Alf Börskogin kirja on Ruijan Kaiku 1/2004 -lehdessä olleen tiedon mukaan hyväksytty julkaistavaksi ja se on tulossa myös Lapin maakuntakirjastoon, josta sen voi lainata kaukopalvelun kautta. Lapin kirjasto -tietokannassamme teos on näkyvissä pian sen jälkeen kun se on tilattu. - Kveenin kieli on norjalaisympäristössä kehittynyt suomalaisperäinen kieli.
Keskiajan Bretagnessa bretonilaisen runoromaanin edustajia ovat olleet Marie de France, Chretien de Troyes ja Robert de Boron. Heidän teoksiaan ei löytynyt nopealla haulla edes kaukolainattavaksi ainakaan Suomen yleisistä kirjastoista. Mutta ulkomaisista kirjastoista varmaankin onnistuisi tämä kaukolainaaminen. Kannattaa kääntyä lähikirjaston puoleen.
Normandiassa vaikuttaneita kirjailijoita ei löytynyt kohtuullisessa ajassa valitettavasti. Niiden löytymiseksi kannattaa ehkä lukea teokset Vertainen, Ranskan kirjallisuuden historiaa sekä Maailmankirjallisuuden kultainen kirja, osa 4 Ranska.
Uudempia teoksia Normandiasta ja Bretagnesta:
Seuraavat teokset sijoittuvat Normandiaan aiheensa puolesta ainakin osittain, mikä saattaa olla…
Vanhaa kristillistä perua oleva Herman pohjautuu kreikkalaiseen Germanos-nimeen, mikä taas on muinaissaksan ’sotilasta’ tarkoittava sana. Suomalainen pidennös Hermanni otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimipäivää Hermanni viettää 12.7.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan vuosina 2000-2006 Hermanni-nimen sai 1295 henkilöä ja Herman-nimen 484 henkilöä.
Agatha Christien "Ten little niggers " -teoksen palkitsemisesta ei ole löytynyt tietoa. Mystery Writers of America antoivat Christielle Grand Master Awardin vuonna 1955. Myös Svenska Deckarakademi on huomioinut hänet Grand Master -diplomilla 1972.
Turun kaupungin pääkirjastossa oli viime vuoden lopussa tilastojen mukaan n. 80 000 lasten- ja nuortenkirjaa.
Tarkat luvut löydät kirjaston kotisivuilta nettiosoitteesta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=93900 , ja valisemalla sieltä vielä "Kokoelmat tallennelajeittain vuoden lopussa 2007".
Tämän lisäksi lasten- ja nuortenkirjoja on Turun kaupunginkirjaston lähikirjastoissa. Koko Turun kirjastojen lastenaineistosta tehtiin selvitys muutama vuosi sitten. Sen mukaan kaikissa kirjastoissa lastenaineistoa oli yhteensä yli 250 000. Tämä luku sisältää tosin myös esim. lastenmusiikin, -lehdet, -elokuvat ja äänikirjat. Valtaosa siitä, eli reilusti yli 200 000 on joka tapauksessa lasten- ja nuortenkirjoja.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei tosiaankaan enää ole elokuvia Ghostbusters 1 ja 2.
Elokuvien musiikkia kyllä löytyy. Haamujengi ykkösen musiikista on kaksi erilaista CD-levyä ja kakkososan musiikkia näyttäisi löytyvän kasetilla (katso hakutuloslistan viitteet 1, 4 ja 5):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=ghostbusters…
Itse elokuvia puolestaan näyttäisi vielä olevan saatavilla VHS-kasetteina joistakin maakuntakirjastoista. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä niistä kaukolainapyynnöt tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Jos käytät jotakin muuta kirjastoa, voit tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossasi.
Etsimäsi kirja näyttää olevan saatavissa Museoviraston kirjastosta ( http://www-db.helsinki.fi/cgi-bin/thw/?%24%7BBASE%7D=kirjastot&%24%7BDE… )
Jotta voit lainata sen sieltä, tarvitset Helka-kirjastokortin, jonka hankkimisohjeet löydät täältä: http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
William Shakespearen runoelmaa "Venus and Adonis" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähteet:
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Sosiaalialan ammateista, työpaikoista ja koulutuksesta kerrotaan Työvoimaministeriön julkaisussa Työ ja tulevaisuus : Sosiaaliala – auttaminen ammattina, 1989. Terveydenhuoltoalan ammateista on samanlainen julkaisu Työ ja tulevaisuus 1981 : Terveydenhuoltoala.
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Tuomas Anhavan tuotannosta, alunperin kokoelmassa Runoja 1955 (Otava, 1955) julkaistun Sateen aikaan -sikermän kolmannesta runosta.
Voitte peruuttaa varauksenne itse Vaski-verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/
Peruuttaaksenne varuksenne teidän täytyy kirjautua sisään omalle tilillenne verkkokirjastossa. Sisäänkirjautuminen onnistuu klikkaamalla ensin verkkokirjaston yläpalkissa näkyvää Kirjautuminen-painiketta ja sen jälkeen antamalla kirjastokortin numero (lukee kortissa) ja kortin nelinumeroinen tunnusluku.
Sisäänkirjautumisen jälkeen pääset Oma tili -osioon klikkaamalla ensin yläpalkissa näkyvää omaa nimeäsi ja sen jälkeen Oma tili -painiketta.
Varauksen peruuttaminen onnistuu oman tilinne varaukset-välilehdellä, jolla näette aktiiviset varauksenne ja voitte perua haluamanne varaukset rastittamalla peruutettavat varaukset ja klikkaamalla painiketta…
Kaikkien suomen kunnan- ja kaupunginkirjastojen kautta saa kaukolainaksi kirjoja ja av-aineistoa niin myös videoita Kajaaniin. Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastossa, sieltä voit myös kysyä, mitä jalkapallovideoita muissa kirjastoissa on olemassa. Videoiden laina-aika on lyhyempi kuin kirjojen, yleensä viikon verran. Jalkapalloaiheisia videoiden nimiä ja paikannustietoja löytyy esim. Yleisten kirjastojen verkkopalvelujen kautta monihaulla, kun asiasanana on "jalkapallo" ja aineistolajina
"video": http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm.
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan.
”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa:
https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat
https://…
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastosta löytyy työ- ja virkaehtosopimuksia, joista löytyy tietoa palkkausperusteista. Kotimaisista artikkeliviitetietokannoista ei löytynyt mainittavaa tietoa kirjastoalan palkkauksesta, mutta voisit ottaa yhteyttä Akavan Erityisalojen Keskusliittoon (AEK)(yhteystiedot http://www.aek.fi) tai Kuntien asiantuntijat KUMULA:aan (http://www.kumula.net). AEK julkaisee lehteä nimeltä Yhteenveto, jossa tämäntyyppisiä palkkausasioita on käsitelty (lehti tulee Turun kaupunginkirjastoon, mutta sitä ei indeksoida eli asiasanoiteta).
Tilastokeskuksen Palkat-sarjan tilastotietoja löytyy myös käsikirjastosta (Kuntien kk-palkat, Kuntasektorin kk-palkat ja Valtion kk-palkat), tiedot ovat vuodelta 1997.
Leena Landerista on tietoa mm. teoksessa "Kotimaisia nykykertojia" (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) ja lehtiartikkeleita esim lehdissä:
Kirjastolehti 10/1997 (löytyy myös netissä osoitteessa: http://www.kaapeli.fi/~fla/kirjastolehti/sisalto/lander.html)
Kodin kuvalehti 12/1998
Netissä kannattaa mennä esim. Googleen (http://www.google.com) ja kirjoittaa hakusanoiksi : Lander, Leena.
Näin löytyvät mm. seuraavat sivut:
WSOYn kirjailijagalleria: http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/67…
Kirjatyö-lehden artikkeli osoitteessa : http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/1999/14/muut/lander.html
Kunnallislehdessä julkaistu haastattelu:http://www.kunnallislehti.fi/Kunnallislehti/marraskuu97/LeenaLander.html
Tarkoitukseesi sopivaa aineistoa on runsaasti saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi sitä kannattaa etsiä käyttäen sanahakua seuraavasti: kirjoita hakutermeiksi ”kielikurssit englannin kieli keskitaso" ja valitse aineistoksi ”cd-levy”. Itse sain tulokseksi 26 osumaa.
Valitsin keskitason (intermediate), koska mielestäni sinun kannattaa varmasti aloittaa juuri tämäntasoisista kursseista, jotka on suunniteltu aikuisopiskelijoille.
Uskoisin että esim. Olivia Johnstonin ”Ideas & issues intermediate” saattaisi olla sinulle varsin sopiva kurssi. Se on tarkoitettu erityisesti suullisen kielitaidon kohottamiseen ja sen sanotaan soveltuvan esim. Cambridge First Certificate- tutkintoon…
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
