Seuraavissa kirjoissa on valokuvia Joensuusta:
Vanhaa ja uutta Joensuuta / teksti: Heikki Tarma. 1998.
Kirja on valokuvallinen Joensuun historia, johon on saatu käyttöön Hämläisen suvun laaja valokuvakokoelma. Kirjassa on keskitytty 1950-lukuun, kaikki suvun valokuvat ovat Pohjois-Karjalan museon hallussa.
Henrik Lilius: Joensuu 1848-1890. Erään suomalaisen puukaupungin vaiheita : kuvaosa. 1984.
Kirjassa on valokuvia ja piirroksia Joensuun vanhoista puurakennuksista ja katunäkymistä. Kirjan tekstiosa on erillisenä kirjana.
Perinnealbumi : Pohjois-Karjala 1. 1982.
Kirjassa on paljon valokuvia Joensuusta eri elämänaloilta 1900-luvun alkupuolelta.
Kirjoja saa kaukolainaksi, jos omassa kirjastossasi ei näitä ole.
Pohjois-Karjalan museon…
Kirjassa Rapatessa roiskuu, nykysuomen sanaparsia (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988 on muoto: Vaikka menis viimeisekki siemenperunat, joka on tallennettu Pelkosenniemeltä. 1993 on valmistunut Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Viimeiset siemenperunat. Tuotanko on Yleisradio, TV 1, Viihdetoimitus. Sanonta on kovin yleinen. Ennen peruna oli välttämätön ravintokasvi, jota kasvatettiin omassa pellossa. Aina oli jäätävä edellisen vuoden perunoita siemeneksi, jotta voitiin keväällä istuttaa uusi sato kasvamaan. Viimeiset siemenperunat olivat erittäin tärkeitä ja niiden menettäminen kohtalokasta.
Tärkeintä on lähteminen -sanonnan alkuperä ei selvinnyt. Jo Antero Vipunen Kalevalassa korostaa Väinämoiselle lähtemisen välttämättömyyttä laivaa…
Ulkoministeriön sivuilla http://www.formin.fi on hiukan asiaa arvohenkilöiden puhuttelusta. Ohjeet löytää, kun menee kohtaan ”Haku” ja kirjoittaa sitten hakulomakkeeseen hakusanaksi ”tapatietoutta”. Kuninkaallisten puhuttelusta todetaan, että oikea termi on tarkastettava kyseisen maan protokollasta.
Verkosta löytyy useita protokollasivuja. Osoitteessa http://www.almanachdegotha.com on vanha arvokas aateliskalenteri Almanach de Gotha, jonka sivulla
http://www.almanachdegotha.com/2002/correctform/main.html
on lista siitä, miten eri maiden kuninkaallisia puhutellaan kirjeissä ja keskustelussa. Sivulta näkee esim. että Englannin kuningattaren kanssa keskusteltaessa häntä puhutellaan ensin ”Teidän majesteettinne” ja sen jälkeen sanotaan…
Etsimäsi runo on todennäköisesti The Guest House, joka on Rumin tunnetuimpia runoja. Se lienee käännetty suomeksi englannin kautta.
Englanninkielinen versio löytyy teoksesta: This Longing - poetry, teaching Stories, and Letters of Rumi.
(http://www.scottishpoetrylibrary.org.uk/poetry/poems/guest-house)
The Guest House
This being human is a guest house.
Every morning a new arrival.
A joy, a depression, a meanness,
some momentary awareness comes
as an unexpected visitor.
Welcome and entertain them all!
Even if they’re a crowd of sorrows,
who violently sweep your house
empty of its furniture,
still, treat each guest honorably.
He may be clearing you out
for some new delight.
The dark thought, the shame, the malice,
meet them at the door…
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
Ihan vastaavanlaista kuin Turun Linnan Paja Helsingissä ei näyttäisi olevan. Erilaisilla opistoilla on kyllä tarjolla monenlaisia kädentaito-kursseja. Esimerkiksi
Helsingin aikuisopistolla (http://www.helsinginaikuisopisto.fi) ja Kalliolan kansalaisopistolla (https://kalliola.fi/) on erilaisia metallityökursseja, mm. kursseja, joilla tehdään metallilangasta koruja ja muita esineitä.
Helsingin kaupungin asukastalot,https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-…
Stoa, http://www.stoa.fi/
Kirjastojen pajat ja verstaat, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Seurakuntien palveluista en löytänyt tällaisia tiloja, mutta sieltä voisi ehkä tiedustella, löysin sivuilta palautelomakkeen https…
Matti Tolvasen Tieliikenteen käsikirjan (2011) mukaan ”Kaikki tiekohtaiset ja muut paikalliset nopeusrajoitukset – sekä yli että alle yleisrajoituksen – osoitetaan liikennemerkein.” Kuitenkin ”Eräissä kaupungeissa esiintyy tietyillä alueilla niinkin alhaisia nopeusrajoituksia kuin 30 km/h. Tällaisella nopeusrajoitusalueella voi olla nopeuden alentamiseen tähtääviä, ajorataan tehtyjä töyssyjä, suojateiden korotuksia ja vastaavia rakenteita, joista ei erikseen varoiteta liikennemerkillä”(s. 120).
Turussa liikennemerkit sijoitetaan kaduille ympäristö- ja kaavoituslautakunnan hyväksymän liikennesuunnitelman mukaisesti. Niiden kunnossapidosta vastaa Turun Kunnallistekniikkaliikelaitoksen ylläpitopalvelut http://www.turku.fi/Public/default.aspx?…
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä…
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Tätä lemmikkikoiran muistoksi tehtyä laulua en annetuilla vihjeillä kyennyt löytämään - toivottavasti joku muu tunnistaa laulun -, mutta jälkimmäinen on Alice Tegnérin ruotsinkielisestä laulusta (jota en tähän hätään kyennyt selvittämään) tehty käännös (J. N. Lahtinen) nimellä "Saareen". Laulu alkaa sanoilla "Tuuli laulaa ja purjeet liehuu, mennään saarelle kaikki". Vanha Emma ja harmaa kissa esiintyvät toisessa säkeistössä.
Tämä Saareen löytyy nuottina ainakin kokoelmista Suuri kevät- ja kesälaulukirja (WSOY 1984) ja Lasten toivelaulukirja (Fazer 1981). Äänitettä tästä laulusta ei näyttäisi olevan tarjolla ollenkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Reetta on lyhentymä Margareetasta (kreik. helmi). Margareeta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa Vähässä-Aasiassa. Keskiajalla Margareetasta tuli yksi suosituimpia naispyhimyksiä.
Mariia on muunnelma Mariasta. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä.
LÄHDE: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (…
Säkeet ovat Kaarlo Kramsun Ilkka-runon seitsemännestä säkeistöstä. Runo ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1878 Kramsun kokoelmassa Runoelmia. Koko runo on luettavissa mm. teoksessa Kaarlo Kramsu: Runoelmia, SKS 1996, s. 8-10 tai myös verkossa esim. osoitteessa: http://fi.wikisource.org/wiki/Ilkka
(vuoden 1887 versio)
Tässä romaaneja, jotka löytyvät HelMet-kirjastoista. Suluissa romaanin tapahtumien ajankohta.
Tom Erik Arnkil: Kambyseen kirja (500 eKr)
Wilbur Smith: Niilin noita (1500-luku eKr.)
Wilbur Smith: Joen jumala (1780 eKr.)
Wilbur Smith: Kätketyn haudan arvoitus
Margaret George: Minä, Kleopatra
Karleheinz Grosser: Tamburas kreikkalainen (500 eKr.)
Joan Grant: Siivekäs faarao
Englanniksi löytyy seuraavat:
Nick Drake on kirjoittanut Egyptiin sijoittuvia historiallisia jännitysromaaneja. Myös James Pattersonilta on ilmestynyt historiallinen jännitysromaani The murder of King Tut (1300-luku eKr.). Wilbur Smithiltä löytyy englanniksi lisää Egypti-aiheisia romaaneja. Tässä vielä muita:
Michelle Moran: Cleopatra's daughter (100-luku eKr.)
Michelle…
Nykysuomen sanakirjan määritelmä käsikirjastosta: jonkin alan keskeistä kirjallisuutta käsittävä kirjakokoelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi vain sen sijoituspaikassa.
Käsikirjastotyötä käsitellään lyhyesti ainakin kirjoissa Kirjastotyön perusteet / toimituskunta: Vuokko Blinnikka... (s. 71), Kirjastotieto / Marja-Liisa Vilkko-Hämäläinen... (s. 201) ja Tietopalvelu yrityksissä / toim. Ulla Hirvensalo (s. 21). Käsikirjasto mielletään neuvonnan ja tietopalvelun apuneuvoksi, joten käsikirjastosta pitäisi löytyä ajantasainen ja luotettava tieto asiakkaan kysymyksiin.
Käsikirjaston kokoelman pitäisi sisältää siis tiedonhaun apuneuvoja. Kokoelmaan kuuluvat esim. tietosanakirjat, sanakirjat, lait, asetukset, bibliografiat, tilastot,…
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
"Pallosalama tappo lehmän Hauholla" on julkaistu v. 1987 singlenä (Kräk KRÄKS108) , sinkun toisella puolella on kappale "Toivotonta brenkotusta". Esittäjänä oli Tajakka ja Tabletit-niminen yhtye. Kappaleen on säveltänyt Risto Tajakka, säveltänyt ja sovittanut Timo Kuronen.
Keskustelupalstoilla on laulun sanoja tapailtu. Viiden säkeistön verran sanoja on tämän linkin alla: http://www.meidanperhe.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/203427/_miten_…
Uudempi mehiläissäkestö menee erään keskusteluketjun mukaan näin:
Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa. Makeutta siitä lapsukaiset saa. Herkkua täynnä joka kenno on. Mehi-mehiläinen kokoo hunajaa.
Tämä katkelma löytyy selityksineen kouluikäisten nykyperinnettä käsittelevästä kirjasta: Virtanen, Leea: Antti pantti pakana (WSOY, 1970). Kirjassa (s.111-112 kerrotaan: "Merja istui puussa tutti suussa nenä räässä järki jäässä potta päässä." Tätä lorua Leea Virtanen kutsuu kiusoitteluloruksi. Kiusoittelun kohteen nimi vaihdetaan tilanteen mukaan. Usein näihin loruihin liittyy myös nimenvääntely. Esim. "Ismo pismo pakana istuu oven takana, tutti suussa..."
Nämä lastenperinteeseen kuuluvat lorut ovat suullista kansanperinnettä, jota lapset käyttävät kaveripiireissä ja ne voivat esiintyä hyvinkin erilaisina muunnoksina ajasta ja paikasta riippuen.
Tätä Leea Virtasen kirjaa voit kysyä lähimmästä kirjastosta.
Lasten kannalta avioeroa käsitteleviä kirjoja Helmet-hausta löytyy sanalla avioero kohdistettuna lasten kokoelmaan http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero%7CFf%3Afacetcollec…
Kuvakirjoista löytyy sopivaa luettavaa: avioero kuvakirjat http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CSavioero+kuvakirjat%7COrigh…
Hauilla avioero isät ja avioero äidit löytyy myös muutama kirja. Haut voi edelleen kohdistaa lasten kokoelmaan.
Tässä muutama teos:
Piksu pikkusimpukan elämänmuutos / [Outi Huuskonen]
Huuskonen, Outi
Pikku Mäyrän kaksi kotia / kirjoittanut Marie-Hélenè Delval ; kuvittanut David McPhail ; suomentanut Johanna Hynönen
Kuun ja Auringon lapset / Katinka Tuisku
Näistä voisi löytyä hyviä vihjeitä:
Millan isä ja äiti eroavat : miten…
