Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on yksi teos, joka käsittelee seksivälineitä ja -leluja. Se on Leena Rosenbergin Suuri seksivälineopas, vuodelta 2000, julkaisija Sin City. Tästä teoksesta on nyt tullut uusi painos, ja sitä voi tilata kustantajan sivuilta http://www.sincity.fi/etusivu.html.
Sieltä voi kysyä myös muista alan julkaisuista.
Pentti lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emma on vanhaa saksalaista alkuperää ja se tarkoittaa suurta ja voimakasta. Nimi on samaa juurta Irman kanssa. Suomeen nimi on tullut noin 1840-luvulla ja viralliseen almanakkaan vuonna 1950. Tarkempia tietoja kannattaa hakea etunimikirjoista, joita kirjastoissa on runsaasti. Tällaisia ovat Lempiäisen kirjan lisäksi esimerkiksi Kustaa Vilkunan Etunimet ja Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi. Tilastotietoja eri nimien vuosittaisesta yleisyydestä löytyy puolestaan Väestörekisterikeskuksen internetsivuilta. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/suomi/nimet
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl…
Yleisradion kotisivujen mukaan "YLE lopettaa Porin keski- ja lyhytaaltolähetykset vuonna 2007. YLE keskittyy vastedes palvelemaan ulkomailla olevia suomalaisia satelliitti-, mobiili- ja internetjakelun avulla. Keskiaaltolähetyksiä jatketaan kuitenkin edelleen Helsingin Santahaminan lähettimillä Itämeren alueella."
Lisätietoja osoitteesta http://www.yle.fi/rfinland/la_taajuudet.shtml. Kysymyksiä ja palautetta voi esittää osoitteessa http://www.yle.fi/rfinland/yhteystiedot.shtml.
Ehdotamme käyttöönne Aisopoksen satua Tuuli ja aurinko. Aurinko saa lämmöllään miehen riisumaan viittansa, puhuri ei pysty voimallaan puhaltamaan sitä pois. "Minun paisteeni on vahvempi kuin sinun puhurisi", kehuskeli aurinko.
Vuonna 2007 henkilötyövuosien määrä yleisissä kirjastoissa oli
4 772,97. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen henkilökunnasta selviävät seuraavasta lähteestä:
http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Sta…
Tieteellisten kirjastojen henkilökuntamäärä vuoden 2007 lopussa oli 2068,2. Tieteellisillä kirjastoilla on oma tilastotietokantansa:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/statistics.do?action=list_view&ty…
Samoista lähteistä löytyvät myös tiedot kirjastojen toimipisteiden lukumäärästä.
Löysin sanalle "ihq" merkityksen, joka tarkoittaa ihanaa tai "ihkua" ja seuraavassa myös selitys tälle slangi-sanalla.
ihq/ihku - ihana, ainoastaan suomalaisessa slangissa. Tavataan usein pissisten ja teinixien puheessa ja kirjoituksissa. Mukana tavataan joskus myös liitteitä, jolloin "ihana" voidaan ilmaista esim. "ihqraxupoxu". Käytetään usein myös ironisesti.
Tietonepeleistä löytyy tietoja ja yhteyslinkkejä seuraavalta sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonepeli
Peleistä keskustellaan mm. Pelikoneen sivuilla, josta voi varmasti kysellä pelien merkityksiä:
http://pelikone.fi/users.php
Toinen keskustelusivu:
http://www.pelikulma.net/keskustelu/konsolit-ja-pelit-t5614.html
Sitaatti on kirjasta Tom Sawyerin seikkailut. Teoksesta on olemassa useampia eri käännöksiä, tässä niistä kaksi.
Yrjö Kivimiehen suomennos: "Nyt hän keksi uuden asian - että näet lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada ihminen himoamaan sen tekemistä." (s. 166, WSOY 1989, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1926)
Jarkko Laineen suomennos: "Hän teki uuden havainnon - nimittäin sen, että lupaus olla tekemättä jotakin on maailman varmin keino saada itsensä haluamaan juuri sen tekemistä." (s. 161, Otava 2007, käännös ilmestynyt ensimmäisen kerran v. 1973)
Tom Sawyerin seikkailujen suomenkieliset laitokset voi tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta: https://finna.fi
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
Tässä joitakin satukirjoja, jotka voisivat sopia tarkoitukseen.
Bond, Michael: Karhuherra Paddington -kirjat (myös e-kirjana)
Huovi, Hannele: Urpo ja Turpo -kirjat (myös e-kirjana)
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli -kirjat
Milne, A. A.: Nalle Puh -kirjat
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä, Maukan ja Väykän satukirja
Mikrotietokoneen historiasta voi etsiä tietoa mm. seuraavista kirjoista, jotka löytyvät Turun kaupunginkirjastosta:
Campbell-Kelly, Martin: Computer: a history of the information machine (1996)
Ceruzzi, Paul E.: A history of modern computing (1998)
Mikrotietokone Suomessa 1973-1993 (1993)
Tietotekniikan alkuvuodet Suomessa (1993)
Lisäksi CD-ROM -tietokanta Aleksista löytyy joukko artikkeleita vapaasanahaulla mikrotietokone ja historia, mm. Petteri Järvisen artikkelit "PC parhaassa iässä : 20 vuotta PC -tietokoneita", Tietokone 2001 (9), s. 53-59 sekä "Mikromaailman historia", Tietokone 1997 (11), 86-96. Aleksi -tietokantaa voit käyttää Turun kaupunginkirjastossa.
Internetistä voit lisäksi löytää hyödyllisiä linkkejä (esim.…
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:…
Vanhojen lehtien mikrofilmeistä saa kopioita, Helsingin kaupunginkirjaston mikrofilmatut lehdet sijaitsevat Pasilassa pääkirjastossa. Kannattaa tiedustella Pasilan pääkirjaston uutisalueelta. Pääkirjaston yhteystiedot löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivustosta, kohdasta Pasila http://www.lib.hel.fi/pasila .
Kysymyksestäsi en saanut selvää oletko mahdollisesti tamperelainen vai jostakin kauempaa. Joten oletan, että asut Tampereella ja etsit tietoa, millaisia harrastajateattereita kaupungistamme löytyy.
Tampereen kaupungin nuorisotoimen sivuilta "Mitä tekisin? - palveluopas" http://www.tampere.fi/nuoriso/tekisin.htm
löytyy listaus tamperelaisista teatterialan järjestöistä, joten kannattaa aloittaa etsiminen sieltä http://www.tampere.fi/nuoriso/alasivut/tuvy.htm#teat
Ja kunhan taas kooulut alkavat, kannattaa kysyä vielä ilmaisutaidon tai muulta vastaavalta opettajalta, mihin kannattaisia vielä ottaa yhteyttä tai liittyä.
Vastaavasti jos asut muualla, ota yhteyttä paikkakuntasi nuoristoimeen.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy neljä Nissan Micra käsikirjaa. Saatavilla on teokset "Nissan micra : service and repair manual. 1983 to Jan 1993 (up to K registration)", "Nissan Micra (K11 series) : [1993 to 2002 (K to 52 registration). Models covered: Nissan Micra Hatchback, including automatic transmission (N-CVT) models and special/limited editions 1.0 litre (998cc),1.3 litre (1275cc) and 1.4 (1345cc) petrol engines. Does NOT cover new Micra range introduced for 2003 model year.", "Huolto- ja korjausopas. Nissan micra : '83-89. Mallit DX, GL, L, LX, SLX ; Moottorit: 988 CM3, 1235 CM3" ja "Nissan Micra 1983-1989".
Kaksi ensimmäistä kirjaa on englanninkielisiä, kolmas on suomenkielinen ja viimeinen ruotsinkielinen. Osa…
Kirja on jo ollut ennakkovarauslistalla ja useimmat pääkaupunkiseudun kirjastot ovat tilanneet sen valikoimiinsa. Kustantajan - Sanoma Magazinesin - mukaan kirja kuitenkin ilmestyy vasta toukokuussa, joten sitä joutuu odottamaan kevääseen.
Masokismin taustasta ei ole olemassa mitään varmaa, yksiselitteistä tietoa, ja eri aikakausina sitä on selitetty eri tavoin. Hyvä tiivis yhteenveto löytyy esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sadomasokismi). Lisää tietoa kannattaa hakea seuraavista kirjoista: Taru Höykinpuro (toim.): Kivun kauneus (Sanasto 2006) ja Auli Kaartinen: Sadomasokismi (Gaudeamus 1990). Freudin ajatteluun voi laajemmin tutustua teoksessa Sigmund Freud: Seksuaaliteoria (Gummerus 1971).
