Nämä viitteet sain tulokseksi Kokkolan kirjaston aineistotietokannasta käyttämällä asiasanoja tietotekniikka, aikakauslehdet ja historia.
Coleman, Michael: Karmea totuus tietokoneista. Helsinki : Tammi, 2000 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-31-1499-6
Huuhtanen, Heidi: Tietoyhteiskuntaa rakentamassa. Helsinki : Tieke tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus, 2001 ; [Jyväskylä] : Gummerus. ISBN 952-9714-20-3
Informaatioyhteiskunnan historia. Tampere : Vastapaino, 2003 ; Jyväskylä : Gummerus. ISBN 951-768-105-4
Keskitalo, Päivi : Lehtiviidakossa : aikakauslehtien lukeminen kirjastossa. Turku : Cultura, 1990 ; Helsinki : Pikaoffset. ISBN 952-9501-01-3
Kivikuru, Ullamaija: Vieraita lehtiä : aikakauslehti ajan ja paikan risteyksessä. Helsinki :…
Kyseessä on epäilemättä italialaisen Giovanni Guareschin "Isä Camillo"-kirjasarja.
Don Camillo ei ollut munkki, vaan roomalaiskatolinen kirkkoherra.
Kirjasarja sopii myös lapsille.
Lukuisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on Suomessa omat, myös lainaustoimintaa harjoittavat kirjastonsa, joten mitään lainsäädännnöllistä estettä kirjaston perustamiselle ei ole. Kirjastojen lainausoikeuden perustana on tekijänoikeuslain 19§, jossa mainitaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen" eli laillisesti hankittuja teoksia voi antaa asiakkaille kotilainaksi. Poikkeuksen muodostavat elokuvateokset ja tietokoneohjelmat, joita ei ilman lupaa voi saattaa lainattavaksi yleisölle. Tekijänoikeuskysymyksistä saa tietoa esim. Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille -verkkojulkaisusta http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm ja…
Kirjoja siheesta ei valitettavasti löytynyt. Tässä kuitenkin muutama artikkeliviite koskien kirjastoja Iso-Britanniassa.
Monk, Des: The delivery of IT skills: a tale of two countries. Julkaisussa: Hallinnon tutkimus. Tampere : Hallinnon tutkimuksen seura. ISSN 0359-6680. 19 (2000) : 3 , s. 312-319
Monk, Des: Avointen ja etäkäyttöisten opintomateriaalien kehittäminen: menettelytapoihin liittyviä kysymyksiä Englannissa ja Suomessa. Julkaisussa: Informaatiotutkimus. Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. ISSN 1239-3614. 21 (2002) : 2 , s. 51-56
Kononen, Leena: Croydon Clocktower : tietohuoltoa englantilaisittain. Julkaisussa Tietopalvelu. Helsinki : Tietopalveluseura. ISSN 0782-825X. 14 (1999) : 3 , s. 26-27
e-Government…
Valitettavasti en onnistunut löytämään V.A. Koskenniemen sanoittamaan ja Yrjö Kilpisen säveltämään lauluun ruotsinkielisiä sanoja. Yleensä Suuressa toivelaulukirjassa on myös sanat, jos laulu on muilla kielillä laulettavissa. Suuri toivelaulukirja 5 sisältää Lippulaulun, tai Siniristilippumme-laulun, mutta siinä on vain suomenkieliset sanat. Myöskään Viola-tietokannasta ei löytynyt viitteitä siitä, että laulu olisi ruotsinnettu.
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
Carolyn Keene on pseudonyymi (= salanimi, taiteilijanimi) niille kirjailijoille, jotka kirjoittivat Stratemeyer Syndicate-kustantamon julkaisemia Neiti Etsivä ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Edward Stratemeyerin(1862–1930)perustama The Stratemeyer Syndicate -kustantamo olikin kuuluisa siitä, että se oli julkaissut kirjojaan keksityillä kirjailijanimillä, oli alkuperäinen kirjailija kuka tahansa. Kustantamo palkkasi kirjailijoita kirjoittamaan lyhyitä romaaneja kirjasarjaan. Heille maksettiin vain vaatimattomat 125 Yhdysvaltain dollaria tarinaa kohti ja heidän oli myös luovuttava kaikista oikeuksistaan kirjoittamaansa materiaaliin.
Edward Stratemeyerin kuolinvuonna julkaistiin Nancy Drew -sarjan ensimmäinen kirja, The secret of the Old Clock,…
Sitaatin säkeisiin päättyy Koskenniemen runo Raanunkutoja, joka ilmestyi alunperin kokoelmassa Tuli ja tuhka (1936). Se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista.
V. A. Koskenniemen kirjallisen tuotannon luettelo (alkuperäisteokset ja suomennokset) löytyy seuraavista teoksista:
Ellilä, E. J., V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vv. 1900-1944 (WSOY, 1945) [eripainos Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjasta VIII]
Aaltonen, Hilkka, V. A. Koskenniemen kirjallista tuotantoa vuodesta 1945 (Turun yliopiston kirjasto, 1975)
Molemmat bibliografiat etenevät kronologisesti vuosittain. Ellilä on erotellut kirja-arvostelut, teatteriarvostelut ja suomennokset omiksi osioiksiin kunkin vuoden kohdalle; Aaltosella ei vastaavaa jaottelua ole.
Varisperhe ja käkiperhe -runon kirjoittaja on A. V. Haarnoja [A. V. Perälä]. Se on julkaistu ainakin Une Haarnojan [Aune Perälä] toimittamassa kokoelmassa Kuororunoja pienille (Valistus, 1949).
Kuluneen kolikon hintaa ei ole arvioitu oppaassa. Hyväkuntoisen kolikon hinta vaihtelee 200-300 euron välillä riipuen kunnosta.
(Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas)
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokoneilta voi avata PressDisplay- ja ePress-lehtitietokannat. ePress sisältää noin 75 paikallis- ja maakuntalehteä ja PressDisplay sisältää yli 2000 sanomalehteä näköisversiona n. 100 maasta 40 kielellä. Näitä tietokantoja ei kuitenkaan voi lukea kotona. Ne ovat kirjastojen palveluja, jotka ovat asiakkaiden käytössä paikan päällä. Molemmat löytyvät HelMet-sivustolta kohdasta tietokannat.
Tulevaisuudessa PressDisplayn etäkäyttö on todennäköisesti mahdollista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, milloin tämä tapahtuu. ePressiä ei valitettavasti saada etäkäyttöön. ePress sisältää Helsingin Sanomat, joten näillä näkymin sitä voi lukea kirjastoissa vain paikan päällä joko paperiversiona tai ePressistä.
Elokuvia lainataan VHS-muodossa vielä jonkin verran, mutta niiden kysyntä kirjastoistakin on nykyisin varsin vähäistä. HelMet-kirjastojen tietokannasta niitä näyttää tällä hetkellä kuitenkin löytyvän vielä 4685 kappaletta (joista tosin aika monet ovat joko kadonnut- tai laskutettu-tilassa). Vähäisen kysynnän vuoksi esimerkiksi täällä Pasilan kirjastossa VHS-kasetit on siirretty avohyllyistä varastoon, mutta ne ovat sieltä kyllä edelleen lainattavissa. HelMet-kirjastojen VHS-kokoelman voit tarkastaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=9&m=f&l=&b…
Lahjoituksina kirjastot eivät valitettavasti voi eivätkä koskaan ole voineetkaan ottaa vastaan videokasetteja, koska kaikki kirjastokäyttöön tulevat…
Tässä tarkoitetaan varmaankin lastenkirjaa. Wikipedian mukaan "lastenkirja on nimitys eräälle kirkolliselle asiakirjaryhmälle, joka sisältyy kirkonarkiston henkilörekisteriarkistoon. Muodoltaan se on rippikirjan kaltainen ja sitä täydentävä. Lastenkirjan tehtävänä oli kontrolloida niiden lasten edistymistä kristinopintaidoissa, jotka eivät vielä olleet päässeet ripille ja näin ollen tulleet merkityiksi seurakunnan rippikirjaan muun perheen yhteyteen".
Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla sanotaan, että lastenkirjat ovat sukututkimuksen lähdeaineistoa. Ne ovat "luettelo perheen lapsista, jotka eivät ole vielä päässeet ripille". Niitä pidettiin "useimmiten itäsuomalaisissa seurakunnissa".
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lastenkirja…
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan lehti on ollut nimeltään Kuorevesi-Mänttä-Vilppula vuodesta 1925, jolloin se allkoi ilmestyä, aina vuoteen 2004 asti. Vuonna 2005 lehti vaihtoi nimensä KMV-lehdeksi.
https://finna.fi
Tietoa Italian koulujärjestelmästä löytyy nettiosoitteesta http://www.geocities.com/Athens/1809/educatio.html . Tästä osoitteesta saat listan ikäkausia vastaavista kouluista. Sivulta selviää mm., että peruskoulu on pakollinen ja ilmainen 6-14-vuotiaille ja jakautuu 8 luokkaan. Lisää Italian kouluihin liittyviä linkkejä on osoitteessa http://www.geocities.com/Athens/1809/indein0.html#Sez4
Kun kirjasto tarjoaa kirjoille ns. vaihtokärryn, se toimii pelkästään mekaanisena alustana eikä voi puuttua tai edes pyri puuttumaan siihen, mitä kirjoille tapahtuu sen jälkeen, kun joku niitä on siitä ottanut. Jos joku on niin toimelias, että hän kerää kirjoja kierrätyskärrystä ja tarjoaa niitä antikvariaattiin, pohjimmainen idea ei ehkä toteudu, mutta kierto jatkuu. Oman kokemukseni mukaan kierrätyskärryissä on harvemmin runsaasti sellaisia kirjoja, joista antikvariaatti suostuu maksamaan mitään. Tämä riippuu kuitenkin kokonaan tuojista, voihan sinne kärryyn ilmestyä myyntikelpoisiakin nimekkeitä.
Ehkä asiaa ei kannata murehtia niinkään tasapuolisuuden tai oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vaihtokärrytoiminta on aina hyvin…
Hei!
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan yhdyssanalla tarkoitetaan peräkkäin asetettujen sanojen muodostamaa merkityskokonaisuutta. Sanajonon ensimmäinen sana on joko perusmuodossa tai omistusmuodossa oleva substantiivi eli nimisana, joka ilmaisee asiaa tai esinettä. (Kielitoimiston ohjepankki, viitattu 27.4.2022)
Toinen vaihtoehto yhdyssanalle on sanaliitto, jossa sanat voivat muodostaa merkityskokonaisuuden myös erikseen kirjoitettuna. Se, missä yhteydessä käytetään yhdyssanaa ja missä sanaliittoa, on mutkikkain osuus. Tässä avuksi voi olla esimerkiksi ns. merkitystesti, jossa sanajonoon kuuluvat sanat kirjoitetaan sekä yhteen että erikseen. Tämän jälkeen pohditaan, muuttuuko sanajonon…
Vuosina 1977–82 The Muppet Show'ta esitettiin MTV:n ohjelmistossa – välillä ykkös-, välillä kakkoskanavalla, alkuun nimellä Pidetään hauskaa – The Muppet Show. Lähetyspäivä ja -aikakin vaihtui useaan otteeseen. Jaksoja ei nähty tuotantokausittain, vaan varsin vapaamuotoisessa esitysjärjestyksessä, ja osa jaksoista jäi kokonaan esittämättä.
Vuonna 1977 nähtiin kakkoskanavalla kolme ensimmäisen tuotantokauden jaksoa perjantaisin kello 20: 24.11., 1.12. ja 8.12. (vieraina Charles Aznavour, Joel Grey ja Peter Ustinov).
Kevätkaudella 1978 "pienten katsojien toivomuksesta" Muppet-show nähtiin jo alkuillasta, ensin kahdesti torstaina 18.45 ykköskanavalla (26.1. ja 23.2.) ensimmäisen tuotantokauden jaksoin (Rita Moreno, Ethel Merman),…
