Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Voitte hakea kirjoja Muonion historiasta Lapin läänin kirjastojen yhteistietokannasta Aurorasta osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1024298994
valitsemalla pudotusvalikosta Haetaan "Asiasana" ja seuraavaankin pudotus valikkoon "Asiasana" - sanoilla Muonio ja historia. Myös aineiston saatavuustiedot selviävät täältä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy useita teoksia perheväkivallasta. Voit hakea aineistoa Internetissä osoitteessa www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään väkivalta auttaminen, niin saat osuvimman hakutuloksen, josta mainittakoon esim. Sirkka Pertun kirjat Perheväkivalta auttamistyössä: opas ammattihenkilöstölle (1999) ja Väkivaltaa kokeneiden auttaminen: opas ammattihenkilöstölle (1998).
Kirjoja aiheesta kannattaa etsiä seuraavista tietokannoista: pääkaupunkiseudun kokoelmatietokanta HelMet http://www.helmet.fi , Helsingin yliopiston kirjaston Helka, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Linda ja maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda. HelMetistä voi hakea esim. kotikoneelta, mutta muista vain kirjastoissa.
Myös artikkeliviitteitä voi hakea esim. seuraavista tietokannoista: Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX (sisältää myös kirjoja ja opinnäytteitä), Aleksi ja Arto. Näistä voi hakea vain kirjastoissa.
Kaikista em. tietokannoista voisi aloittaa hakemalla hakusanoilla "esimies ja sihteeri".
Tietokannoista Helka, Linda, Manda ja Arto haun voi suorittaa perushaussa hakulausekkeella "esimie? and sihteeri?" ilman…
Koulusiivous -nimistä kirjaa ei löydy, mutta Marjatta Lausjärveltä on ilmestunyt kirjanen (15 s.) Koulu- ja päiväkotisiivous (1998), joka löytyy Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta http://aura.amkit.fi/webvoy.htm
Lemminkäisenkadulta http://www.turkuamk.fi/kirjasto/turku-lemminkaisenkatu/
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy alueen sanomalehtiä mikrofilmeinä. Kirjaston lehtiluettelot löytyvät kirjaston www-sivuilta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Ilkka-lehteä säilytetään mikrofilmattuna vuodesta 1906 lähtien. Kirjaston neuvonnasta voi varata ajan mikrofilmien lukulaitteelle, puh. (06) 416 2318 tai (06) 416 2326. Yhdellä laitteista voi myös ottaa kopioita. Kopiointitarpeesta kannattaa mainita laitetta varattaessa. Kopion hinta on 0,20 €. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat kirjaston kellarikerroksessa.
Tällä hetkellä varatuin kirja lienee Dan Brownin Da Vinci -koodi. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-järjestelmän varatuimmasta aineistosta julkaistaan lista n. kerran kuukaudessa Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilla (www.lib.hel.fi > kirjasto-info > lukeminen). Tarkka osoite on:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1643
Elokuvan alkuperäinen nimi on:
Retour de Martin Guerre, Le ; ohj. Daniel Vigne.
Elokuvaa ei ole Suomen elokuva-arkiston tietojen mukaan levitetty Suomessa. Siitä ei ole elokuva-arkistossa video- tai DVD-kopiota. Arkistolla on 16 mm -kopio.
Elokuvaa voi toivoa esitettäväksi SEA:n esityssarjoissa.
www.sea.fi
Esim. Filmifriikin kauppa ei sitä tunne:
www.filmifriikki.fi
Voit etsiä asiasta lisätietoja Opetusministeriön tekijänoikeussivuilta, josta löydät linkkejä myös tekijänoikeusjärjestöihin. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/?la…
Näyttäisi siltä, ettei kysymääsi runoa ole suomennettu kokonaisuudessaan. Laulun kolme ensimmäistä säkeistöä löytyvät suomeksi laulukirjasta ”Lauluja Lönnrotin ajoilta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002). Wikiaineistosta osoitteesta http://fi.wikisource.org/wiki/Muinaisten_aikain_muisto löytyy puolestaan Lenngrenin runon suomennosmukaelma, jonka on tehnyt Carl Helenius ja joka on ilmestynyt ”Turun Viikko-Sanomissa” 1825. Siinäkin on vähemmän säkeistöjä kuin alkuteoksessa.
Kohtuullisen määrän suomennosrunoutta sisältävä, osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvä Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta ei tunne Lenngrenin runon suomennosta lainkaan. On tosin mahdollista, että runo olisi suomennettuna…
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja…
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www.…
ePress on sähköinen palvelu, jonka kautta voi lukea useiden kymmenien kotimaisten sanomalehtien näköisversioita. ePressin sanomalehtiä voi lukea vain kirjaston työasemilta. Vaski-kirjastoissa ePress-palvelua voi käyttää Kaarinan, Laitilan, Liedon, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Paimion, Raision, Ruskon, Taivassalon, Turun ja Uudenkaupungin kirjastoissa.
Oheisessa linkissä näkyvät ne tietokannat, joita voi käyttää etänä https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/tietokannat
Kappalenumeroidusta painoksesta voidaan käyttää nimeä bibliofiilipainos.
Suomessa puhutaan tavallisesti vain numeroiduista kirjoista tai painoksista, koska tämä on yleensä oleellinen tunnusmerkki.
Joskus osa kirjan ensipainoksesta on numeroitu. Numeroitu kappale on arvokkaampi kuin numeroimaton ja alkupään numero arvokkaampi kuin loppupään. Tällöin bibliofiilipainoksen rinnalla on siis toinen, numeroimaton ja suurempi painos, joka on yleensä myös halvempi.
On myös mahdollista, että numeroitu ensipainos on teoksen ainoa painos.
Lähteet:
Kalevi Kuitunen: "Kirjatoukan tietolipas" (1994), s. 108-109.
http://www.mikawaltariseura.fi
Turtle voi olla yhtä hyvin maa- kuin merikilpikonna, mutta tortoise-sanaa käytetään yksinomaan viitattaessa maakilpikonniin.
Lähde:
A. S. Hornby, Oxford advanced learner's dictionary of current English
Tällaista joululaulua en löytänyt, mutta "Joulupukki, kelpo ukki" alkaa: "Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla". Voisiko se olla etsimäsi laulu? Sen on säveltänyt Martti Hela ja sanoittanut Matilda Sirkkola. Se sisältyy esimerkiksi nuottiin "Anni Tannin joululaulut : perinteisiä joululauluja pianosäestyksin" (Bells, 2008) ja nuottiin "Koska meillä on joulu : kauneimmat joululaulut" (Fazer, useita painoksia).
Mitro-nimen alkuperä on ortodoksisessa kirkkokalenterissa esiintyvässä kreikkalaisessa nimessä Metrofanes. Se on yksi Suomen ortodoksisen kalenterin esittämistä paikallisista nimimuunnoksista Metrofanes-nimelle, jonka alkuosa viittaa sanaan 'äiti' ja loppuosa verbiin 'näyttää, ilmestyä'. Nimi ja usko : ortodoksinen ristimänimiopas antaa sille merkityksen 'äitinsä lapsi'.
Vuonna 1945 vahvistetun etunimilain mukaan etunimiksi ei saanut enää hyväksyä kielenvastaisia nimiä. Koska ortodoksisen kirkkokalenterin pyhien ihmisten nimet olivat suurimmaksi osaksi lain tarkoittamassa mielessä kielenvastaisia, tuli välttämättömäksi sovittaa ortodoksiset ristimänimet vallitseviin oloihimme. Näin "kielenvastainen" Metrofanes kääntyi paremmin suomen…
Suomussalmen kunnankirjasto on koonnut tietoa Ilmari Kiannosta.
Löydät sivulta myös hänen elämänvaiheensa
http://edu.suomussalmi.fi/~kirjasto/
Kiannosta löytyy kattava vastaus etätietopalvelun arkistosta, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4377&arkisto=true#H… .
