En osaa pysyä yhdessä lehdessä kieliryhmää kohden, sen verran laajasta valikoimasta on kyse. Naapurimaassamme on kaksi päälehteä, joista Dagens Nyheter on sitoutumaton liberaalilehti, kun taas Svenska Dagbladet on sitoutumaton oikeistolehti. Isossa-Britanniassa laatulehdistä The Guardian on keskusta-vasemmistolehti, kun taas The Times nojaa enemmän oikealle. Yhdysvalloissa suurimmat lehdet ovat vasemmisto-oikeistoakselilla The New York Times, The Washington Post ja The Washington Times. Saksan kohdalla suosittelisin Süddeutsche Zeitung-lehteä. Toivottavast löydät näistä itsellesi sopivat lehdet.
Cheristä on julkaistu useita kirjoja lähinnä englanniksi, tässä muutaman tiedot (voit kysellä niitä lähimmästä kirjastosta):
Cher
The first time - as told to Jeff Coplon
Little, Brown and Company, London, p1999
ISBN 0-316-84844-1
Cher
In her own words (toim. Nigel Goodall)
Omnibus Press, London, 1992
ISBN 0-7119-3030-9
Quirk, Lawrence J.
The life and wild times of Cher
Warner Books, London, 1992
ISBN 0-7515-0032-1
(Sisältää filmografian, valikoidun diskografian ja bibliografian)
Ja tässä vielä muutamia linkkejä:
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=Bgq6atr49kl7x
http://www.cher.com/
http://www.cherworld.com/
Aleksi-tietokannasta löysin viitteen Helsingin Sanomien 29.huhtikuuta 2003
seuraavaan artikkeliin: Suvi Ahola on laatinut kirja-arvostelut teoksista Susan Vreeland: Artemisian rohkeus ja Manuel Vicent: Matissen morsian otsikkona "Taide on naisellista?: Kuvataide on taas muotia romaaneissa". Mukana on lisäksi tausta-artikkeli: "Romaaneja, jotka keksittiin taidemuseossa"
Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY 2003) mukaan klassikko on "klassisen kauden teos tai kirjailija; pysyväarvoinen, yleisesti tunnustettu; kirjallisuuden parhaimmistoon kuuluva, vakiintuneen aseman saavuttanut; ns. kuolematon teos tai kirjailija".
Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru (Girl with a pearl earring) on julkaistu vuonna 1999 (suomennos 2001). Vaikka se on erittäin hieno teos, se ei ole vielä klassikko, koska se on julkaistu näinkin vähän aikaa sitten eikä ole saavuttanut vielä pysyvää, vakiintunutta asemaa kirjallisuuden kentällä. Tuleva klassikko teos voi olla.
Helsingistä Budapestiin on linnuntietä 1464 km.
Lähde: http://www.indo.com/distance/
Michelinin reittioppaan mukaan ajokilometrejä kertyy 1681, aikaa matkaan kuluisi 26 tuntia 42 minuuttia.
http://www.viamichelin.com/viamichelin/gbr/tpl/hme/MaHomePage.htm
PIKI-verkkokirjastomme (kattaa Pirkanmaalta Tampereen lisäksi 21 muuta kunnan- tai kaupunginkirjastoa)kokoelmista löytyy todellakin lähinnä paikallisyhditysten historiikkejä sekä 2 valtakunnallisen liiton historiaa. Laitan nämä kaksi historiikkia tähän vielä vaikkakin ne saattavat Teillä jo olla.
1.
TEEMME tulevaisuutta : 75 vuotta 4H-nuorisotyötä 1928-2003
Suomen 4H-liitto
[Helsinki] : Suomen 4H-liitto, 2003 (Forssa : Forssan kirjap.) 98 s. : kuv. ; 22 cm
ISBN 952-9868-19-7 (nid.)
2.
TYÖN ja taidon tiellä : 50 vuotta 4H-toimintaa / toimitustyö: V.J. Palosuo, Pentti Lindsberg, Laura-Leena Happonen ; tilasto-osan piirrokset: Liisa Kontturi ; haastattelut: Erkki Kujala ... [et al.]
[Helsinki] : [Suomen 4H-liitto], 1978
192 s. : kuv. ; 26 cm…
Tällä hetkellä Neiti Etsivä-sarjan kirjoja ei lainata niin kovin paljon Vaasan kaupunginkirjastosta, mutta lapset, jotka niitä lainaavat ovat iältään 9-11- vuotiaita.
Pelkästä koirien vesiterapiasta ei löytynyt kirjoja, mutta HelMet-kirjastoista löytyy kirja Hourdebaigt, Jean-Pierre/Koirahieronta: käytännön opas hierontaan ja venyttelyyn, sekä pian on tulossa HelMet-kirjastoihin kirja Mühlbauer, Brunhilde/ Koiran oikeaoppinen hieronta. http://www.helmet.fi/
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lainattava englannin kielinen teos: Canine rehabilitation & physical therapy/Darryl L Millis;David Levine;Robert A Taylor. Kirja käsittelee fysikaalista hoitoa ja hoitomenetelmiä.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy lainattava opinnäytetyö: Toijala/Koiran kuntoutus ortopedisen leikkauksen jälkeen. Asiasanoiksi mainitaan mm. kuntoutus ja fysioterapia. http://www.helsinki.fi/helka/
Koiramme lehdessä 2004…
Suomessa julkaistuja lappi-aiheisia englanninkielisiä satukirjoja ei nyt löytynyt, alla on joitain muualla julkaistuja. Voineeko etsitty teos olla jokin seuraavista? Jos teos oli tosiaan aivan uusi kun pikkuserkkunne sai kirjan 40 -luvun lopussa, ei ao. luettelossa ole kuin yksi sopiva teos (1):
1. The enchanted forest, and other tales.
by Robert Crottet
Type: Book
Language: English
Publisher: London, Richards Press, 1949.
OCLC: 1592705
Related Subjects: Tales -- Lapland.
2. Bernatzik, Hugo Adolf.
Title Lapland / Hugo Adolf Bernatzik.
Issued 1938
3. CHISLETT, Ralph.
Title Northward Ho!-for Birds. From wild moorlands of England to moorlands and marshes of Scotland and Shetland, Öland and Lapland, etc. [With plates.]
Issued 1933
4.…
Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)…
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa ei tosiaankaan enää ole elokuvia Ghostbusters 1 ja 2.
Elokuvien musiikkia kyllä löytyy. Haamujengi ykkösen musiikista on kaksi erilaista CD-levyä ja kakkososan musiikkia näyttäisi löytyvän kasetilla (katso hakutuloslistan viitteet 1, 4 ja 5):
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=ghostbusters…
Itse elokuvia puolestaan näyttäisi vielä olevan saatavilla VHS-kasetteina joistakin maakuntakirjastoista. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, voit tehdä niistä kaukolainapyynnöt tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Jos käytät jotakin muuta kirjastoa, voit tehdä kaukolainapyynnöt omassa kirjastossasi.
SFS-standardissa nro 4414 annetaan ohjeet siitä, mitä tietoja kirjojen nimiölehdille painetaan ja missä muodossa ja järjestyksessä nämä tiedot esitetään.
Tämän standardin mukaan tekijä on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun tiedollisesta ja taiteellisesta sisällöstä” ja toimittaja on ”henkilö tai yhteisö, joka vastaa julkaisun sisällön valmistelusta”.
Standardin mukaan nimiösivulla tulee ilmoittaa vähintään tekijä(t) ja nimeke, myös toimittajan ja avustajan nimet.
Toimittajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”toimittaja”, ”toimittanut”.
Myös avustajan osuus ilmoitetaan selvästi esim. ”kuvittaja”. Avustajan tiedot voidaan standardin mukaan painaa vaihtoehtoisesti myös nimiösivun kääntöpuolelle.
Kyseessä olevaa standardia kirjojen…
HelMet -kirjastojen kokoelmissa on tosiaan Pekka Töpöhäntä ja Pekka Töpöhäntä Amerikassa dvd-levyt, joissa on vaihtoehtona vain suomenkielinen ja ruotsinkielinen puhe.
http://www.helmet.fi/record=b1083475~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1083316~S9*fin
Valitettavasti kirjasto voi hankkia vain sellaisia dvd-levyjä, jotka jo ovat markkinoilla eli aina ei ole tarjolla sekä ääni- että tekstiversioita.
Kirjasto voi lisäksi hankkia kokoelmiinsa vain sellaisia kuvatallenteita, joille myyjä/maahantuoja on hankkinut kirjastolainausoikeudet. Tämä rajoittaa huomattavasti kirjastojen mahdollisuuksia hankkia kokoelmiinsa kuvatallenteita.
Vanhoista piirretyistä ei esimerkiksi julkaista uusia dvd-levyjä tai niille ei ole hankittu lainausoikeutta.…
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
Ruotsalaisista kuvataiteilijoista yleensä saa lyhyet henkilötiedot Svenska konstnärer –teoksesta. Kirjasta on useita painoksia, uusin on vuodelta 2011.
Alla joitakin kirjoja kysymäsi ajan ruotsalaisista taiteilijoista.
- Ett år i Jenny Nyströms Sverige / Ralph Herrmanns (1983)
- Sigrid Hjertén / Elisabet Haglund ; minnesteckning Iván Grünewald (1985)
- Enheten bortom mångfalden : två perspektiv på Hilma af Klints verk / - Gurli Lindén ; Anna Maria Svensson (1999)
- Solägget: fantasi och verklighet i Elsa Beskows konnst / Stina Hammar (2002)
- Carl Fredrik Hill / [text: Marika Wachtmeister ... et al.] (2000)
- Anders Zorn 1860-1920 : valon, värin ja veden mestari = ljusets, färgens och vattnets mästare / [luettelon toimitus = katalogens…
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) määrittelee, että Kansalliskirjaston on yhteistyössä julkaisualan kanssa tallennettava kotimainen julkaisutuotanto. Laki velvoittaa siis kustantajat antamaan vaadittavat ilmaiskappaleet.
Kansalliskirjasto saa vapaakappaleet kaikista Suomessa painetuista painotuotteista sekä ääntä, kuvaa tai tekstiä sisältävistä tallenteista. Painotuotteiden vapaakappaleet välitetään myös Suomen muihin vapaakappalekirjastoihin. Sanomalehdet ja tallenteet säilytetään vain Kansalliskirjastossa, pienpainateaineisto Kansalliskirjaston lisäksi Turun yliopiston kirjastossa.
Alla olevasta linkistä voit lukea lisää vapaakappaletoiminnasta. Linkistä löydät myös listan vapaakappalekirjastoista.…
Eniten Grimmin satukirjoja on Pasilan varastossa. Kannattaa mennä sinne tutkimaan niitä, koska nimeketietojen perusteella asia ei selviä. Tosin osassa vanhimmistakin painoksista Grimmin satukirjoissa on maininta 'mukaillen nuorisolle kertonut'. Epäilen vahvasti, että HelMet-kirjastoissa ei ole alkuperäisiä, raakoja satuja.
Tämä kirja löytyy HelMetistä: Tuhat yksi yötä. III-IV / suomentanut J. A. Hollo ; kuvittanut Unto Kaipainen ; [runot suomentanut Elina Vaara] ja siinä on mukana satu Lemmenorja Ghanemista. Teos on Pasilan kokoelmissa ja tällä hetkellä lainassa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113574__SLemmenorja%20Gha…
Mervi Koski mainitsee teoksessa ”Ulkomaisia nuortenklassikoita Aarresaaresta Pulskaan Mustaan” (BTJ Kirjastopalvelu, 2000) Vernen teoksista sellaiset kuin ”Matka maan keskipisteeseen”, ”Maasta Kuuhun”, ”Kuun ympäri”, ”Sukelluslaivalla maapallon ympäri”, ”Maailman ympäri 80 päivässä”, ” Salaperäinen saari” ”Kapteeni Grantin lapset” ja ”Tsaarin kuriiri”. Kaksi viimeistä mainitaan Suomessa hyvin tunnetuiksi.
Arvelisin itse, että ”Maailman ympäri 80 päivässä” lienee noista tunnetuin, sillä siitä on tehty monenlaisia sovituksia.
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida VHS-kasetteja, dioja ja kuvia. LP-levyjen ja C-kasettien digitoiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. VHS-kasetteja voi myös digitoida Runosmäen kirjastossa.
Lisää Turun kaupunginkirjaston digitointipalveluista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/plus-palvelut
