Tähän kysymykseen on aika vaikea vastata. Eräs tiedonlähde on Organization of Women Writers in Africa, http://www.owwa.org/html/owwa.html . Etiopian kirjallisuutta esitellään seuraavassa teoksessa: Silence is not golden : a critical anthology of Ethiopian literature, 1995 ja Afrikan kirjallisuutta teoksissa Niklas-Salminen, Ritva: Johdatus Afrikan maiden kirjallisuuteen, 1993, Postcolonial African writers--a bio-bibliographical critical sourcebook, 1998, The Penguin book of modern African poetry, 1998, African literature today -sarjajulkaisu ja sen numero 15, Women in African literature.
Farah, Nuruddin on Etiopiassa asunut somalikirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Jotain apua voisi saada myös Suomi- Etiopia -seurasta,…
Vuonna -99 julkaistu Marya Hornbacherin "Elämä kateissa--kertomus anoreksiasta ja bulimiasta" saattaisi olla etsimäsi. Kirjaa löytyy useasta helsinkiläisestä kirjastosta. Tämänhetkisen saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (www.libplussa.fi). Jos olet kiinnostunut, voit samalla tehdä haun muusta aiheeseen liittyvästä kirjoittamalla asiasanahakuun esim. syömishäiriöt, anoreksia, bulimia.
Kai Ekholmin teoksessa CD-ROM -käsikirja (1994) kerrotaan CD-levyn koostumuksesta seuraavaa (s. 28-29):
"Hopean ja sateenkaaren värinen pinta koostuu alumiinista tai vastaavasta materiaalista, jota peittää telluriumseos tai hopeahaloidi. Jotkut levyt käyttävät kultaa heijastavuuden ja suuremman kestävyyden vuoksi, sillä se on hapettumisen kannalta pitkäikäisempää kuin alumiini ja hopea. Levyä peittää molemmin puolin suojaava polykarbonaatti eli muovikalvo."
Teosta nimeltään Armeijan puhdetyöopas ei löytynyt käytettävissä olevista tietokannoista. Sen sijaan löytyi :
LAINE, Yrjö : Sotilaan puhdetyöopas. 1943.
Plussa-tietokannan http://www.libplussa.fi/ mukaan kirja on saatavissa Helsingin ja Vantaan pääkirjastoiden varastosta.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran informaatikko löysi kirjan, joka saattaisi sisältää etsimänne tarinan 1800-luvun Kiinan osuuskunnasta. Kyseessä saattaisi olla Amurin yhtiö, ja F.H.B. Laguksen kirja "Amurin maan retki". Amurin yhtiön 26 helsinkiläistä miestä metsästivät yms. Kiinassa. Kirja on ilmestynyt vuonna 1925. Kirja löytyy SKS:n kokoelmista. Voitte tiedustella asiaa tarkemmin puhelimitse,kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm
Seuraavat kaunokirjalliset teokset liittyvät Irlantiin tavalla tai toisella:
Jalonen, Riitta: Todistaja Brigitin talossa (romaani, v. 1998).
Jalonen, Olli: Ilo ja häpeä: kertomus kahdesta maasta; ja itsestäsi (romaani, v. 1981).
Lander, Leena: Tulkoon myrsky (romaani, v. 1994).
Kirstilä, Pentti: Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja (jännityskirjallisuus, v. 2000).
Verronen, Maarit: Kylmien saarten soturi (romaani, v. 2001).
Vainonen, Jyrki: Pyhän Leon ihme (tarina Johanna Sinisalon toimittamassa kokoelmassa "Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta", v. 2005).
Kankaanpää, Hannu: Aika totta (runokokoelma, mm. sarja Irlanti-runoja, v. 1996).
Saarikoski, Pentti: Kirje vaimolleni (romaani, v. 1968).
Rinnekangas, Reijo: Myöhästynyt…
Svensk biblioteksforskning saattaisi olla aika lähellä suomalaista Signumia. DIK forum puolestaan näyttäisi käsittelevän ainakin jonkin verran samankaltaisia aiheita kuin Tietoasiantuntija.
Näistä linkeistä pääsee tutustumaan ruotsalaisiin kirjastoalan lehtiin:
Svensk periodica online - A. Bok- och biblioteksväsen
http://www.kb.se/Nbp/sysframe.htm
Kulturnät Sverige - bibliotek
http://www.kultur.nu/Bibliotek/Tidskrifter/index.asp
Ruotsin kuninkaallisen kirjaston päivystävä kirjastonhoitaja, Kungliga biblioteket - Jourhavande bibliotekarie osaa varmasti vastata myös lehtien sisältöjä koskeviin kysymyksiin:
http://www.eref.se/se-kb/vrl_entry.asp
Turun kaupunginkirjastossa voi käydä lukemassa seuraavia alan lehtiä: Biblioteksbladet, Bis, DIK…
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."…
Hienoa, että runo löytyi! Etsimme erittäin mielellämme runoja ja tekstejä kaikilla vihjeillä, vaikkeivät ne aina olisikaan ihan täysin oikein muistettuja. Meillä on innokas joukko vastaajia, jotka pitävät tiedon etsimisestä ja haasteista varsinkin. Tätä runoa emme löytäneet ennen sinua, mutta kiitos että lähetit meille tiedon siitä, mistä runon oli kyse. Nyt voimme tallentaa oikean vastauksen arkistoomme ja jos joku muu etsii kysymääsi, se löytyykin sillä kertaa helpommin. Toivottavasti sinulla on tulevaisuudessakin kysymyksiä, jotka lähetät meille! Aurinkoista kesää!
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Lisa Bevereltä on suomennettu kolme teosta:
Oikea naisen mitta : olet enemmän kuin luuletkaan (2009, The true measure of a woman, suom. Päivi Hautala)
Naisena olemisen voima : kuinka voit löytää sen? (2010, Fight like a girl : the power of being a woman, suom. Oili Räsänen)
Salaisuuksia Jumalan tyttärille : pyhyyteen, vapauteen ja voimaan (2011, Kissed the girls and made them cry, why women loose when they give, suom. Päivi Hautala)
Teokset on kustantanut Kristillinen kirja- ja musiikkikustannus.
https://finna.fi
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Zaidan päivä on 11.10. Nimipäivä perustuu siihen, että ”Zaida” ja sen rinnakkaismuoto ”Saida” lienevät lyhentymiä kreikkalaisesta nimestä ”Zenaida”, josta Venäjällä käytetään muotoa ”Zinaida” ja Suomessa ”Sinaida” Ortodoksisessa almanakassa niiden nimien nimipäivät ovat tuolloin 11.10.
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://finna.fi
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY, 1899)
Mainitsen muutamia: Klassikko Johan Turi. Kertomus saamelaisista
(Muittalus samid birra); Aikio, Eläinten nahoissa; Guttorm Eino. Tunturimorsian ; Mattus Ilmari. Covcjäävrist Kaamasan = Syysjärveltä
Kaamaseen (inarinsaamel.); Fofonoff Claudia. Paatsjoen laulut (kolttasaamel); Paadar-Leivo. Vieras talvi, Vest Jovnna-Ande. Poropolku sammaloituu; Paltto Kirstin Juokse nyt naalin poika ja Voijaa minun poroni.
Runojen puolella tietenkin Valkeapää ja Rauni Magga Lukkari. Käännöksiä on siis vähän. Muista myös Antologia
Skabmatolak : Tulia kaamoksessa. Saamelaisen kirjallisuuden antologia.
Teoksesta Räty, Päivi, Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö (Weilin + Göös, 1996) löytyy tietoa asiasta sekä liitteenä englanninkielinen tilinpäätösesimerkki. Teoksessa on lähdeluettelo, josta tarvittaessa löytyy lisää kirjallisuutta.
Muuta kirjanpitoon liittyvää englanninkielistä kirjallisuutta mm.
Glautier, M. W. E., Accounting--theory and practice (Pitman, London, cop. 1997); Brockington, Raymond, Dictionary of accounting and finance (Pitman, London, 1993); Parker, R. H., Macmillan dictionary of accounting (1984).
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Kirja löytyy meiltä ainoastaan Söderströmin kustantamana, joten emme voineet tehdä vertailua. Fennica-tietokannasta (Suomen kansallisbibliografia) löytyy tiedot molemmista laitoksista ja sen mukaan molemmissa on saman verran sivuja, kirjojen koko on myös sama.
Söderströmin kustantamassa kirjassa on karttapiirros, Raben kustantamassa ei ole mainintaa kartasta. Luultavasti teksti on molemmissa aivan sama.
Helsingin asemakaavasuunnitelmista eri aikakausilta löydät tietoa mm. Helsingin asemakaavahistoriallisesta kartastosta (toim. Olof Stenius, 1969) tai moniosaisesta Helsingin kaupungin historia -teoksesta, jonka osassa 3:1 (1950) esimerkiksi kerrotaan J.A. Ehrenströmin asemakaavasuunnitelmasta vuodelta 1812. Arvelen sinun tarkoittavan tätä kysymyksessäsi. Nämä teokset ovat luettavissa tai lainattavissa kirjastoissamme, saatavuustiedot näet pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi)
Helsingin Sanomien kulttuurisivulla 26.9.99 oli artikkeli nimeltä "Rahakakun jaon jälkeen alkoi puheiden porina." Tieto löytyi HSn verkkoliitteen arkistosta asiasanoilla apurahat ja Suomi. Helsingin Sanomat on luettavissa Julinin lehtilukusalissa.
Voit uusia helposti lainasi Internetissä. Menet meidän kotisivultamme (http://lib.vaasa.fi ) aineistohakuun. Sieltä valitset lainat. Nyt sinun täytyy tietää kirjastokorttisi numero (kirjastokortin takaosassa 12-numeroinen numerosarja, joka alkaa 905...) ja kirjastosta saamasi nelinumeroinen tunnusluku, joilla pääset lainojen uusintaan. Sen jälkeen:
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat.
Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Sinun täytyy kuitenkin huomioida, että voit uusia lainasi vain kolme kertaa. Sen jälkeen sinun täytyy tulla kirjojen kanssa…
Porin kaupunginkirjastossa on englanninkielinen teos Brander, Laurence: Somerset Maugham (1963), joka käsittelee Maughamin teoksia. Suomenkielisiä teoksia Maughamin tuotannosta ei löytynyt.
Branderin teoksen saatavuustiedot voi tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Riimi-aineistohaussa osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
