Teatterin historiaa käsittelevät esim. Oscar Brockettin The History of the Theatre (9th ed. 2003) ja Phyllis Hartnollin Theatre: a concise history (3rd ed. 1998).
Suomalaisen teatterin vaiheista kertovat mm. Pentti Paavolaisen Näyttämöllä: teatterihistoriaa Suomesta (2005) ja Sven Hirnin Alati kiertueella : Teatterimme varhaisvaiheet vuoteen 1870 (1998).
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Voit katsoa…
Kannattaisi tutustua esim. seuraavaan julkaisuun, jota on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa saatavana:
Ensimmäinen painos : miten saan tekstini julki ja kuinka elän kirjoittamisella / Kari Ojala ; [kuvitus: Helena von Alftan].
[Helsinki] : Etukeno, 2006.
Teoksessa kerrotaan mm. apurahoista.
Internetissä on myös sivusto Kulttuuri.net, jossa on lista säätiöistä, jotka myöntävät apurahoja:
http://www.kulttuuri.net/show_cat.php?id=18
Päätökset suomentamisesta tehdään kustantamoissa ja niinpä kannattaakin ottaa suoraan yhteyttä heihin.
Stravaganza-sarjan neljäs osa, City of Secrets, on ilmestynyt englanniksi vuonna 2008. Voit kysyä mahdollisesta suomennoksesta suoraan Tammelta http://www.tammi.fi/sivut/3.
Mustesydän-sarjan kolmas osa, Tintentod, on ilmestynyt 2007. Suomennoksen ilmestymisestä voi kysyä Otavalta http://otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Animorphs-sarjan suomentamisesta voit myös kysyä Tammelta.
Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat toistaiseksi vuodelta 2008, mutta vuoden 2009 tilastot ilmestyvät 1.4.2010. Perustilastot-sivulta valitsemalla aluetyypin "koko maa" saa koko maan kattavat tilastot kirjastojen aineistosta. Sivun alalaidasta näkee kokoelmien ja niiden lainauksen määrän sekä uusien kirjojen hankintaluvut.
Tilaston mukaan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin kuului v. 2008 yhteensä 35 793 236 kirjaa, joista kaunokirjallisuutta 20 040 351 (55,99%) ja tietokirjallisuutta 15 753 694 (44,01%). Kirjalainausten lukumäärä oli 71 932 755, josta kaunokirjallisuutta 48 427 864 (67,32%) ja tietokirjallisuutta 23 492 352 (32,…
HelMet-kirjastoissa käytetään yhdysvaltalaisen Innovative Interfacesin Millennium-kirjastojärjestelmää asiakastietojen ja nidetietojen sekä lainaustoimintojen hallintaan. Valmistajan sivuilta osoitteesta http://www.iii.com/products/millennium_ils.shtml löytyy yleistä tietoa järjestelmästä. Henkilökunta käyttää tietopalvelutarkoituksiin myös HelMet-verkkokirjastoa, sillä se saattaa olla joiltakin osin näppärämpi ja havainnollisempi käyttää kuin virkailijakäyttöliittymä.
Verkkotietopalvelua varten Helsingin kaupunginkirjastolla on erityinen Meteor-sisällönhallintajärjestelmä, joka toimii selainpohjaisesti. Osa verkkotietopalvelun vastaajista kirjoittaa vastauksensa suoraan järjestelmään, osa taas ensin Microsoft Wordiin tai muuhun ohjelmaan…
Molempia kirjoja on ollut Helsingin kaupungin kirjastoissa, yksi kappale kumpaakin. Tietokannan mukaan toinen kirjoista on korjattavana ja toinen on jo kokonaan poistettu kokoelmista.
Kirja "The Mastery of Movement" on korjattavana ja voi palautua korjauksen jälkeen jälleen Rikhardinkadun kirjaston lainattavien kirjojen kokoelmaan. Kirja "Rudolf Laban: an introduction to his work & influence" on valitettavasti jo kokonaan poistettu Pasilan kirjaston kokoelmista; mahdollisesti kirja on vain kulunut puhki ja poistettu rikkinäisenä tms. Valitettavasti kumpaakaan kirjaa ei löydy HelMet-alueen kirjastoista muita kappaleita.
Molemmat kirjat löytyisivät kuitenkin ainakin Teatterikorkeakoulun kirjaston kokoelmista Helsingistä, josta niitä…
HelMet-kirjastoissa on kyllä aika paljon vampyyriaiheisia kirjoja. Voit etsiä niitä osoitteesta http://www.helmet.fi valitsemalla ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana” ja kirjoittamalla hakukenttään sanan ”vampyyrit”. Jos haluat, voit oikeanpuoleisesta pudotusvalikosta rajata hakua esimerkiksi kaunokirjoihin tai lasten kokoelmaan. Sitten paina vain nappia ”Hae”, niin saat listan kirjoista.
Sarjan ”Vampyyripäiväkirjat” ensimmäinen osa on hyvin varattu, ja siksi sitä ei löydy kirjaston hyllystä. Voit kuitenkin tehdä kirjasta varauksen osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b1975728~S9*fin. Charlaine Harrisin kirjoja löytyy haulla, kun laitat tekijän nimeksi ”Harras, Charlaine”. Voit tarvittaessa varata myös niitä. Varauksen saat…
Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen anatomian yksiköt ottavat vastaan ruumiin lahjoituskirjoja. Tietoa aiheesta:
http://www.uef.fi/documents/1081098/1081139/ruumiinluovutustestamentti…
Kuopion yliopisto saa joka vuosi 30-40 testamenttausta. Voimassaolevia testamentteja on noin 800. Opetuskäyttöön otetaan Kuopiossa vuosittain vain kuusi, ja Tampereella kymmenkunta ruumista. Nämä tiedot löytyvät Suomen kuvalehden artikkelista:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/lahjoitetaan-ruumis-tiet…
Julkisia, kaikkia viittä yliopistoa koskevia tilastoja ei ilmeisestikään ole.
Eikä yksikään pelastunut -kirjan suomennoksessa sotilaspoika korvaa lastenlorun neekeripojan vuonna 2012 julkaistussa laitoksessa. Tapahtumapaikkana on kuitenkin edelleen Neekerisaari.
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
Valitettavasti en löytänyt 1800-luvun alkuun sijoittuvaa romaania ruukinkylästä.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut sarjan Suuriruhtinaanmaa (Kenraalitar, Ruukinkartanon rouva ja Hovikosken valtiatar), joka kuvaa suomalaista kartanoelämää Kymenlaaksossa. Tapahtumat sijoittuvat hiukan myöhempään aikaan,
1890-luvulta 1910-luvulle.
Muita "ruukkikirjojakin" on, esimerkiksi:
Kontturi, Venny; Ruukinkuja; 1974
Tikkanen, Anja; Ruukinrannan torpparit; 1978
Alvik, Katja; Rakkautta ruukin varjossa; 1980
Nämäkään eivät oikein osu ajallisesti eivätkä paikallisestikaan.
Music Finlandin sivulta voi etsiä suomalaisten säveltäjien teoksia tarkennetulla haulla (Advanced search) myös sävellysvuoden (esim. 2000-2018), esityskokoonpanon (esim. mezzo-soprano, piano tai vocal, piano, koska äänialaa ei aina ole erikseen mainittu), esiintyjien lukumäärän (esim. 2) ja teostyypin (esim. Vocal and choral works) mukaan. Jos teos on kustannettu, kustantajan nimi näkyy teoksen tiedoissa, jolloin sitä voi etsiä kirjastojen luetteloista tai kaupoista. Kustantamattomia teoksia voi ostaa palvelun kautta. Suurin osa nuoteista on digitaalisessa muodossa, ja joitakin teoksia voi esikatsella. Hakutuloksen voi järjestää esimerkiksi sävellysvuoden mukaan. Tällä hetkellä palvelun kautta löytyy 17 vuonna 2000 tai sen jälkeen…
Tietoa autojen ja veneiden ympäristöystävällisestä pesusta löytyy esimerkiksi näistä linkeistä:
https://www.pidasaaristosiistina.fi/ymparistotietoa/myrkyton_vesilla_liikkuminen/pohjapesu_ja_muut_huoltotyot
https://yle.fi/uutiset/3-9702633
https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/autonpesu-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6
Ainakin Shima Seiki valmistaa neulekoneita, joilla voidaan neuloa tuote valmiiksi ilman jälkikäteen saumausta. Katso osoitteesta
http://www.shimaseiki.co.jp/wholegarmente.html .
Toinen nettiosoite, jota kannattaa tutkia, on http://www.artex-group.com/ .
Tee hakuja Googlesta tai Altavistasta esim. hakusanoilla neulekoneet, knitting machines, wholegarment, 3-d knitting.
Hämeen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin yksikössä Hämeenlinnassa opetetaan ainakin jonkin verran teollista neulontaa, joten heiltäkin voisi ehkä pyytää lisätietoa. Kotisivun osoite on http://www.hamk.fi/ .
Kyseinen runo on V. A. Koskenniemen Paimenet
ja löytyy mm. Koskenniemen Kurkiaura teoksesta s. 33. Runo löytyy myös Koskenniemi: Kootut runot teoksesta.
Tässä olisi joitakin teoksia, jotka ovat saman tyyppisiä kuin hänen lukemansa kirja:
Seppälä, Anu: "Jääkukkia keisarille"
Arjava, Hellevi: "Kiltti tyttö Katajanokalta" ja "Minne pääsi kiltti tyttö"
Ahervuo-Heikkilä, Mervi: "Yksi vielä rannalla ruikuttaa"
Miettinen, Helena: "Petettyjen toiveiden maa"
Kilpi, Eeva: "Rajattomuuden aika"
Veltheim, Katri: "Kultainen rinkeli"
