Kysymästäsi aiheesta ei löydy vielä kovin paljoa tutkimustietoa. Yksi keino voisi olla haastatella opettajia ja kirjastonhoitajia ja tehdä vähän pohjatutkimusta.
Kirjastot.fi -palvelun 'Sensuuri ja sananvapaus'-sivulle http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sensuuri.htm on koottu tätä aihetta käsitteleviä linkkejä, joista valtaosa on englanninkielisiä. Sieltä löydät myös juuri opettajille ja kirjastonhoitajille suunnattua aineistoa aiheesta. Sivuilla on tietoa mm. esto-ohjelmien käytöstä.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoisen ja sopivan tuntuisia artikkeleita aihettasi ajatellen. Aleksi on maksullinen tietokanta, mutta voit käyttää sitä Tampereen kaupunginkirjastossa ilmaiseksi joko cd-rom-…
Aiheestasi on Anne Koivisto v. -85 tehnyt pro gradu-työn "Verotus Espanjassa suomalaisen yrityksen ja luonnollisen henkilön kannalta" Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Voit yrittää kaukolainata teosta, mutta saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Eija Lipastin teos "Espanja liiketoimintaympäristönä" (Fintra-julkaisu 5; nro 294) vuodelta 1992, on Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjaston kokoelmissa. "Kansainvälisen verotuksen käsikirjasta" (Verohallituksen julkaisu ; 621) löydät tietoa mm. kansainvälisistä verosopimuksista. Teos on luettavissa useiden Pääkaupunkiseudun kirjastojen käsikirjastoissa, mm. Espoon pääkirjaston yrityspisteessä. Taloustaito-lehden numerossa 10, 1998 s.54-55 on Petri Mannisen artikkeli "…
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä…
William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin:
PUCK.
Jos me haamut loukkaamme,
Meille anteeks suokaatte;
Luulkaa, että nukahtain
Näkyjä nyt näitte vain,
Että tämä heikko ilvi
On vaan tyhjä unipilvi.
Soimata meit' ette saa.
Toiste näätte parempaa.
Jos nyt moitteest' ansiotta
Pääsemme, niin toden totta
Vasta teemme paremmin, —
Kunnon Puck sen lupaakin,
Eikä mieli sanaans' syödä.
Hyvää yötä, hyvää yötä!
Kätten pauketta nyt vaan!
Puck hän pysyy sanassaan.
Suomennos on vuodelta 1891.
https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
En voi antaa mitään laillisesti päteviä vastauksia lipun käytöstä, mutta tässä on mitä löysin lipun käyttöä koskien Suomen laista.
Laki Suomen lipusta (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380) 2 §:ssä Suomen lippu määritellään abstraktisti, eli mikä tahansa kuvia, joka täyttää mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, luetaan Suomen lipuksi. Teoriassa myös matto voisi siis olla Suomen lippu.
8 §:ssä kuitenkin määritellään mahdollinen sakkorangaistus Suomen lipun epäkunnioittavasta käytöstä, johon lipun pitäminen massa tai lattialla (esim. mattona) lähes varmasti kuuluisi, varsinkin jos lipun yli kävellään tai se muuten likaantuisi lattialla ollessaan. Tähän pykälään vedoten en siis pitäisi lippua lattialla…
Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa.
Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/
Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Verkosta löytyy jonkin verran tietoa seuraavista osoitteista:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kaipain.html,
http://loimaanlehti.lsp.fi/evak497.html,
http://kauha.kauhajoki.fi/teatteri/kajo/naytelm/kasvatti.html .
Jos esitelmäsi ei ole kovin pitkä, pärjäät ehkä jo näillä. Lisätietoa löytyy esim. teoksista, "Sain roolin johon en mahdu" :suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja / toim. Maria-Liisa Nevala. s. 633-635 sekä Pekka Tarkan hakuteoksesta "Suomalaisia nykykirjailijoita", joita voit kysyä kotikuntasi kirjastosta.
Kirjallisuutta sarjakuvista voi hakea esim. Tampereen ja ympäristökuntien PIKI-tiedonhausta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ , vasemman reunan linkistä Haku. Asiasanaksi tulee SARJAKUVAT, aineistolajiksi kannattaa valita Kirjat ja alimmista vaihtoehdoista kannattaa ilman muuta valita Tietokirjallisuus (jotta ei tulokseen tule kaikkia sarjakuva-albumeja). Näin saa 177 viitettä, joista voi hakea sopivia. Sarjainfo-lehti on myös hyvä alan tiedonlähde.
Nuoret lukevat nykyään edelleen Tinttejä, Aku Ankkoja, Lucky Lukeja ja Asterixeja. Lassi ja Leevi -sarjakuvat ovat myös hyvin suosittuja.
Laulunsanat määritellään tekijänoikeuslainsäädännössä teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Niinpä pop-laulujen sanoitusten julkaiseminen ilman tekijän lupaa on laitonta. Tämän vuoksi netistä ei löydy yksittäistä kattavaa laulunsanatietokantaa.
Laulunsanoja on kaikesta huolimatta runsaasti saatavilla internetissä. Paras tapa etsiä niitä mm. googlen avulla on hakea jollakin laulun fraasilla tai nimellä.
Yahoolla on muuten suunnitteilla laillinen laulunsanojen tietopankki, josta löytyy tietoa Tietokone-lehden artikkelista sivulta: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30302&tyyppi=1
Kirja on hankittu Helmet-kirjastoihin kesäkuun puolivälissä mutta se ei ole vielä lainattavissa. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan tiedot ja ensimmäinen nide näkyy Helmet-aineistohaussa.
Kirjan päähenkilön nimi on Winston Smith, eikä kirjassa tietääksemme esiinny Winston Graham -nimistä henkilöä. Internetistä hakiessa kyllä löytyy maininta ( http://www.irishinscotland.com/id5.html ), että Graham olisi kirjan päähenkilö, mutta mahtaneeko se olla sitten virheellinen tieto. Wikipediassa on lueteltu kirjan henkilöt http://en.wikipedia.org/wiki/Nineteen_Eighty-Four#Characters
Kysyin asiaa Korkeasaaren asiantuntijalta ja tässä vastaus:
Silmälasikaimaani eli Caiman crocodilus (englanniksi Spectacled Caiman)
esiintyy Keski- ja Etelä-Amerikassa erilasissa järvissä ja joissa. Ne voivat
tulla 3 metrin pituisiksi, joten ne voivat syödä hirvieläimiä ja sikoja. Näin
ollen on mahdollista, että ne käyvät myös ihmisen kimppuun.
Amatsonjoen sivuhaaroissa elää mustakaimaani, joka voi tulla 5 metrin
mittaiseksi. Se on hyökännyt ihmistenkin kimppuun.
8 krokotiililajin on raportoitu hyökänneen ihmisen kimppuun. Ne ovat:
suistokrokotiili (Crocodilus porosus), niilinkrokotiili (C. niloticus) and
amerikanalligaattori (Alligator mississippiensis), mustakaimaani (Melanosuchus
niger), Moreletinkrokotiili (C. moreletii),…
Niteet voi joko korvata vastaavilla teoksilla tai maksaa kyseisten niteiden korvaussummat.Niteet on korvattava sen kaupungin kirjastoon, jonka omaisuutta ne ovat.
Kiitos palautteesta. Uuden PIKI-verkkokirjaston käyttöönottovaiheessa joillakin asiakkailla on ollut vaikeuksia kirjautua sisään ohjelmaan. Järjestelmäntoimittaja Axiell on korjannut vikaa tällä viikolla. On myös ilmennyt, että nolla-alkuiset tunnusluvut eivät ole toimineet.
Verkkokirjastosta voi tehdä hakuja kirjautumatta, mutta jos haluaa tehdä varauksia tai tarkastella omia lainojaan, vaaditaan kirjautuminen. Uuteen PIKIin ensimmäistä kertaa kirjautuessa on hyväksyttävä käyttöehdot ja tehtävä uusi käyttäjätunnus ja salasana. Sen jälkeen voi kirjautua joko tällä uudella tunnuksella ja sen salasanalla tai tuttuun tapaan kirjastokortilla ja sen tunnusluvulla. Jos ette edelleenkään pysty kirjautumaan järjestelmään, voitteko tulla…
Tiedutelemasi kirja on paikalla tällä hetkellä Nurmijärven kirjastossa, josta se on mahdollista saada seutulainaksi Riihimäelle. Seutuvarausmaksu 2€. Riihimäellä ensimmäinen kappale erääntyy 30.5. Otapa yhteyttä Tietopalveluun kirjasto@riihimaki.fi, p. 019 758 4678, jos haluat tehdä kirjaston kautta seutuvarauksen
Klikkaamalla Tarkasta missä -painiketta saa selville missä kirjastossa kirja on paikalla. Paikalla olevasta aineistosta voi itsekin tehdä hylly- tai seutuvarauksen. Omasta kirjastosta tehty hyllyvaraus on maksuton, mutta seutuvaraus maksaa aina 2€.
Olisiko kyseessä ollut tietoliikennehäiriö, ohjelma on toiminut ainakin kirjastossa normaalisti. Jos tunnusluvussasi on jotain ongelmaa, sinulle voidaan antaa uusi tunnusluku…
Oulun kaupunginkirjastossa on Titanicista useita kirjoja eri kielillä. Löydät ne Outi-verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro valitsemalla tarkan haun ja laittamalla Asiasana kohtaan Titanic. Tässä muutamia esimerkkejä (saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta):
• Wetterholm, Claes-Göran : Titanic : suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat, 2012
• Ylikarjula, Simo : Titanicin vuosisata 1912-2012 : unelmalaivan ihmiskohtalot, 2012
• Eaton, John P. : Titanic, 2003
• Lord, Walter : Titanicin kohtalonyö, 1957
Lapsille on upeita kuvakirjoja:
• Crosbie, Duncan : Titanic : unohtumaton laiva, 2007
• Chrisp, Peter : Tämä on Titanic, 2011
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Saaristolääkärit-sivuston mukaan puutiaisaivokuumeen eli TBE-viruksen alkuvaiheen tautimuotoon sairastuneet saavat elinikäisen immuniteetin tuohon virukseen, eli eivät sairastu siihen uudelleen.
Toiseen punkkien levittämään tautiin Borreliaan sen sijaan ei synny immuniteettia, eli siihen voi sairastua uudelleenkin. Täältä lisää tietoa:
http://www.saaristolaakarit.fi/punkkibussi/taudit
