Otavan iso kasvitietosanakirja Kasvien maailma osa 3 kertoo, että
Lieko (Lycopodium) on yli 400 lajia käsittävä alkeellinen kasvisuku.
Luonnontieteellisen keskusmuseon Kasviatlaksesta löytyy nimihaulla Lieko parikymmentä lieko -loppuista kasvia. Kasviatlaksessa on levinneisyyskartat.
http://www.luomus.fi/kasviatlas/vascatlas2007_taxonlist.php
Webkasviossa on 112 tavallista Suomessa esiintyvää kasvia, sammalta ja jäkälää. Kasvion kuvia täydentävät mm. levinneisyyskartat.
http://www.webkasvio.fi/index_2.php?kieli=fin
Valokki-nettikasvio http://kasvio.avoin.jyu.fi ei sisällä kasvien esiintymisalueita, mutta tuntee muutaman liekosukuun kuuluvan kasvin.
Kirjassa Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin on kerrottu kasvista Ketunlieko…
Kirjaston tietokoneilta pääsee käyttämään Viola-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia. Sieltä löytyy tekijä-hakusanalla Koskenniemi, V.A. runsaasti aineistoa, sekä äänitteitä että nuotteja. Viitteistä ei kyllä ilmene, onko runo kirjoitettu ensin ja sitten sävelletty, vai päinvastoin eli ensin on tehty sävellys ja siihen sitten sanat.
Viola löytyy kirjaston kotisivun kautta linkistä Tietokantoja ja hyödyllisiä linkkejä. Sieltä kohdasta Linnea löytyy Viola, jonka hakuun pääsee klikkaamalla esittelysivu-linkkiä.
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Georgie Porgien on suomentanut ainakin Kaarina Helakisa. Hänen käännöksensä Jussi pussi löytyy esimerkiksi Henriette Willebeek le Mairin kuvittamasta Hanhiemon runoja -kirjasta (Otava, 2000).
Kirja-arvosteluja löytyy hyvin sivustolta www.kritiikkiportti.fi. Kritiikkiportti.fi on verkkosivusto, joka sisältää linkit suomalaisten sanoma- ja kulttuurilehtien verkkosivuilla julkaistuihin taidearvosteluihin. Kritiikkejä voi hakea taiteenalan, lehden, kriitikon tai hakusanan mukaan. Hakuikkuna on sivustolla oikeassa yläreunassa.
Kun hakuikkunaan kirjoitetaan esim. teoksen nimi ”Via Merulanan sotkuinen tapaus”, saadaan linkit kahteen arvosteluun. Toinen linkki on virheellinen, mutta toinen on ajan tasalla ja sen suora osoite on seuraava:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Todellisuus+pakenee+murhaajaa/HS20110…
Käänny lähimmän kirjastosi tai internetin puoleen.
Laulun sanat löytyvät monista nuottikokoelmista, jotka löytyvät monista HelMet-alueen kirjastoista. Mm. seuraavissa se ja sen sanat ovat:
* 110 kitaralaulua
* Hitit : iskelmän 50-luku
* Lauluja elämästä ja valkokankaalta
* Suomalaisen rakkauslaulut
* Suuri toivelaulukirja 7 (löytyy käytännössä kaikista kirjastoista)
* Uusi kultainen laulukirja
* Vihreät niityt
Sanat löytyvät myös internetistä googlaamalla mm. tästä osoitteesta http://www.helsinki.fi/~pjojala/Tabulatuurit_gospel.htm
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Berliinin ilmasiltaa ja saartoa käsittelee vuonna 2005 ilmestynyt saksalainen elokuva "Taistelu Berliinistä - kylmän sodan ensi päivät". Romaaneista Leon Urisin "Harmagedon - romaani" (1963) kuvaa elämää saarretussa Berliinissä, ja ilmasilta on kirjan tapahtumien keskiössä. Lisäksi ilmasilta on tärkeässä roolissa Hammond Innesin ilmailuseikkailussa "Kummituslentokone" (1951).
Tietokirjoista aihetta käsitellään melko kattavasti ainakin Alexandra Richien teoksessa "Faust's Metropolis - A History of Berlin" (1998, s. 663-673).
Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy tietokirjaa, joka keskittyisi ainoastaan ilmasiltaan tai Berliinin saartoon, mutta aiheesta on kirjoitettu useita kattavia teoksia englanniksi (esim. Roger G. Miller: "To Save a…
Tutkimistani tietokannoista ei löytynyt tietoa, että kyseinen kappale olisi käännetty englanniksi. Viola-tietokanta tuntee tosin kolme Kilpeläisen sanoittamaa englanninkielistä laulua: ”Did you know it all along (levyllä Junebug / Torsten Borg) sekä ”Steel rain” ja ”I'm falling for you” (levyllä Song Castle February 2009). Niiden tiedoista ei käy ilmi, ovatko kappaleet käännöksiä vai suoraan englanniksi kirjoitettuja, eikä mahdollista alkuteosta ole ainakaan mainittu.
Espoon kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää kirjastokäytössä. Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että jos aineistoa ei oteta kirjastokäyttöön, kirjasto voi laittaa sen kierrätyshyllyynsä tai hävittää muuten.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi ) löytyy nuotti The BbEbop book! - One hundred greats for all Bb & Eb players, joka sisältää Galt MacDermotin African Waltz -kappaleen. Sävelkokoelmassa on 100 jazzstandardia sovitettuna puhaltimille (B- ja Es-vireisille), ei sanoja, kitaran soinnut. Sovitukset samasta kappaleesta vierekkäisillä sivuilla. Kyseinen nuotti näyttäisi vastaamishetkellä olevan paikalla Töölön kirjaston (http://www.lib.hel.fi/toolo/ ) musiikkiosastolla.
Akaan kaupunginkirjastolla Tampereen seudulla on Romania-kokoelmaa, ks. http://www.akaa.fi/harrastukset_ja_vapaa-aika/kirjastot/romania-kokoelm…
Myös Turun yliopistolla on romanian kielen ja kulttuurin laitos http://www.hum.utu.fi/opiskelu/oppaat/opas2008-2009/roma.html .
Kumelan lasitehtaasta löydät tietoa Porin kaupunginkirjastossa olevista teoksista Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan : II osa
kehitys 1809 jälkeen sekä Ahtokari, Reijo: Suomen lasiteollisuus 1681-1981.
Lisäksi Fennica-tietokannassa mainitaan teos Löfberg, Aimo: Kumelan lasitehdas oy 1937-1977, jonka voit tilata kaukolainaksi.
Merirosvoista on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta suuri osa on lasten kirjoja. Aikuisille tarkoitettujakin on. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa on seuraavat teokset: Pirates, an illustrated history of privateers, buccaneers and pirates from the sixteenth century to the present (1996), Cordinglyn Pirates, fact & fiction (1992), Cochranin Karibian kaapparit ja merirosvot (1973), Exquemelinin Karibian merirosvot (1970) ja Hornborgin Merirosvoja, kuvauksia merirosvouden historiasta (1928). Kirjojen sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on lukuisia kielikursseja ja oppikirjoja haluamistasi kielistä.
Aineistotietokannastamme osoitteessa http://libplussa.fi voit hakea näitä seuraavasti: valitse kohta asiasana tai luokka, ja kirjoita"portugalin kieli ja kielikurssit". Oppikirjatkin saat selattavaksi erikseen kirjoittamalla samaan kohtaan vain portugalin kielen luokan "868".
Ranskan kielisiä haetaan samalla tavalla, mutta ranskan kielen oppikirjojen luokka on 866. Pääset myös katsomaan saatavuustietoja, eli missä aineistoa on paikalla.
Viitattaessa lähteisiin esiintyy monia käytäntöjä. Eri laitoksilla ja oppiaineilla on usein omat perinteensä, joista sinunkin kannattaa kysyä työsi ohjaajalta. Tärkeintä kuitenkin on, että lähteisiin viitataan loogisesti ja yhdenmukaista tapaa käyttäen. Jotkut suosivat tekstin keskelle suluissa sijoitettavia viitteitä, (tekstiviitteitä), toiset alaviitteitä. Loppuviitteitäkin käytetään. Periaate on, että referoidessasi (joko suoraan tai epäsuorasti) lähdettä viittaat kyseiseen lähdeteoksen kohtaan (tavallisesti sivunumeroon). Viite (tai viitenumero) sijoitetaan heti referoidun väitelauseen tai -lauseiden jälkeen, eikä siis ehdottamallasi tavalla kappaleen loppuun kohdentamatta sitä tiettyyn lauseeseen / lauseisiin. Tämän johdosta teksti…
Tuula Matintuvasta löytyy tietoja mm seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia 3
http://web.seinajoki.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
http://www.porstuakirjastot.fi/
Kirjastot säilyttävät vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti, joten täydellistä valikoimaa ei löydy Turun kaupunginkirjastosta.
Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat. Vuosikertomuksia voi tiedustella kouluista suoraan, Varsinais-Suomen maakunta-arkistosta tai Turun kouluvirastosta (Käsityöläiskatu 10, 20100 Turku, puh. (02) 26 29111).
Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) ja OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
Työministeriön sivulla http://www.mol.fi/webammatti.cgi voit tarkastella eri ammattien kuvauksia. Kirjoita hakutermiksi kirjasto, niin saat tietoa kirjastoalan ammateista, myös työmarkkinoista.
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
