasti, että sitä ei pystytä täyttämään. Pahoittelen!
"Sataman valot" -laulun sanoitus, joka alkaa "Nään illan tummuvan", löytyy laulujen sanoituksia sisältävästä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarre-aitta", osasta 37 (Fazerin musiikkikauppa, 1959) ja Kai Tarpoman kokoamasta "Laulukirjasta" (Weilin + Göös, 1982). Kummassakaan kirjassa ei siis ole nuotteja, vain laulun sanat. Tämän sanoituksen on tehnyt Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. Laulun alkuperäinen nimi on "Harbour lights" ja sen on säveltänyt Hugh Williams eli Wilhelm Grosz.
"Maan matkaltain kun lähden" on kuoro-osa Johann Sebastian Bachin Matteus-passiossa, joka löytyy kirjastojen luetteloista nimellä Passiot, BWV244 (Matthäuspassion). Saksaksi osan nimi on "Wenn ich einmal soll scheiden" ja se on tässä passiossa osa numero 62 (aiempi numero oli 72). "Maan matkaltain kun lähden" -suomennoksen on tehnyt Heikki Klemetti. Reijo Norion suomennos on nimeltään "Kun lähtö koittaa mulla".
Sama sävelmä esiintyy passiossa yhteensä viisi kertaa (osissa 15, 17, 44, 54 ja 62). Se on peräisin Hans Leo Hasslerilta. Virsi ”Oi rakkain Jeesukseni” (”O Haupt voll Blut und Wunden”) on tunnetuin tähän sävelmään liittyvä virsi. Bachilla sama sävelmä on myös urkukoraalissa ”Herzlich tut mich verlangen”, joka löytyy…
Tässä muutamia ehdotuksia:
(Jätin listauksesta pois ihan helpoimmat, suuraakkosin kirjoitetut ja tavutettut, mutta sellaisiakin tarvittaessä löytyy kirjastoista.)
Helppolukuisia jalkapalloaiheisia:
Lasse Anrell: Zlatan on tähti (Futisjunnut-sarjan 1. osa)
Malachy Doyle: Jalkapalloaaveet, Kummitusliiga (Punainen banaani-sarja)
Sandra Grimm: Vauhdikas futisleiri (Lukupiraatti-sarja)
Magnus Ljunggren: Turnauspäivä (Futaajat-sarjan 1.osa)
Petja Lähde: Taneli ja FC Mörlökit (Kirjakärpänen-sarja)
ThiLO: Maalijahdissa (Lukupiraatti-sarja)
Mika Wickström: Totti ja saksipotku (Lukupalat-sarja, mestaripomputtelija Totista kertovan uuden alasarjan ensimmäinen osa)
Martin Widmark: Jalkapallon arvoitus (Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjan osa)…
Esseitä Albert Camus'n teoksesta Le Mythe de Sisyphe (1942) voi lukea myös kokoelmasta Kapinoiva ihminen (suom. Leena Jokinen, toim. Maija Lehtonen, 1971). Tähän teokseen sisältyy myös essee Absurdit muurit (Les murs absurds), josta kyseinen sitaatti on peräisin.
https://archive.org/details/le_mythe_de_sisyphe
https://postarchive.files.wordpress.com/2015/03/myth-of-sisyphus-and-other-essays-the-albert-camus.pdf
https://www.finna.fi/Record/piki.189439?checkRoute=1#componentparts
Teos näyttää löytyvän oman kirjastoverkkosi kokoelmista.
https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Lääkärikirja Duodecimissa on artikkeli tuoksuyliherkkyydestä. "Tuoksuyliherkkyydellä (tuoksuherkkyys, hajuherkkyys) tarkoitetaan poikkeavaa reagointia elinympäristön tuoksuille ja hajuille, kuten hajuvedelle, painomusteelle, homeen hajulle ja tupakansavulle."
Oireista todetaan seuraavaa: "Tuoksuyliherkkyys voi ilmetä esimerkiksi hajuveden aiheuttamana kasvojen punoituksena sekä silmien ja nenän vuotamisena. Hajusteyliherkkyys voi aiheuttaa myös voimakkaampia fyysisiä oireita, kuten väsymystä, hengenahdistusta, pahoinvointia ja päänsärkyä."
Lisää tuoksuyliherkkyydestä Lääkärikirja Duodecimin sivulla https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00531&p_hakusana=hajuvedet
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1055779806 löytyy asiasanoilla "intiaanit" ja "metsästys" esim. Suomen Metsästysmuseon näyttelyluettelo Karhumiehiä, nuolia ja biisoneita, teksti Simo Hankaniemi, 1992. Tässä kirjasessa ei kuitenkaan ole mainintaa "houkutuslinnuista", sen sijaan Pentti Virrankoski mainitsee kirjassaan Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit (1994), että "vesilintuja houkuteltiin kuvin, jotka tehtiin kaisloin täytetystä linnunnahasta" (s. 273);myös Legayn teoksessa Intiaaniatlas (1995) mainitaan houkutuslintu. Sellaisen kuva löytyy Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta kirjasta The world of the American Indian (1989, s. 43-45).
Kirjassa Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992) on seuraava tieto: "Mirella: italialainen muunnos nimistä Mireille, Miranda tai Mirabella. Katso Mirelle, Mira." Suomalaisessa almanakassahan Mirella-nimeä ei ole, mutta Mira viettää nimipäivää 30.04.
Kirjassa Olga Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle!
on mm. italiankielisten nimien luettelo, jossa Mirella-nimi mainitaan. Nimipäivä on 01.11.
Vastausta kysymykseen voisi etsiä esim. seuraavista julkaisuista:
Fiktiota! : levottomat genret ja kirjaston arki / toim. Kaisa Hypén.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2006
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla / toim. Ilkka Mäkinen.
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Missä mennään? : kirjallisuuden lajeja ja ilmiöitä / toimittaneet: Kanerva Eskola, Antti Granlund ja Markku Ihonen
Tampere : [Tampereen yliopisto], 1998.
Kokoelmakumous! / toimittaja: Heikki Poroila ; [julkaisija:] Kirjastopoliittinen yhdistys r.y.
Helsinki : Kirjastopoliittinen yhdistys, 1990
Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Kahvista irtoaa veteen rasvaa, jos se seisoo liian kauan pannussa tai
keittimessä. Tämä rasva antaa kahville eltaantuneen maun.
Kahvikirjassa (Paulig 1997) neuvotaan kaatamaan pannukahvi porojen päältä kuumalla vedellä lämmitettyyn tarjoilukannuun, jotta se ei muutu kirkeräksi.
Lisää tietoja esim. sivulla http://www.moccamaster.fi/hyva_kahvi
Kirjan päähenkilön nimi on Winston Smith, eikä kirjassa tietääksemme esiinny Winston Graham -nimistä henkilöä. Internetistä hakiessa kyllä löytyy maininta ( http://www.irishinscotland.com/id5.html ), että Graham olisi kirjan päähenkilö, mutta mahtaneeko se olla sitten virheellinen tieto. Wikipediassa on lueteltu kirjan henkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Eighty-Four#Characters
Vaski-verkkokirjastossa http://www.turku.fi/vaski on mahdollista luoda uutuushakuja, joiden avulla saa ilmoituksia hakuehdot täyttävistä uutuuskirjoista.
Verkkokirjastossa kirjaudutaan ensin sisään kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Tämän jälkeen klikataan ruudun vasemmasta reunasta Hakuehdot, sen jälkeen ruudun keskellä olevaa Luo uusi hakuehto -linkkiä.
Nyt kone pyytää määrittämään hakuehdot. Riittää, kun Teoksen nimi -kohtaan kirjoittaa 'keltainen kirjasto', sen jälkeen painetaan Tallenna-painiketta.
Hakuehtoihin tärpänneitä teoksia voi käydä aina halutessaan tarkistamassa verkkokirjastosta. Teoslista löytyy klikkaamalla vasemman laidan Hakutulokset-linkkiä. Kätevämpää ehkä on tilata tieto uutuudesta…
Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja…
