Ann M. Martinin kirjoittaman Baby-sitters Club –nuortenkirjasarjan keskeiset henkilöt ovat lastenvahtikerhoa aloittaessaan kaksitoistavuotiaita. Kymmenen sarjan osaa myöhemmin he siirtyvät ylemmälle luokalle, täyttävät kolmetoista ja säilyvät tämän ikäisinä ja samalla luokalla sarjan loppuun asti. Osassa 14 sarjaan tulee kaksi uutta yksitoistavuotiasta jäsentä.
Linkkejä : http://en.wikipedia.org/wiki/The_Baby-sitters_Club#Kristin_.22Kristy.22…
http://members.aol.com/jonmerrill/bscchap2.htm
Sarjasta ja sen tekijästä on suomeksi tietoa kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. BTJ Kirjastopalvelu. 2001.
Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne.
Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980.
Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
Tämä Abrahamin operetista Ball im Savoy (Savoijin tanssiaiset) löytyvä laulu "Toujours l'amour" on julkaistu suomenkielisenä versiona (Aina vain rakkaus) kokoelmissa Suuri toivelaulukirja 11 (s. 58) ja 108 kitaralaulua (s. 62), joista jälkimmäisessä on myös ruotsinkielinen teksti. Nämä löytyvät useimmista suomalaisista kirjastoista.
Saksankielisellä tekstillä varustettu nuotti lauluäänelle ja pianolle (Abraham: Paul-Abraham-Melodien : für Gesang und Klavier)löytyy ainakin Kotkan ja Tampereen kaupunginkirjastoista (jälkimmäisen kappale oli lainassa). Todennäköisesti tämä sama nuotti löytyy myös Espoon Sellon kirjastosta (tiedot eivät riitä varmistamiseen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Helsingin kaupungin pääkirjastossa Pasilassa säilytetään joitakin 70-luvun aikauslehtien vuosikertoja. Listan lehdistä löydät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/varasto/vale01.htm. Voit käydä lukemassa ja kopioimassa niitä paikan päällä, kotilainoiksi vanhoja lehtiä ei anneta. Kopiot maksavat 50 penniä/sivu. Sanomalehtiä on luettavissa mikrofilmeinä. Lista näistä lehdistä on osoitteessa http://www.lib.hel.fi/pasila/mikrofl.html. Mikrofilmikopiot maksavat 5 mk/sivu.
Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto toimii unkarilaisen kirjallisuuden keskuksena Suomessa.
Lisää tietoa löytyy osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/unkari .
Tässä muutamia vinkkejä viikinki- ja keskiaikaan sijoittuvista romaaneista, sekä kotimaisista että käännöksistä.
Ahrnstedt, Simona: Sitoumuksia
Itägöötanmaalle miehineen majoittunut Markus Järn, karski soturi ja kuninkaan oikea käsi, lähettää juoksupoikansa noutamaan kylästä naisen itselleen yöseuraksi, mutta pojantollo tuokin väärän naisen, metsälammessa ilkosillaan kylpeneen mahtimiehen tyttären Illiana Henrikintyttären. Markus tajuaa, että tätä neitoa hän ei voi käyttää viihdykkeenään, ja lähtee palauttamaan pelkkään viittaan käärimäänsä tyttöä kotiin. Mutta Illianan maine on jo tahraantunut, ja kun tytön nuorin velipuoli vielä kuolee matkalla tapaturmaisesti, Markus Järn joutuu maksamaan kovan hinnan tapahtuneesta - monellakin…
Suomen kieltä alettiin kirjoittaa laajemmin 1500-luvulla. Niin sanotun vanhan kirjasuomen kauden katsotaan alkaneen 1540-luvulla julkaistuista ensimmäisistä suomenkielisistä painotuotteista. Suomen murteita ja niitä edeltäviä kielimuotoja oli toki puhuttu jo paljon tätä ennenkin.
1600-luvulla kirjoitettua suomen kieltä voi kuunnella verkossa Kotimaisten kielten keskuksen videoilla, joilla Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajat lukevat aikakauden tekstejä ääneen: https://www.kotus.fi/kielitieto/vanha_kirjasuomi/kuuntele_vanhaa_kirjasuomea
On hyvä muistaa, että vastaavalla tavalla kuin sopimuksiin ja normeihin perustuva nykyinen kirjakielemme ei varsinaisesti ole kenenkään äidinkieli, eivät 1600-luvulla kirjoitetut tekstitkään kuvaa…
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin…
Ikävä kyllä, näyttää siltä, että tätä tv-sarjaa ei ole saatavilla suomeksi tekstitettynä tallenteena sen paremmin kirjastoista kuin kaupallisilta toimijoiltakaan.
Politiikkaa voi pyrkiä ymmärtämään monesta eri näkökulmasta. Perehtymisen voi aloittaa esimerkiksi poliittisesta historiasta, erilaisista ideologioista, poliittisista järjestelmistä, valtasuhteiden tarkastelusta tai poliittisesta filosofiasta. Politiikkaan liittyvää kirjallisuutta on tarjolla valtavasti, joten suosittelen lähtemään liikkeelle itseä kiinnostavista teemoista ja kysymyksistä.
Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen peruskursseilla käytetään usein Andrew Heywoodin teosta Politics (5. painos, 2019), joka on oppikirjamainen johdanto politiikkaan ja politiikan tutkimukseen. Heywoodilta on julkaistu myös teos Political Ideologies: An Introduction (7. painos, 2021), joka taas keskittyy selkeämmin poliittisiin ideologioihin. Yksi…
Elfquest-sarjaa on suomennettu 5 osaa:
Pako tulen alta (Fire and Flight) 1990,
Ryöstöretki (Raid at Sorrow's End) 1990,
Haaste (The Challence) 1991,
Suden laulu (Wolfsong) 1993 ja
Auringon ääni (Voice of the Sun) 1993.
Kirjoja on saatavilla kirjastoista.
Kirjat on kustantanut Kustannus Jalava oy. Lisätietoja sarjan jatkosta
voit tiedustella kustantajalta: Jalava@cultnet.fi tai puh. (09)6933725.
Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Verkosta löytyy jonkin verran tietoa seuraavista osoitteista:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kaipain.html,
http://loimaanlehti.lsp.fi/evak497.html,
http://kauha.kauhajoki.fi/teatteri/kajo/naytelm/kasvatti.html .
Jos esitelmäsi ei ole kovin pitkä, pärjäät ehkä jo näillä. Lisätietoa löytyy esim. teoksista, "Sain roolin johon en mahdu" :suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala. s. 633-635 sekä Pekka Tarkan hakuteoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita", joita voit kysyä kotikuntasi kirjastosta.
Internetsivu http://www.koulukanava.fi/historia/muinegy/ on tarkoitettu koululaisten käyttöön. Sivuilla on lyhyt selostus mm uskonnosta, pyramideista, kirjoitustaidosta, Niilistä. Lisäksi kunkin sivun lopussa ehdotettuja tehtäviä, kirjallisuutta ja linkkejä (mm. oman nimen voi kääntää hieroglyfimuotoon).
Parhaiten löydät materiaalia aiheesta 1970-luvun naisten- ja muotilehdistä. Voit kysellä lehtiä oman kuntasi/kaupunkisi pääkirjastosta. Pääkaupunkiseudulla kannattaa kääntyä Pasilan kirjaston tai Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Löytämäni aineisto on pääasiassa englanniksi. 1970-luvun muodista sekä hiustyyleistä löytyy ainakin verkosta paljon materiaalia, sekä kuvia, että tietoa. Seuraavat linkit vaikuttivat mukavilta ja monipuolisilta: http://www.costumegallery.com/1970.htm , http://www.geocities.com/SouthBeach/Breakers/8548/ ,
http://www.yesterdayland.com/popopedia/shows/decades/fashion_1970s.php , http://members.tripod.com/lisawebworld2/70sfashion.html .
Voit itse etsiä vielä lisää mielenkiintoisia linkkejä vaikkapa Googlen www.…
Paikannimien suomentamisesta ja oikeinkirjoituksesta voi etsiä tietoa seuraavista kirjoista:
Vesikansa, Jouko: Nykysuomen oppaita 5--Ulkomaiden
paikannimet, 1980.
Hakulinen, Kerkko: Maailman paikannimet-- oikeinkirjoitusopas, 1996.
Studia-Studia-tietokeskus: suomi-ruotsi-suomi-sanakirja, 1997. Teokseen sisältyy liiteosa lyhenteistä, kasveista, eläimistä ja paikannimistä.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät internetistä http://www.libplussa.fi/
Runoilijan nimeä en valitettavasti saanut selville.
Hufvudstadsbladetin arkistosta kerrottiin, että noin vanhan asian selville saaminen silloisilla arkistointimenetelmillä on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.
Tuttavapiirissäni arveltiin, että kyseessä voisi olla Bo Carpelan tai Claes Andersson. Kirjaston kokoelmista emme kuitenkaan ole onnistuneet ko. runoa löytämään.
Neuvoisinkin Teitä käymään Pasilan pääkirjastossa, siellä säilytetään vanhoja Hufvudstadsbladeteja mikrofilmeillä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä.
H.C.Andersen on kirjoittanut Andante-nimisen tekstin.
Kirjassa Och skogen blir en orgel: finlandssvenska dikter om musik on Elmer Diktoniuksen teksti väliotsikolla Andante. Se ei kuitenkaan ole rakkausruno ja se on jo vuonna…
