Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta. Aineistoa voi etsiä esim. hakusanoilla kiintymys, kiintymyssuhdeteoria, vanhempi-lapsisuhde, varhainen vuorovaikutus. Asiasanoja voi myös yhdistää toisiinsa ja hakea useammalla termillä samanaikaisesti, esim. päihteet ja äitiys, alkoholiongelmat ja perheet, varhainen vuorovaikutus ja häiriöt jne. Omasta kirjastostamme löytyy näillä hakusanoilla etsimällä mm. teokset Holmberg, Tiina: Lapset ja vanhempien päihdeongelma (2003); Tamminen, Tuula: Olipa kerran lapsuus (2004); Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (toim. Sinkkonen, Kalland, 2001); Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus (toim. Niemelä, Siltala, Tamminen, 2003). Viimeksi mainitusta teoksesta löytyy esim. Jari Sinkkosen artikkeli ”…
Melankolinen mielenlaatu oli olennainen osa 1900-luvun alkupuolen dekadentin kirjallisuuden estetiikkaa. Pirjo Lyytikäinen on käsitellyt tältä aikakaudelta mm. L.Onervan ja Volter Kilven tuotantoa, joista on löydettävissä malliesimerkkejä melankolisista henkilöhahmoista.
Tämänpäivän kirjailijoista melankolista mielenlaatua ovat käsitelleet ainakin Bo Carpelan, Riku Korhonen, Asko Sahlberg, Juha Siro ja Pasi Jääskeläinen. Näistä mm. Sahlbergin teos "Yhdyntä" sisältää melankoliaan kuuluvaa kohtalonomaista alakuloa ja yksinäisyyttä. Jääskeläinen on tutkinut melankoliaan liittyviä kysymyksiä erityisesti runoissaan ja mutta myös muissa kirjoituksissaan. Anna Hollsten on tutkinut Bo Carpelanin teosten melankoliaa mm. "Kirjallisuus, tunteet ja…
Clea-nimellä ei ole nimipäivää suomalaisessa kalenterissa. Bruce Lanskyn Baby names around the world -kirjan mukaan Clea on kreikkalainen nimi ja nimien Cleo ja Clio rinnakkaismuoto. Valitse nimi lapselle -teos (toimittaneet Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe) sanoo Clea-nimen olevan ranskalainen nimi ja, että Clealla on nimipäivä 13.7.
Tätä Puutarha-lehden numeroa (Puutarha 1956:3) ei löydy oman kirjastomme kokoelmista. Voitte kuitenkin saada kaukolainana kauttamme paperikopion kyseisestä artikkelista.
Kaikki rakentaminen on luvanvaraista, eli kesämökkikin tarvitsee rakennusluvan. Vakuutusasiat koskevat siis myös kesämökkiä. Rakennuslupaan on myös liitettävä mm. suunnitelma talousjätevesien käsittelystä.
Kesämökin rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvistä asioista löytyy tietoa esim. tältä Valtion ympäristöhallinnon sivulta:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=16717&lan=FI
Sivulla on myös linkki Maankäyttö ja rakennuslakiin.
WSOY:n kirjailijasivuilta löytyi tieto, että ruotsiksi on käännetty vain Ella och utpressaren (Ella ja kiristäjä):
http://wsoy.fi/yk/authors/show/149
Teos löytyy kirjaston HelMet-kokoelmasta:
http://www.helmet.fi/record=b1669050~S9*fin
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www.…
Hei!
Ensimmäinen etsimistäsi saduista voisi olla Anni Swanin kirjoittama lastennäytelmä ’Vangittu vuorenkuningas’. Tässä näytelmässä Vuorenkuningas istuu ahneutensa vuoksi kahlittuna luolassaan ja vapautumisensa ehdoksi on suuri Olento säätänyt seuraavasti: ”Jos joskus vankilaasi eksyy ihmislapsi, joka tahtoo sinut vapauttaa pyytämättä kultaa tai hopeaa palkakseen, niin kirpoavat kahleesi”. Vuorenkuninkaan luona käy useita mahdollisia vapauttajia, mutta kaikki pyytävät palkaksi kuninkaan aarteita ja kivettyvät ahneutensa vuoksi kuninkaan luolaan. Myös sisarukset Pentti ja Pirkko käyvät kuninkaan luona, mutta hekin aarretta pyytäessään jähmettyvät kiveksi. Lopulta luolalle saapuu Antero, joka ei halua kuninkaan aarretta, vaan vapauttaa…
Martti Haavio, joka oli mm. kansanrunouden tutkija, kertoo Iloisen eläinkirjan jälkilauseessa, että kirjan sadut perustuvat kansansatuihin. Hän luettelee kirjan sadut, joiden perustana on joku muu kuin suomalainen kansansatu. Hiiri kissalla räätälinä -satu ei ole tässä luettelossa. Eli satu näyttäisi perustuvan suomalaiseen kansansatuun.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on Pertti Valtosen Suomen mustalaiskielen etymologinen sanakirja.Tällä hetkellä se on paikalla mm. Vantaan pääkirjastossa.
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kirjastossa on luettavissa julkaisu
Kimmo Granqvist: Suomen romanikielten käänteissanasto.
Suomen romanikielen bibliografiaa on osoitteessa
http://www.domlang.fi/tutkimus/bibliografia.html
Internetissä on muutamia englanninkielisiä linkkejä, jotka sisältävät myös sanastoja:
http://www.geocities.com/soho/3698/rom.htm
http://www.geocities.com/Paris/5121/rumney.htm
http://www.miniclan.org/pathrell/romany.htm
Nettisanakirjan mukaan sanonnalla "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" tarkoitetaan, että jokin asia tehdään mahdollisimman taitavasti, hyvin, oikeaoppisesti tai taidokkaasti. Asiaa ei siis hoideta hutiloiden tai säännöistä (kirjoitetuista tai kirjoittamattomista) piittaamatta.
Lähde:
Sivistyssanakirja. https://www.suomisanakirja.fi/s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6. Viitattu 22.10.2020
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille.
Internetsivu http://www.koulukanava.fi/historia/muinegy/ on tarkoitettu koululaisten käyttöön. Sivuilla on lyhyt selostus mm uskonnosta, pyramideista, kirjoitustaidosta, Niilistä. Lisäksi kunkin sivun lopussa ehdotettuja tehtäviä, kirjallisuutta ja linkkejä (mm. oman nimen voi kääntää hieroglyfimuotoon).
Parhaiten löydät materiaalia aiheesta 1970-luvun naisten- ja muotilehdistä. Voit kysellä lehtiä oman kuntasi/kaupunkisi pääkirjastosta. Pääkaupunkiseudulla kannattaa kääntyä Pasilan kirjaston tai Helsingin yliopiston kirjaston puoleen. Löytämäni aineisto on pääasiassa englanniksi. 1970-luvun muodista sekä hiustyyleistä löytyy ainakin verkosta paljon materiaalia, sekä kuvia, että tietoa. Seuraavat linkit vaikuttivat mukavilta ja monipuolisilta: http://www.costumegallery.com/1970.htm , http://www.geocities.com/SouthBeach/Breakers/8548/ ,
http://www.yesterdayland.com/popopedia/shows/decades/fashion_1970s.php , http://members.tripod.com/lisawebworld2/70sfashion.html .
Voit itse etsiä vielä lisää mielenkiintoisia linkkejä vaikkapa Googlen www.…
Viitaten Kokkolan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston Opetusministeri Maija Raskin vihkiäispuheeseen 16.6.2000 http://lib.kokkola.fi/kirjastotalohanke/Vihkiaiset/maijarask.htm Suomalaisten nykyisen hyvän lukutaidon yksi selittävä tekijä ovat Suomen yleiset kirjastot.
Historiallisesti ajatellen lukutaidon nopea yleistyminen 1800-luvulla kuuluu maamme historian ihmeisiin. "Kansan lukutaidon opettaminen ennen kansakoulujen perustamista 1860-luvun lopulla oli lähes yksinomaan kirkon tehtävä. Pappien tuli huolehtia siitä, että seurakuntalaiset oppivat lukemaan. Ehtoolliselle pääsyn ehtona oli kristinopin pääkappeleiden tunteminen ja jos aikoi avioliittoon, oli osattava lisäksi Lutherin katekismus." Vuonna 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki…
Gorilla-aiheista aineistoa voit etsiä Helmet-aineistohausta esimerkiksi sanahaulla.Käytä asiasanoja "ihmisapinat, gorilla". Aineistohaun osoite on http://www.helmet.fi. Englanninkielisiä Internetsivuja gorilloista löytyy runsaasti. Käy katsomassa http://www.western-gorillas-eastern-gorillas.com/. Sivuilla on myös runsas linkkihakemisto.
Tarkoittiko kysymyksesi sitä, että haluaisit lukea uusia kirjoja netistä ennenkuin ne hankitaan kirjastoon? Yleensä kirjoja ei julkaista netissä ennenkuin tekijänoikeuden suoja-aika on kulunut umpeen tai asia on muuten sovittu tekijän kanssa. Tekijänoikeusasioihin voit tutustua esim. Kopioston sivuilla:
http://www.kopiosto.fi/cgi-bin/iisi3.plcid=kopiosto&mid=231&sid=20081.
Muuten e-kirjoja koskevaan kysymykseen on jo vastattu ja niitä löytyy esim. osoitteista:
http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=e%2Dkirjat
http://www.makupalat.fi/kirjat5.htm (kohta Kirjoja verkossa)
http://www.makupalat.fi/kirjat1.htm (kohta Kertomakirjallisuutta verkossa, Runot, sähköiset säkeet, Kansanrunous)
