Kysymyksesi on todella haasteellinen. Yritin kysellä apuja sieltä täältä kollegoilta, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Ehdotankin, että kyselet vielä lisää esim. alla olevista runous-linkeistä (esim. Lukukeskuksesta http://www.lukukeskus.fi/ ) ja yliopistojen kirjallisuuden laitoksilta, esim. Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta, http://www.helsinki.fi/hum/skl/ .
Kuvauksesi siitä, mitä kaipaat, sopisi Helena Sinervon vuonna 2004 ilmestyneeseen romaaniin Runoilijan talossa, jossa päähenkilönä on runoilija Eeva-Liisa Manner. Mutta tässä on siis kyseessä romaani, ei runous. Aikoinaan myös Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä oli kirjoitettu niin, että päähenkilöiden esikuvat olivat…
Roomassa on erittäin paljon kirjastoja, joissa voi tehdä tutkimusta. Kaikille avoin on ainakin suuri Biblioteca Nazionale, http://www.bncrm.librari.beniculturali.it/index.php?it/1/home . Aukioloajat ja sijainti löytyvät kotisivuilta kohdista orari (aukiolo) ja "come arrivare" (saapumisohjeet), jossa on kartta. Väitöskirjatyöskentelyssä voisi tietysti olla hyvä selvittää, olisiko kaupungissa oman erikoisalan kirjastoa. Myös yleisöltä suljettuihin kirjastoihin pääsee työskentelemään oman laitoksen esimiehen kirjallisen suosituksen avulla. Hän voisi ehkä myös tietää, onko Roomassa oman alanne erikoiskirjastoa.
Rooman yleisten kirjastojen kotisivu on vain italiaksi (http://opac.bibliotechediroma.it/ ), sieltä näyttää myös löytyvän kartta,…
Työsuojeluhallinnon sivuilla kerrotaan toistotyön olevan "työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä käsien liikkeitä jatkuvasti. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja." Sivuilla määritetään myös rasitusta aiheuttavat raja-arvot.
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Sinikka Förstin siivoustyön ammattitauteja käsittelevän, verkostakin löytyvän, pro gradu -työn mukaan suuri osa siivoustyöntekijöiden ammattitaudeista on rasitussairauksia ja –vammoja, jotka aiheutuvat mm. toistotyöstä. (Kuopion yliopisto, 2007)
http://www.uku.fi/biolaake/ergonomia/gradut/forsti_Sinikka.pdf
Näiden perusteella siivous usein on toistotyötä, mutta ei ehkä hyvin toteutettuna kuitenkaan…
Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/ voi hakea Suomen kirjastoista aineistoa. Rawhide-dvd:tä ei löytynyt mistään kirjastosta. Koska dvd:t tarjotaan kirjastoihin pienellä viivellä, on mahdollista, että vasta ilmestynyttä Rawhideakin vielä kirjastoihin hankitaan. Kannattaa tarkistaa myöhemmin.
Olisikohan kyseessä Tony Rossin v. 1986 suomeksi ilmestynyt kuvakirja Tahdon pottani!(Lasten keskus, 1986). http://www.helmet.fi/record=b1484337~S9*fin
Kirja on ilmestynyt myös paksulehtisenä laitoksena v. 2002. http://www.helmet.fi/record=b1484336~S9*fin
Hei!
Ensimmäinen etsimistäsi saduista voisi olla Anni Swanin kirjoittama lastennäytelmä ’Vangittu vuorenkuningas’. Tässä näytelmässä Vuorenkuningas istuu ahneutensa vuoksi kahlittuna luolassaan ja vapautumisensa ehdoksi on suuri Olento säätänyt seuraavasti: ”Jos joskus vankilaasi eksyy ihmislapsi, joka tahtoo sinut vapauttaa pyytämättä kultaa tai hopeaa palkakseen, niin kirpoavat kahleesi”. Vuorenkuninkaan luona käy useita mahdollisia vapauttajia, mutta kaikki pyytävät palkaksi kuninkaan aarteita ja kivettyvät ahneutensa vuoksi kuninkaan luolaan. Myös sisarukset Pentti ja Pirkko käyvät kuninkaan luona, mutta hekin aarretta pyytäessään jähmettyvät kiveksi. Lopulta luolalle saapuu Antero, joka ei halua kuninkaan aarretta, vaan vapauttaa…
Runollisen karjalaisperäisen keito-sanan merkityksiä ovat esimerkiksi vähäarvoinen, halpa, rukka, raukka ja kurja. Siteeratussa runossa se
merkinnee lähinnä "poloista, vähäistä".
Lähteet:
Karjalan kielen sanakirja. 2, K. Suomalais-ugrilainen seura, 1974
Nykysuomen sanakirja. 2, J-K. WSOY, 1962
Kyllä, voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet-kirjastoon toimipaikan aukioloaikana. Voit siis palauttaa Ison Omenan kirjastosta lainaamasi kirjat Tapiolan kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Oulun pääkirjastosta löytyy 1980-luvun alkupuolen Suuri käsityökerho -lehtiä. Voit varata niitä verkkokirjastosta omaan kirjastoosi (esim. numero 10/1985). Lehdet ovat lainattavia.
Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm sisältää usein esitettyjä kysymyksiä ja myös kysymyksen ja vastauksen karttojen kopioinnista kirjastossa. Kirjaston asiakkailla on oikeus valmistaa kartoista kopioita yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12 §:n nojalla.
Haga (Haaga) on ruotsinkielinen nimi, kyseisen kylän nimi suomeksi on Hakoinen. Hakoisten kylästä kerrotaan mm. teoksessa Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia (1976). Teoksessa mainitaan myös Kokkilan tila ja sen omistajat vuodesta 1602 alkaen. Kokkilan maat liitettiin Hakoisten kartanon maihin vuoden 1850 vaiheilla.
Lisää tietoa Janakkalan ja Hakoisten historiasta voit etsiä Hämeenlinnan seudun kirjastojen yhteisestä verkkokirjastosta: http://webkirjasto.htk.fi/ esim. hakusanoilla
Hakoinen tai Hakoisten
Janakkala ja historia
Janakkala ja paikallishistoria
Myös Hämeenlinnan seudun kirjastojen ylläpitämästä artikkeliviitetietokannasta Arvista löytyy tietoja Hakoisista, pääasiassa kuitenkin Hakoisten kartanosta ja linnavuoresta. Arvi-…
Muistit kirjan nimen aivan oikein. Kirja kuuluu Tammen kultaiset kirjat-sarjaan; no 109.
Kana Karoliina / kuv. J. P. Miller ; suom. Marjatta Kurenniemi, Helsinki : Tammi, 1976
Margit Sandemolta on suomennettu yli kahdeksankymmentä teosta. Täydellisen luettelon voi saada Fennicasta, Suomen kansallisbiliografiasta, joka on vapaasti käyettävissä internetissä, osoitteessa
https://finna.fi . Haku-painikkeesta saa esille hakuruudun. Hakutavaksi voi valita haun joko tekijän tai teoksen nimen mukaan. Kaikki tietyn sarjan teokset saa listattua kirjoittamalla 'Haku teoksen nimellä'-hakuruutuun kyseisen sarjan nimen.
Antamillanne kirjasarjan nimillä haku ei tuottanut tulosta, ts. niitä ei ole suomennettu.
Tietoa Margit Sandemosta ja hänen kirjoistaan löytyy esimerkiksi Wikipediasta, osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Margit_Sandemo#Kirjallisuutta .
Anne-Liisa Palmu-Jorosen kirja Nokia-vuodet on meillä hankinnassa ja siihen voi jättää ennakkovarauksen.
Geraint Andersonin Cityboy-kirjaa ei tietääksemme ole vielä suomennettu, joten sitä ei hankita ainakaan vielä tässä vaiheessa.
Kaikki rakentaminen on luvanvaraista, eli kesämökkikin tarvitsee rakennusluvan. Vakuutusasiat koskevat siis myös kesämökkiä. Rakennuslupaan on myös liitettävä mm. suunnitelma talousjätevesien käsittelystä.
Kesämökin rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvistä asioista löytyy tietoa esim. tältä Valtion ympäristöhallinnon sivulta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16717&lan=FI
Sivulla on myös linkki Maankäyttö ja rakennuslakiin.
Internetissä tapahtuvasta digitaalisesta markkinoinnista on julkaistu runsaasti tutkimuksia. Yksi paikka aloittaa haku on Kauppakorkeakoulun Helecon Mix taloustieteellinen tietokanta, joka on käytettävissä mm. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Tietokantaan sisältyvät myös gradut,väitöskirjat ja artikkelit. Yhdisteltäviä hakusanoja voisivat olla www-sivut, markkinointi, mainonta, internet, verkkokauppa, verkkomainonta, digitaalinen markkinointi, käytettävyys.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta voi hakea tarkennetulla haulla samoja hakusanoja käyttämällä. http://finna.fi
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta voi hakea samoilla kriteereillä kuin edellä mainituista. https://finna.fi
Opinnäytteet ja väitökset saa…
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Zaidan päivä on 11.10. Nimipäivä perustuu siihen, että ”Zaida” ja sen rinnakkaismuoto ”Saida” lienevät lyhentymiä kreikkalaisesta nimestä ”Zenaida”, josta Venäjällä käytetään muotoa ”Zinaida” ja Suomessa ”Sinaida” Ortodoksisessa almanakassa niiden nimien nimipäivät ovat tuolloin 11.10.
Kaattari-nimi tunnetaan asutus- ja sukunimenä Oulussa, Kiimingissä ja Toholammilla.Talonnimenä Kaattari on vuosisatoja vanha, esimerkiksi Iissä nimestä on merkintöjä jo vuodelta 1647 (Hendrich Kaattari).
Pohjoisessa kaattari on tarkoittanut laihaa, surkeaa ja pienikasvuista ihmistä tai eläintä. Suomussalmella sana taas on merkinnyt tervanpolttajaa. Karstulassa on irvikaattari-sanaa käytetty merkitsemään ivantekijää.
Pirjo Mikkonen -Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Suomen murteiden sanakirja verkossa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
