Most read answers

Question Reads Rating Answered Open Answer
Tahtoisin tietää, Miten yleinen nimi Heidi on Saksassa. 1263 Nimi Heidi on ollut vuosina 1890-2002 suosituimpien nimien listalla sijalla 91. Vuoden 2007 vauvojen nimisuosikkien listalla Heidi on sijalla 249. Voi tutkia saksalaisten yleisimpiä etunimiä esim. sivulta http://www.beliebte-vornamen.de/.
Kirjastonhoitaja, Löytyisiköhän mitään kaunokirjallisuutta koskien Vanhan testamentin Mooseksen tarinaa henkilönä? Luen ihastuksella Thomas Mannin Joosef… 1263 Mooseksesta löytyy seuraavia teoksia: Poul Hoffmanin Palava pensas ja Bodil Thoenen Israel-kronikkaan kuuluva Jerusalemin kirjakääröt. Christian Jacqin Ramses-sarja kertoo Egyptin varhaisesta historiasta ja sarjan osissa Valonpoika, Ikuisuuksien temppeli ja Abu Simbelin valtiatar on yhtenä henkilöhahmona Mooses. Kuopion kaupunginkirjastosta löytyi Raamatun henkilöistä kertovaa kaunokirjallisuutta mm.: Diamant, Anita: Punainen teltta; Elwood, Roger: Matkalla Masadaan; Hentilä, Tauno: Elävän veden safiiri; Holmes, Marianne: teokset Suuri rakkaus ja Marian poika; Lindgren, Torgny: Batseba; Men, Aleksandr: Ihmisen Poika; Pitkänen, Kyllikki: Kuninkaan rakkaus; Saramago, Jose: Jeesuksen Kristuksen evankeliumi; Wangerin, Walter: Jeesus sekä…
Jos otetaan satunnaisotannalla 1000 45-vuotiasta miestä jotka kaikki otavat eläkevakuutuksen niin kuinka monta heistä on elossa 15 vuoden kuluttua ja… 1263 En ole tilastotieteilijä, mutta näin se kai menee: Tilastokeskuksen Kuolleisuus- ja eloonjäämislukuja 1986-2008 -taulukosta (löytyy osoitteesta stat.fi) voidaan todeta, että 100 000 syntyneestä miehestä on 45-vuotiaana hengissä 95 486, ja 60-vuotiaana 86 615. Kyseisen 15 vuoden ajanjaksona miehistä siis kuolee n. 9,3 prosenttia. Näin ollen 1000 miehestä 93 kuolee ja 907 jää nostamaan eläkettä. Kuinka suuri osa eläkevakuutuksen ottavista miehistä jää eläkkeelle 60 ikävuoteen mennessä, jääkin sitten jonkun viisaamman selvitettäväksi.
Tiedustelisin millä perusteilla kirjoja pistetään myyntiin ja voidaanko kirjoista tehdä erikseen myyntipäätöksiä jos kirjalle löytyy halukas ostaja? Haluaisin… 1263 Kirjastossa laitetaan kirjoja myyntiin sitä mukaa, kun niitä poistetaan kokoelmista, jotta uusille kirjoille tulisi tilaa. Joskus poistettuja kirjoja saatetaan kerätä erityistä myyntipäivää varten varastoon. Kirja saatetaan poistaa, jos se on tietosisällöltään vanhentunut, jos asiakkaat eivät ole pitkään aikaan lainanneet sitä tai jos kirja on huonossa kunnossa. Syyt eivät ole kuitenkaan automaattisia: kirjastot pitävät varastoissaan myös vanhaa tietokirjallisuutta, vähemmän liikkuvia mutta tärkeiksi katsottuja kirjastoja saatetaan varastoida ja tarpeen mukaan huonokuntoisia kirjojakin korjataan. Kirjaston poistopäätökset tehdään kirjaston ja sen kokoelmien lähtökohdista, ei siksi, että joku asiakas haluaisi ostaa jonkin tietyn kirjan.…
Etsin lapsena lukemaani kirjaa, jonka nimeä tai tekijää en enää muista. Olen lukenut kirjan noin 80-luvun alkupuoliskolla, mutta uskoisin sen olevan vanhempi… 1263 Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne. Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980. Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Etsin runoa, jossa olisi sanat "lähde matkaan, lapseni". Olin muistanut väärin kahden runon sanat. Löysin etsimäni. Se on Martta Luostarisen runo KONFIRMAATIO … 1263 Hienoa, että runo löytyi! Etsimme erittäin mielellämme runoja ja tekstejä kaikilla vihjeillä, vaikkeivät ne aina olisikaan ihan täysin oikein muistettuja. Meillä on innokas joukko vastaajia, jotka pitävät tiedon etsimisestä ja haasteista varsinkin. Tätä runoa emme löytäneet ennen sinua, mutta kiitos että lähetit meille tiedon siitä, mistä runon oli kyse. Nyt voimme tallentaa oikean vastauksen arkistoomme ja jos joku muu etsii kysymääsi, se löytyykin sillä kertaa helpommin. Toivottavasti sinulla on tulevaisuudessakin kysymyksiä, jotka lähetät meille! Aurinkoista kesää!
Osaisitko kertoa jotakin etunimestä Enny? Itse en kyseisestä nimestä ole paljoakaan tietoa löytänyt, mutta kiinnostaisi nimen alkuperä/merkitys. Lausutaanko… 1263 Enny on Ennan ja Ennin rinnakkaisnimi. Enni on puhuttelunimi Einestä ja Einistä. Enna taas on todennäköisesti lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul, joka tarkoittaa kärkeä tai piikkiä. Ruotsissa Enny on esiintynyt kastenimenä ensimmäisen kerran vuonna 1816. Nimen lausuminen riippuu varmaan vähän sen kantajan mielipiteestä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ selviää, että Enny-nimeä on Suomessa käytetty vähän. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Ennyjä on ollut alle 133. Nimeä on annettu enemmän naisille kuin miehille.
Mistä kirjastoista löytyisi Kyoko Morin kirja nimeltä Shizukon tytär? Asun pienellä paikkakunnalla ja en pystyisi lainaamaan kirjaa mistään kaukaa... Voiko… 1263 Shizukon tytär -kirjaa löytyy monista kirjoista ympäri Suomen, joten se on mahdollista saada kaukolainaksi, ellei se kuulu oman kirjastosi kokoelmiin. Kaukolainatilauksen tekee oma kirjastosi, joten kannattaa pistäytyä siellä tai laittaa vaikkapa sähköpostia. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia. Sara Shepardin Valehtelevat viettelijät -sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kaksi osaa, Kaivattu ja Virheetön. Alkukielellä Pretty little liars -sarjaa on ilmestynyt yhteensä 13 osaa, joten suomentamattomia kirjoja on vielä paljon jäljellä (http://prettylittleliars.alloyentertainment.com/). Suomessa sarjaa julkaisee Gummerus. Kustantajan sivuilla (http://www.gummerus.fi) ei ainakaan vielä ole tietoa tulevista osista. Halutessasi voit…
Etsin unohtunutta tuttua runoa, joka kertoo Suomi-neidosta pohjoisesta etelään maisemia ja pinnanmuotoja hauskasti personoiden. Runo päättyy Helsingin… 1263 Etsimäsi voisi olla Väinö Kirstinän Neito. Runo on Kirstinän kokoelmasta Puhetta vuodelta 1963. Runo alkaa neidon kämmenistä, joista toinen kannattaa hotellia ja toinen on pudonnut pois, ja päättyy varpaisiin, jotka ovat punaista graniittia.
Olisin kysynyt voiko kirjastoon päästä töihin vaikkei ole alan koulutusta? 1263 Helsingin kaupunginkirjastoon on vaikea päästä ainakaan vakituiseen työhön ilman alan koulutusta. Osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 löytyvä kirjastoasetus määrää, että 70 %:lla henkilökunnasta on oltava kirjastoalan koulutus. Toki kirjastossa on töissä myös esimerkiksi tietotekniikka-alan osaajia, jotka eivät tee varsinaisia kirjastotöitä vaan hoitavat kirjaston tekniikkaa. Harjoittelijaksi kirjastoon on mahdollista päästä, jos opiskelee sopivaa alaa. Esimerkiksi Pasilan kirjastoon on otettu datanomiopiskelijoita harjoittelijoiksi, koska he pystyvät opastamaan asiakkaita tietokoneongelmissa. Myös työkkärin kautta voi päästä harjoittelijaksi tai työllistetyksi kirjastoon. Kirjastoon otetaan myös tavallisesti…
Luin koulussa ensimmäisillä luokilla (vuosina 99-03) kirjan, jonka nimeä en millään muista. Kirjan nimi saattaisi olla jotain siihen suuntaan, kuin "Vanhan… 1263 Kaivattu kirja saattaisi olla Arvi Arjatsalon Aavemylly. Se ilmestyi vuonna 1980 yhtenä ensimmäisistä helppolukuisen Vihreä varis -sarjan kirjoista.
Löytyisikö runoa, jonka nimi on Osuuskaupan rappusilla, "olet tarpeeksi nuori tänäkin päivänä syömään jäätelötötteröä Osuuskaupan rappusilla." Kenen… 1263 Tarkoitatko runoa, jossa sanotaan: "...olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä/istumaan tavaratalon rappuselle/syömään tötteröjäätelöä"? Tämä on Helena Anhavan runo. Varsinaista nimeä runolla ei ole, mutta se alkaa "Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi". Runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Anhava: Runot 1971-1990, sivulta 107. Oman mielen mukaisia nettisivustoja löytynee parhaiten googlaamalla. Esimerkiksi Runosydän.net -sivustolla julkaistaan nimellä kirjoitettuja runoja.
Eräs australialainen henkilö on aikeissa kirjoittaa kirjan - lapsille tarkoitetun - mm. suomalaisten lasten elämästä, kouluoloista, lomista, miten kulkevat… 1263 Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/. Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi. Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia. Suomea…
Miksi meillä on Viro vaikka eteläisessä naapurissamme on Eesti Vabariik, englanninkielessä Estonia ja Ruotsissa Estland? 1263 Eteläisen naapurimaamme virallinen ja vakiintunut suomenkielinen nimi on Viro tai Viron tasavalta. Saara Welinin mukaan: Aivan pelkistetysti voidaan sanoa, että Viro-nimeä suositetaan käytettäväksi ensisijaisena suomenkielisessä puheessa ja tekstissä. Eesti taas on lähinnä naapureidemme omakielinen oman maansa nimi. Periaatteessa Viro ja Eesti ‑nimien suhde on sama kuin Ruotsin ja Sverigen tai Venäjän ja Rossijan. Tilannetta voidaan verrata myös siihen, että virolaiset käyttävät eteläisestä naapuristaan vironkielistä nimeä Läti, Läti NSV eivätkä sen omakielistä Latvija-nimeä.  https://www.kielikello.fi/-/viro-vai-eesti
R.Frostin runo the way not taken on käännetty suomeksi monella tavalla.Etsin suomennosta joka menee jotenkin näin:Kaksi polkua kulki metsähän päin.Otin sen… 1263 Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä. Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden…
Törmäsin vanhassa lehtiartikkelissa adjektiiviin ”henttuinen”. Henttu on myös vanha sukunimi, mutta sanan merkitystä en oikein tunne. Missään ei tunnu olevan… 1263 Henttu-nimestä on kysytty palvelussamme ennenkin. Henttu viittaa muinaissaksalaiseen nimeen Heimrich tai nimen myöhäisempään muotoon Henrik. Heimrich (Haimrich) nimen merkitys liittyy kotiin 'haim' ja mahtavaan 'rich'. Suomen kielen henttu-sanan merkitys viittaa aivan toisaalle, eikä siis liity Henttu-nimeen. Sanakirjojen määritelmän mukaan henttu on 'etenkin työstä: mielitietty, heila, hempukka' https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-henrika-on-tulluthttps://www.k…nimen-henttu-historia https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/he… Lempiäinen, Pentti: "Nimipäiväsanat: Mitä nimet kertovat" (Kirjapaja, 1994) Vilkuna, Kustaa: "Etunimet" (Otava, 1991) https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&…
Minkä arvoinen on 5 pennin kolikko v. 1865 ja v. 1888? 1262 Vanhojen rahojen arvo riippuu täysin niiden kunnosta. Vuoden 1865  5 pennin arvo kunnon mukaan:  5€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä. (Suurin osa tämän vuoden liikkeellä olevista rahoista on tällaisia) 10€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä. 150€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole. 800€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut. 1800€ Raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Hyvin harvinaista   Vuoden 1888 5 pennin arvo kunnon…
Kuinka pitkiä lomia muiden valtioiden eduskunnilla on? Entä kuinka pitkät lomat Suomen eduskunnalla on? 1262 Eduskunnan vuotuista työskentelykautta kutsutaan valtiopäiviksi. Eduskunnan työjärjestyksen 1 §:n mukaan eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain helmikuun ensimmäisenä päivänä kello 12, jollei eduskunta ole päättänyt muuta kokoontumisaikaa. Valtiopäivien aloituspäivämäärä sovitaan käytännössä edellisten valtiopäivien lopussa. Valtiopäivien viimeinen täysistunto pidetään yleensä joulunalusviikolla, kun seuraavan vuoden budjetti on saatu käsiteltyä. Perinteisesti vaalikauden viimeiset valtiopäivät jatkuvat vuodenvaihteen istuntotauon jälkeen jo tammikuussa. Eduskunnan on tarkoitus kokoontua seuraavan kerran 10.1.2023, ellei eduskunta päätä keskeyttää istuntotaukoa. Istuntotauon keskeytyksiä tapahtuu melko harvoin: https…
Valmistelen opinnäytetyötä, jonka päätutkimuskysymys on "Millainen johtajuus maksimoi sihteerien osaamisen hyödyntämisen?" Tarkoitukseni on tutkia, millainen… 1262 Kirjoja aiheesta kannattaa etsiä seuraavista tietokannoista: pääkaupunkiseudun kokoelmatietokanta HelMet http://www.helmet.fi , Helsingin yliopiston kirjaston Helka, korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Linda ja maakuntakirjastojen yhteistietokanta Manda. HelMetistä voi hakea esim. kotikoneelta, mutta muista vain kirjastoissa. Myös artikkeliviitteitä voi hakea esim. seuraavista tietokannoista: Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX (sisältää myös kirjoja ja opinnäytteitä), Aleksi ja Arto. Näistä voi hakea vain kirjastoissa. Kaikista em. tietokannoista voisi aloittaa hakemalla hakusanoilla "esimies ja sihteeri". Tietokannoista Helka, Linda, Manda ja Arto haun voi suorittaa perushaussa hakulausekkeella "esimie? and sihteeri?" ilman…
Muutan Vanhankaupunginkoskelle Arabiaan ja olen kiinnostunut alueen historiasta. Mitä siitä löytyy? 1262 Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista: Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994. Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988. Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999.…