Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Joissakin tapauksissa teoksen voi korvata toisella vastaavalla teoksella, silloin asiasta on sovittava erikseen aineiston omistavan kirjaston kanssa.
Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvaus on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
HelMet kirjastojen maksuohjeet: http://www.helmet.fi/screens/maksut_fin.html
Helsingin kaupunginkirjastojen yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Lähin Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste Sinulla taitaa olla Ruoholahden lastenkirjasto osoitteessa Santakatu 6. Kirjasto on auki koulujen lukukausien aikana seuraavasti:
maanantai 13:00 - 19:00
tiistai 12:00 - 16:00
keskiviikko - torstai 13:00 - 19:00
perjantai 12:00 - 16:00
Toinen lähikirjastosi on Rikhardinkadun kirjasto osoitteessa Rikhardinkatu 3. Sen aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 9:00 - 20:00
perjantai 9:00 - 18:00
lauantai 10:00 - 16:00
Aivan keskustassa on vielä Kirjasto 10, joka toimii Postitalossa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Kirjasto 10:n aukioloajat ovat:
maanantai - torstai 8:00 - 22:00
perjantai 8:00 - 18:00
lauantai - sunnuntai 12:00 - 18:00
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot löytyvät…
Kokkolan kaupunginkirjasto on hakenut laitteistoon hankintaan avustusta. Odotamme päätöstä. Toiveenamme on, että saisimme palvelun käyttöön syksyllä 2012.
Ennen kuin menet katsomaan hyllyluokasta 62.511+, voit hakea aineistorekisteristä kirjoja kirjoittamalla asiasanaksi haluamasi automerkin, esim. Renault. Tulokseksi saat mm. Alfamerin ja Autodatan korjausoppaita sekä Autodatan Tekniset arvot -kirjoja. Luettelotiedoista näet, minkä mallin tietoja kukin kirja sisältää ja sitten voit katsoa saatavuuden, ja jos haluamasi kirja on paikalla, voit hakea sen hyllystä ja lainata.
Joensuun seutukirjaston aineistorekisteri: http://jokunen.jns.fi/?formid=find2&sesid=1329913978&ulang=fin .
Jos meillä ei ole haluamaasi automerkin korjausopasta, myös Alfamer-kutantamon sivulta voi hakea ja katsoa, onko haluamaasi kirjaa ilmestynyt: http://www.alfamer.fi/ . Voimme tilata kirjoja myös kaukolainaksi…
Olisikohan kyseessä Camilla Mickwitzin "Jason ja vihainen Viivi"? Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1977 ja viides painos otettiin vuonna 1985. Kirja kertoo kerrostalossa yksinhuoltajaäitinsä kanssa asuvasta pikku-Jasonista ja hänen naapureistaan.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-kirjastotietokantaan.
Lähteet:
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat/
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm
https://finna.fi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Espoon kaupunginkirjasto ottaa vastaan lahjoituksena hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää kirjastokäytössä. Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että jos aineistoa ei oteta kirjastokäyttöön, kirjasto voi laittaa sen kierrätyshyllyynsä tai hävittää muuten.
Stefan Olivierin Moskovan enkeli (Geliebte Genossin) on todellisuuspohjainen dekkari, vakoilutarina, jonka tapahtumat sijoittuvat 1940- ja 1950-lukujen Neuvostoliittoon. Teos ilmestyi Yrjö Varpion saksasta suomentamana ensimmäisen kerran vuonna 1969.
Lisää teoksesta voit lukea Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3059#.WIXbBU00Pcc
Puolustusvoimain edustajat ovat todennäköisesti virallisesti tätä mieltä, mutta me armeijan käyneet tiedämme, ettei asia ole niin yksinkertainen.
Ensinnäkin puolustusvoimat ei oikeasti halua riveihinsä ihmisiä, joilla on normaalia palvelusta haittaava fyysinen tai henkinen ongelma. Rajanveto on aina hankalaa ja tunnen itse ihmisiä, jotka ovat saaneet vapautuksen mielestäni aika kevyin perustein, koska osasivat perustella hyvin. Nämä ihmiset olisivat epäilemättä "pystyneet" käymään armeija, mutta eivät halunneet. Todistamattoman perimätiedon mukaan erityisesti "entisaikaan" esimerkiksi homoseksuaaliksi ilmoittautuminen riitti. Sitä ei varmaan ole papereihin merkitty, mutta se on voinut olla tosiasiallinen peruste.
Toiseksi on selvää, että…
Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin….
Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,…
"Emili eller en afton i Lappland" (Emili eli ilta Lapissa) löytyy kokonaisuudessaan teoksesta Franzén, Frans Michael: Skaldestycken 4, 1832. Runoelma on laaja, 102 sivua, eikä sitä ole kokonaan suomennettu. Sen sijaan siihen sisältyvä, runoilijan myöhemmin lisäämä runo "Spring, min snälla ren" eli "Juokse porosein" löytyy suomennosvalikoimista, esim. "Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia" / suomentanut Em. Tamminen, 1891. Runo on tuttu myös monista laulukirjoista Olli Vuorisen suomentamana (ja lyhennettynä).
Franzénin teoksia voi pyytää kaukolainaksi Oulun kaupunginkirjastosta. Teosten
saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kansallinen standardi SFS 4600, joka ohjaa aakkostusta Suomessa, ei anna tästä ehdotonta sääntöä, mutta sisältää ohjeellisen taulukon siitä, mitkä sukunimien etuliitteet luetaan aakkostuksessa osaksi sukunimeä ja mitkä ei. Sen mukaan O'-alkuisissa nimissä etuliite on osa sukunimeä ja näin ollen aakkostus tapahtuu O-kirjaimen mukaan.
"Hyvää huomenta", suomennos John Donnen runosta "Good Morrow", sisältyy Jarkko Laineen toimittamaan käännöslyriikkavalikoimaan "Runon suku" (Otava, 1991). Runon on suomentanut Aila Meriluoto.
"Runon suku" sisältää maailmanlyriikkaa eri aikakausilta - runoja rakkaudesta ja monesta muusta aiheesta.
Tsaarin satula -kirjassa Pena Nummela matkustaa sisarensa Jennin kanssa Keniaan parantelemaan työuupumustaan. Sillä välin Nummelan ponitallia saapuu hoitamaan Penan ja Jennin isoäiti, Ulrika Agte. Iästään huolimatta Ulrika on etevä ratsastaja, joka ottaa vastuun myös ratsastustunneista.
Ulrika saa kuitenkin selville, että Nummelan ponitalli on ajatumassa konkurssiin, ja tallilaiset arvelevat sen Penan stressin syyksi. Pelastaakseen tallin ja hevoset he päättävät järjestää kaupunkiin hevosparaatin mainostamaan tallia. Sen vetonaulana on Ulrikan perintökalleus, tsaarin aikoinaan lahjoittama satula, johon on myös kaiverrettu aarrekartta.
Pena joutuu Keniassa vaikeuksiin, ja samaan aikaan ponitallilla alkaa tapahtua outoja. Tallilla käy…
Kyse voisi olla Henk van Kerkwijkin teoksesta Pakkolasku avaruudesta. Kirja on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1971 ja kuuluu Tam Tam -kirjasarjaan. ISBN 951-30-0954-8. Kirjaa ei ole enää Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa juonen kulkua. Kirjaa voi tilata kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata maksamalla kirjastoon korvausmaksu. Kirjasto määrittää, mikä korvaushinta tarkalleen ottaen on. Kannattaa tiedustella korvaushinnan suuruutta omasta lähikirjastosta ja maksaa se siellä.
HelMet-verkkokirjastosta löytyvät esimerkiksi seuraavat suomenkieliset tietokirjat, joissa kerrotaan Kari Hotakaisesta.
Kotimaisia nykykertojia. 8 (toim. Janna Kantola, Avain, 2012)
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet (toim. Ritva Haavikko, WSOY, 2000)
Aapelista juoppohulluun (toim. Vesa Sisättö ja Jukka Halme, Avain, 2012)
Satiiri Suomessa (toim. (Sari Kivistö, H. K. Riikonen, SKS, 2012)
Kirjoituksia sankaruudesta (toim. Ulla-Maija Peltonen ja Ilona Kemppainen, SKS, 2010)
Suomalaisia näytelmäkirjailijoita. 1 (toim. Ismo Loivamaa, Avain, 2010)
Suomalainen satu. 1 : Kehittäjiä ja kehityslinjoja (toim. Kaarina Kolu, BTJ, 2010)
Muodotonta menoa : kirjoituksia nykykirjallisuudesta (toim. Mervi Kantokorpi (WSOY,…
